Luettelo jääkäreistä D

Jääkärimerkki

Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissa. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

D

Siirry kirjaimeen → A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö

Karl Rafael Dahlman

August Dahlqvist

(Yhdysvalloissa hän käytti nimeä Gust Mickelson), (11. maaliskuuta 1890 Vöyri – 20. marraskuuta 1965) oli suomalainen jääkäri ja puutyömies. Hänen vanhempansa olivat työmies Mickel Dahlqvist ja Greta Lovisa Erikintytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Selma Maria Westerlundin kanssa. Tämä vöyriläinen työmies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 25. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamapalveluksen jälkeen hänet siirrettiin 12. helmikuuta 1917 Altonan työosastoon, josta myöhemmin laskettiin siviilitöihin. Hän palasi takaisin Suomeen 22. syyskuuta 1918 ja asettui Vöyriin. Hän työskenteli Vöyrissä ja Mustasaaressa työmiehenä kunnes muutti vuonna 1923 Kanadaan, josta muutti edelleen Yhdysvaltoihin, missä toimi puutyömiehenä. Hänet on haudattu Republic, Michigan USA. Kunniamerkit: Jääkärimerkki.

Kaarl Johan Dalaholm ent. Tel

Karl Johan Dalaholm ent. Tel (13. lokakuuta 1893 Maksamaa – 31. maaliskuuta 1919 Szczecin) oli suomalainen jääkäri ja kalastaja. Hänen vanhempansa olivat kalastaja Simon Johan Dalaholm ja Anna Maja Hattmakar. Hän oli oppaana Merenkurkun yli menevän Voltin–Oravaisten reitin varrella. Hänen tehtävänään oli opastaa Saksaan matkaavia jääkäreitä jääteitä Uumajaan. Itse hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 4. elokuuta 1916, josta hänet siirrettiin 5. joulukuuta 1916 pataljonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Riianlahdella ja Aa-joella.Hän joutui 28. joulukuuta 1917 hoidettavaksi Libaun sotilassairaalaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin Stettinin sotilassairaalaa, missä hän kuoli keuhkotulehdukseen 31. maaliskuuta 1919. Hänet on haudattu Stettinin (Szczecin) sotilashautausmaalle. Kunniamerkit: Jääkärimerkki.

Vilhelm Dalaholm ent. Tel

(11. huhtikuuta 1898 Maksamaa – 28. maaliskuuta 1918) oli suomalainen jääkärialiupseeri ja kalastaja. Hänen vanhempansa olivat kalastaja Simon Johan Dalaholm Ja Anna Maja Hattmakar. Hän oli oppaana Merenkurkun yli menevän Voltin–Oravaisten reitin varrella. Hänen tehtävänään oli opastaa Saksaan matkaavia jääkäreitä jääteitä Uumajaan. Hän itse liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 9. marraskuuta 1916, josta hänet siirrettiin 4. komppaniaan 3. maaliskuuta 1917. Hän astui Suomen armeijan palvelukseen Saksassa 7. helmikuuta 1918 ja saapui jääkärien etujoukon mukana Vaasaan ja komennettiin opettajaksi Vöyrin sotakouluun, mistä hänet siirrettiin 2. jääkärirykmentin 4. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Hänet siirrettiin 24. maaliskuuta komppaniansa mukana 6. jääkäripataljoonaan 24. maaliskuuta 1918, jossa komppania sai järjestysnumeron kaksi. Hän otti osaa Suomen sisällissodassa osaa taisteluihin Kalevankankaalla, missä hän kaatui 28. maaliskuuta 1918. Hänet on haudattu Maksamaan sankarihautaan. Ylennykset: aliupseeri 7. helmikuuta 1918. Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera kera, Vapaussodan muistomitali soljen kera, Jääkärimerkki.

Björn Gustaf Waldemar Damstén

Axel Rudolf Danielson

Karl Bror Felix Dikert

Aaro Matias Dufva

(17. elokuuta 1887 Virolahti – 18. huhtikuuta 1936) oli suomalainen jääkärivääpeli ja maanviljelijä. Hänen vanhempansa olivat työmies Juho Dufva ja Helena Hertta. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Ilta Josefiina Heikkilän kanssa. Tämä kansakoulun käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 24. lokakuuta 1915, josta hänet siirrettiin 13. maaliskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet siirrettiin siviilitöihin. Hän saapui Suomeen 22. joulukuuta 1918 ja astui 1. helmikuuta 1919 alikersanttina palvelukseen Porin jalkaväkirykmentti n:o 2:een, mistä muodostettiin myöhemmin Savon jääkärirykmentti, missä hän toimi pataljoonan varusmestarina ja 6. komppanian vääpelinä. Hän siirtyi 1. huhtikuuta 1924 Laivaston koulutuskuntaan ja oli 3. komppaniassa taloustehtävissä. Hän erosi armeijasta 24. helmikuuta 1926. Hän suoritti Suomeen paluunsa jälkeen laivanpäälliköltä vaaditun höyrykonetutkinnon. Armeijasta eronsa jälkