Luettelo kädellisistä
Wikipedia
Tämä on luettelo kädellisten (Primates) lahkoon kuuluvista nisäkkäistä. Luettelossa käytetty taksonomia perustuu Wilsonin ja Reederin Mammal Species of the World -teokseen (2005), jonka mukaan kädellisten lahkossa on 376 lajia.[1]
Sisällysluettelo
|
Puoliapinat[2] (Strepsirrhini) [muokkaa]
Makimaiset puoliapinat[2] (Lemuriformes) [muokkaa]
Cheirogaleoidea [muokkaa]
Pikkumakit[2][3] eli kääpiömakit (Cheirogaleidae) [muokkaa]
- Karvakorvamakit (Allocebus)
- Karvakorvamaki (Allocebus trichotis)
- Oravamakit (Cheirogaleus)
- Cheirogaleus adipicaudatus
- Cheirogaleus crossleyi
- Rusko-oravamaki (Cheirogaleus major)
- Paksuhäntäoravamaki (Cheirogaleus medius)
- Cheirogaleus minusculus
- Cheirogaleus ravus
- Cheirogaleus sibreei
- Hiirimakit (Microcebus)
- Microcebus berthae
- Microcebus griseorufus
- Isohiirimaki (Microcebus murinus)
- Microcebus myoxinus
- Microcebus ravelobensis
- Pikkuhiirimaki (Microcebus rufus)
- Microcebus sambiranensis
- Microcebus tavaratra
- Mirza
- Rottamaki (Mirza coquereli)
- Haarukkamakit (Phaner)
- Phaner electromontis
- Haarukkamaki eli valuvi[2] (Phaner furcifer)
- Phaner pallescens
- Phaner parienti
Lemuroidea [muokkaa]
Makit (Lemuridae) [muokkaa]
- Ruskomakit (Eulemur)
- Valko-otsamaki[2][3] (Eulemur albifrons)
- Valkokaulusmaki[2][3] (Eulemur albocollaris)
- Eulemur cinereiceps
- Kaulusmaki[2][3] (Eulemur collaris)
- Harjamaki (Eulemur coronatus)
- Ruskomaki (Eulemur fulvus)
- Mustamaki eli neekerimaki (Eulemur macaco)
- Mongosmaki (Eulemur mongoz)
- Punavatsamaki[2][3] (Eulemur rubriventer)
- Punaotsamaki[2][3] (Eulemur rufus)
- Sanfordinmaki[2][3] (Eulemur sanfordi)
- Bokombalit (Hapalemur)
- Alaotranbokombali[2][3] (Hapalemur alaotrensis)
- Kultabokombali[3] (Hapalemur aureus)
- Bokombali (Hapalemur griseus)
- Lännenbokombali[2][3] (Hapalemur occidentalis)
- Kissamakit (Lemur)
- Kissamaki (Lemur catta)
- Prolemur
- Leveäkuonobokombali eli leveänenämaki[2] (Prolemur simus)
- Varit (Varecia)
- Punakaulusvari[2] (Varecia rubra)
- Vari (Varecia variegata)
Kärppämakit (Lepilemuridae) [muokkaa]
- Kärppämakit (Lepilemur)
- Lepilemur ankaranensis
- Harmaaselkäkärppämaki[2][3] (Lepilemur dorsalis)
- Edwardsinkärppämaki (Lepilemur edwardsi)
- Valkojalkakärppämaki (Lepilemur leucopus)
- Juovaselkäkärppämaki eli valkoniskakärppämaki[3] (Lepilemur microdon)
- Kärppämaki[2] eli isokärppämaki[3] eli hoikkamaki (Lepilemur mustelinus)
- Punahäntäkärppämaki (Lepilemur ruficaudatus)
- Pohjankärppämaki (Lepilemur septentrionalis)
Indrit (Indridae) [muokkaa]
- Villaindrit (Avahi)
- Villaindri (Avahi laniger)
- Avahi occidentalis
- Avahi unicolor
- Indrit (Indri)
- Indri (Indri indri)
- Sifakat (Propithecus)
- Propithecus coquereli
- Propithecus deckenii
- Kruunusifaka[2][3] (Propithecus diadema)
- Propithecus edwardsi
- Propithecus perrieri
- Propithecus tattersalli
- Lakkisifaka (Propithecus verreauxi)
Chiromyiformes [muokkaa]
Sormieläimet (Daubentoniidae) [muokkaa]
- Ai-ait (Daubentonia)
- Ai-ai eli sormieläin (Daubentonia madagascariensis)
Lorimaiset puoliapinat[2] (Lorisiformes) [muokkaa]
Lorit (Lorisidae) [muokkaa]
- Karhulorit (Arctocebus)
- Kultakarhulori (Arctocebus aureus)
- Karhulori (Arctocebus calabarensis)
- Hoikkalorit (Loris)
- Loris lydekkerianus
- Hoikkalori (Loris tardigradus)
- Hidaslorit (Nycticebus)
- Nycticebus bengalensis
- Hidaslori (Nycticebus coucang)
- Pikkulori (Nycticebus pygmaeus)
- Potot (Perodicticus)
- Potto (Perodicticus potto)
- Pseudopotto
Galagot[2] eli korvamakit (Galagidae) [muokkaa]
- Neulakynsigalagot eli kynsigalagot[2] (Euoticus)
- Neulakynsigalago (Euoticus elegantulus)
- Nigerianneulakynsigalago (Euoticus pallidus)
- Korvamakit (Galago)
- Alleningalago (Galago alleni)
- Galago cameronensis
- Kääpiögalago (Galago demidoff)
- Galago gabonensis
- Galago gallarum
- Galago granti
- Teräväkynsigalago (Galago matschiei)
- Galago moholi
- Galago nyasae
- Galago orinus
- Galago rondoensis
- Senegalingalago (Galago senegalensis)
- Galago thomasi
- Galago zanzibaricus
- Otolemur
- Paksuhäntägalago (Otolemur crassicaudatus)
- Otolemur garnettii
- Otolemur monteiri
Haplorrhini [muokkaa]
Kummituseläinmäiset puoliapinat[2] (Tarsiiformes) [muokkaa]
Kummituseläimet (Tarsiidae) [muokkaa]
- Kummituseläimet (Tarsius)
- Sumatrankummituseläin (Tarsius bancanus)
- Tarsius dentatus
- Tarsius pelengensis
- Tarsius pumilus
- Tarsius sangirensis
- Filippiinienkummituseläin (Tarsius syrichta)
- Celebesinkummituseläin (Tarsius tarsier)
Apinat[2] (Simiiformes) [muokkaa]
Leveänenäapinat[2] (Platyrrhini) [muokkaa]
Kierteishäntäapinat (Cebidae) [muokkaa]
- Kynsiapinat (Callitrichinae)
- Hyppytamariinit (Callimico)
- Hyppytamariini eli pitkähäntäapina (Callimico goeldii)
- Silkkiapinat (Callithrix)
- Callithrix acariensis
- Hopeasilkkiapina (Callithrix argentata)
- Vaaleatupsusilkkiapina (Callithrix aurita)
- Callithrix chrysoleuca
- Callithrix emiliae
- Ruskeapääsilkkiapina (Callithrix flaviceps)
- Geoffroynsilkkiapina (Callithrix geoffroyi)
- Hopeatupsusilkkiapina (Callithrix humeralifera)
- Callithrix humilis
- Callithrix intermedia
- Valkotupsusilkkiapina (Callithrix jacchus)
- Callithrix kuhlii
- Callithrix leucippe
- Callithrix manicorensis
- Callithrix marcai
- Callithrix mauesi
- Callithrix melanura
- Callithrix nigriceps
- Mustatupsusilkkiapina (Callithrix penicillata)
- Kääpiömarmosetti (Callithrix pygmaea)
- Callithrix saterei
- Leijona-apinat (Leontopithecus)
- Mustanaamaleijona-apina[3] (Leontopithecus caissara)
- Keltaharjaleijona-apina (Leontopithecus chrysomelas)
- Kultaperäleijona-apina (Leontopithecus chrysopygus)
- Kultaleijona-apina (Leontopithecus rosalia)
- Tamariinit (Saguinus)
- Korvatamariini[2][3] (Saguinus bicolor)
- Ruskeapäätamariini[2] (Saguinus fuscicollis)
- Geoffroyntamariini (Saguinus geoffroyi)
- Saguinus graellsi
- Keisaritamariini[2][3] (Saguinus imperator)
- Lyhyttöyhtötamariini[2] (Saguinus inustus)
- Punavatsatamariini[2] (Saguinus labiatus)
- Valkojalkatamariini[2][3] (Saguinus leucopus)
- Saguinus martinsi
- Saguinus melanoleucus
- Mustatamariini[2] (Saguinus midas)
- Viiksitamariini[2] (Saguinus mystax)
- Saguinus niger
- Mustakaulatamariini[2] (Saguinus nigricollis)
- Valkotöyhtötamariini[3] eli pinché (Saguinus oedipus)
- Saguinus pileatus
- Saguinus tripartitus
- Hyppytamariinit (Callimico)
- Kapusiiniapinat (Cebinae)
- Kapusiiniapinat (Cebus)
- Valko-otsakapusiiniapina (Cebus albifrons)
- Töyhtökapusiiniapina (Cebus apella)
- Kapusiiniapina (Cebus capucinus)
- Cebus kaapori
- Cebus libidinosus
- Cebus nigritus
- Itkijäkapusiiniapina (Cebus olivaceus)
- Cebus xanthosternos
- Kapusiiniapinat (Cebus)
- Saimiriinae
- Saimirit (Saimiri)
- Saimiri boliviensis
- Panamansaimiri (Saimiri oerstedii)
- Oravasaimiri (Saimiri sciureus)
- Saimiri ustus
- Saimiri vanzolinii
- Saimirit (Saimiri)
Yöapinat (Aotidae) [muokkaa]
- Yöapinat (Aotus)
- Aotus azarae
- Aotus hershkovitzi
- Aotus lemurinus
- Aotus miconax
- Aotus nancymaae
- Aotus nigriceps
- Yöapina eli durukuli (Aotus trivirgatus)
- Aotus vociferans
Pitheciidae [muokkaa]
- Titit (Callicebinae)
- Titit (Callicebus)
- Callicebus baptista
- Callicebus barbarabrownae
- Callicebus bernhardi
- Callicebus brunneus
- Callicebus caligatus
- Callicebus cinerascens
- Callicebus coimbrai
- Callicebus cupreus
- Callicebus discolor
- Callicebus donacophilus
- Callicebus dubius
- Callicebus hoffmannsi
- Callicebus lucifer
- Callicebus lugens
- Callicebus medemi
- Mustakäsititi[3] (Callicebus melanochir)
- Callicebus modestus
- Tummatiti (Callicebus moloch)
- Mustaotsatiti[3] (Callicebus nigrifrons)
- Callicebus oenanthe
- Callicebus olallae
- Callicebus ornatus
- Callicebus pallescens
- Naamiotiti (Callicebus personatus)
- Callicebus purinus
- Callicebus regulus
- Callicebus stephennashi
- Kaulustiti (Callicebus torquatus)
- Titit (Callicebus)
- Sakiapinat (Pitheciinae)
- Uakarit (Cacajao)
- Kalju-uakari (Cacajao calvus)
- Mustanaamauakari (Cacajao melanocephalus)
- Partasakit (Chiropotes)
- Valkonenäpartasaki[2][3] eli valkonenäsaki (Chiropotes albinasus)
- Chiropotes chiropotes
- Chiropotes israelita
- Pirunapina (Chiropotes satanas)
- Chiropotes utahickae
- Sakit (Pithecia)
- Pithecia aequatorialis
- Mustaselkäsaki (Pithecia albicans)
- Pithecia irrorata
- Munkkisaki[2] (Pithecia monachus)
- Valkopääsaki (Pithecia pithecia)
- Uakarit (Cacajao)
Atelidae [muokkaa]
- Mölyapinat (Alouattinae)
- Mölyapinat (Alouatta)
- Punakäsimölyapina (Alouatta belzebul)
- Mustamölyapina (Alouatta caraya)
- Alouatta coibensis
- Ruskomölyapina (Alouatta guariba)
- Alouatta macconnelli
- Alouatta nigerrima
- Tummamölyapina (Alouatta palliata)
- Vaippamölyapina eli panamanmölyapina[3] (Alouatta pigra)
- Alouatta sara
- Punamölyapina (Alouatta seniculus)
- Mölyapinat (Alouatta)
- Hämähäkkiapinat (Atelinae)
- Hämähäkkiapinat (Ateles)
- Pitkäkarvahämähäkkiapina (Ateles belzebuth)
- Ateles chamek
- Ruskopäähämähäkkiapina (Ateles fusciceps)
- Geoffroynhämähäkkiapina (Ateles geoffroyi)
- Ateles hybridus
- Ateles marginatus
- Mustahämähäkkiapina (Ateles paniscus)
- Murikit (Brachyteles)
- Muriki (Brachyteles arachnoides)
- Brachyteles hypoxanthus
- Villa-apinat (Lagothrix)
- Lagothrix cana
- Harmaavilla-apina[2][3] eli humboldtinvilla-apina[2] (Lagothrix lagotricha)
- Lagothrix lugens
- Lagothrix poeppigii
- Oreonax
- Hendeenvilla-apina eli keltahäntävilla-apina[2] (Oreonax flavicauda)
- Hämähäkkiapinat (Ateles)
Kapeanenäapinat[2] (Catarrhini) [muokkaa]
Cercopithecoidea [muokkaa]
Vanhan maailman häntäapinat (Cercopithecidae) [muokkaa]
- Marakattiapinat (Cercopithecinae)
- Somarakatit (Allenopithecus)
- Suomarakatti (Allenopithecus nigroviridis)
- Mangabit (Cercocebus)
- Cercocebus agilis
- Cercocebus atys
- Cercocebus chrysogaster
- Harmaatäplämangabi (Cercocebus galeritus)
- Cercocebus sanjei
- Kaulusmangabi eli valkomangabi[2] (Cercocebus torquatus)
- Marakatit (Cercopithecus)
- Cercopithecus albogularis
- Punahäntämarakatti eli ascaniusmarakatti[2] (Cercopithecus ascanius)
- Campbellinmarakatti[2] (Cercopithecus campbelli)
- Viiksimarakatti (Cercopithecus cephus)
- Cercopithecus denti
- Dianamarakatti (Cercopithecus diana)
- Hopeamarakatti[2] (Cercopithecus doggetti)
- Dryasmarakatti (Cercopithecus dryas)
- Punavatsamarakatti (Cercopithecus erythrogaster)
- Punakorvamarakatti (Cercopithecus erythrotis)
- Hamlyninmarakatti (Cercopithecus hamlyni)
- Kultamarakatti[2] (Cercopithecus kandti)
- Valkokurkkumarakatti (Cercopithecus lhoesti)
- Cercopithecus lowei
- Sinimarakatti (Cercopithecus mitis)
- Monamarakatti (Cercopithecus mona)
- Brazzanmarakatti (Cercopithecus neglectus)
- Täplänenämarakatti (Cercopithecus nictitans)
- Lyhytnenämarakatti (Cercopithecus petaurista)
- Töyhtömarakatti (Cercopithecus pogonias)
- Guineanlahdenmarakatti eli preussinmarakatti[2][3] (Cercopithecus preussi)
- Cercopithecus roloway
- Cercopithecus sclateri
- Cercopithecus solatus
- Wolfinmarakatti (Cercopithecus wolfi)
- Vihermarakatit (Chlorocebus)
- Vihermarakatti eli tantalusmarakatti[2][3] eli vervetti[2] (Chlorocebus aethiops)
- Chlorocebus cynosuros
- Chlorocebus djamdjamensis
- Chlorocebus pygerythrus
- Chlorocebus sabaeus
- Chlorocebus tantalus
- Husaariamarakatit (Erythrocebus)
- Husaariapina (Erythrocebus patas)
- Valkoposkimangabit (Lophocebus)
- Valkoposkimangabi (Lophocebus albigena)
- Mustamangabi[2] eli neekerimangabi[2] (Lophocebus aterrimus)
- Lophocebus opdenboschi
- Makakit (Macaca)
- Karhumakaki (Macaca arctoides)
- Assaminmakaki (Macaca assamensis)
- Formosanmakaki (Macaca cyclopis)
- Jaavanmakaki eli jaavanapina[2] (Macaca fascicularis)
- Japaninmakaki (Macaca fuscata)
- Heckinmakaki[3] (Macaca hecki)
- Macaca leonina
- Suomakaki (Macaca maura)
- Reesusmakaki eli reesusapina (Macaca mulatta)
- Saparomakaki eli saparoapina[2] eli siansaparoapina[2] (Macaca nemestrina)
- Celebesinmakaki eli celebesinmusta-apina[2] (Macaca nigra)
- Macaca nigrescens
- Harmaakäsimakaki (Macaca ochreata)
- Pagainmakaki[3] (Macaca pagensis)
- Hattumakaki eli juovamakaki[2] (Macaca radiata)
- Macaca siberu
- Partamakaki eli parta-apina[2] (Macaca silenus)
- Lakkimakaki eli lakkiapina[2] (Macaca sinica)
- Magotti eli berberiapina (Macaca sylvanus)
- Tiibetinmakaki (Macaca thibetana)
- Tonkeanmakaki (Macaca tonkeana)
- Mandrillus
- Kääpiömarakatit (Miopithecus)
- Miopithecus ogouensis
- Kääpiömarakatti eli talapoin (Miopithecus talapoin)
- Paviaanit (Papio)
- Anubispaviaani[2] eli oliivipaviaani[2] (Papio anubis)
- Keltapaviaani[2][3] (Papio cynocephalus)
- Vaippapaviaani (Papio hamadryas)
- Sfinksipaviaani[2] (Papio papio)
- Karhupaviaani[3] eli tsakma[3] eli tšakma[2] (Papio ursinus)
- Tseladat (Theropithecus)
- Somarakatit (Allenopithecus)
- Lehtiapinat (Colobinae)
- Gueretsat (Colobus)
- Angolangueretsa (Colobus angolensis)
- Gueretsa (Colobus guereza)
- Valkohäntägueretsa (Colobus polykomos)
- Paholaisgueretsa (Colobus satanas)
- Colobus vellerosus
- Nenäapinat (Nasalis)
- Nenäapina (Nasalis larvatus)
- Piliocolobus
- Guineanruostegueretsa[2] eli ruostegueretsa eli guineangueretsa[3] (Piliocolobus badius)
- Piliocolobus foai
- Tansaniangueretsa[3] (Piliocolobus gordonorum)
- Sansibaringueretsa[3] (Piliocolobus kirkii)
- Pennantinruostegueretsa eli pennantingueretsa[3] (Piliocolobus pennantii)
- Kameruninruostegueretsa eli kameruningueretsa[3] (Piliocolobus preussi)
- Tananruostegueretsa eli tanangueretsa[3] (Piliocolobus rufomitratus)
- Ugandangueretsa[3] (Piliocolobus tephrosceles)
- Piliocolobus tholloni
- Surelit (Presbytis)
- Presbytis chrysomelas
- Harmaasureli (Presbytis comata)
- Raitasureli (Presbytis femoralis)
- Valko-otsasureli (Presbytis frontata)
- Presbytis hosei
- Juovasureli (Presbytis melalophos)
- Presbytis natunae
- Mentawaisaartensureli (Presbytis potenziani)
- Sininaamasureli (Presbytis rubicunda)
- Valkoreisisureli[2] (Presbytis siamensis)
- Presbytis thomasi
- Ruostegueretsat (Procolobus)
- Oliiviruostegueretsa eli vihergueretsa[2] (Procolobus verus)
- Pystynenäapinat (Pygathrix)
- Pygathrix cinerea
- Herttua-apina (Pygathrix nemaeus)
- Mustajalkaherttua-apina[2][3] (Pygathrix nigripes)
- Rhinopithecus
- Tonkininpystynenäapina (Rhinopithecus avunculus)
- Bietinpystynenäapina (Rhinopithecus bieti)
- Kiinanpystynenäapina[2][3] eli kiinannenäapina (Rhinopithecus brelichi)
- Lumiapina (Rhinopithecus roxellana)
- Hanumaanit (Semnopithecus)
- Semnopithecus ajax
- Semnopithecus dussumieri
- Hanumaani eli hulmaani (Semnopithecus entellus)
- Semnopithecus hector
- Malabarinlanguri[2] (Semnopithecus hypoleucos)
- Semnopithecus priam
- Semnopithecus schistaceus
- Simias
- Pystynenäapina (Simias concolor)
- Langurit (Trachypithecus)
- Mustalanguri (Trachypithecus auratus)
- Barbenlanguri[2] (Trachypithecus barbei)
- Töyhtölanguri (Trachypithecus cristatus)
- Tonkininlanguri[2] (Trachypithecus delacouri)
- Trachypithecus ebenus
- Kiinanlanguri (Trachypithecus francoisi)
- Kultalanguri (Trachypithecus geei)
- Trachypithecus germaini
- Trachypithecus hatinhensis
- Nilgirinlanguri (Trachypithecus johnii)
- Trachypithecus laotum
- Silmälasilanguri (Trachypithecus obscurus)
- Trachypithecus phayrei
- Lakkilanguri (Trachypithecus pileatus)
- Trachypithecus poliocephalus
- Trachypithecus shortridgei
- Purppuranaamalanguri (Trachypithecus vetulus)
- Gueretsat (Colobus)
Ihmisapinat[2] (Hominoidea) [muokkaa]
Gibbonit eli pienet ihmisapinat[2] (Hylobatidae) [muokkaa]
- Bunopithecus
- Hulokki (Bunopithecus hoolock)
- Gibbonit (Hylobates)
- Notkeagibboni (Hylobates agilis)
- Hylobates albibarbis
- Klossingibboni (Hylobates klossii)
- Lari (Hylobates lar)
- Hopeagibboni (Hylobates moloch)
- Borneongibboni (Hylobates muelleri)
- Kalottigibboni (Hylobates pileatus)
- Nomascus
- Indokiinangibboni (Nomascus concolor)
- Nomascus gabriellae
- Nomascus hainanus
- Nomascus leucogenys
- Nomascus siki
- Symphalangus
- Siamanki (Symphalangus syndactylus)
Isot ihmisapinat (Hominidae) [muokkaa]
- Gorillat (Gorilla)
- Gorilla beringei
- Gorilla (Gorilla gorilla)
- Ihmiset (Homo)
- Ihminen (Homo sapiens)
- Simpanssit (Pan)
- Orangit (Pongo)
- Sumatranoranki (Pongo abelii)
- Borneonoranki (Pongo pygmaeus)
Lähteet [muokkaa]
- Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Primates Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 30.12.2011. (englanniksi) (tieteellisten nimien ja taksonomian lähde)
- Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Viitattu 31.12.2011. (viitteettömien suomenkielisten nimien lähde, uudet nimet vahvistamattomia ehdotuksia, taksonomia osittain vanhentunut)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface (englanniksi) Luettu 30.12.2011
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 298–431. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät, s. 176–318. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.
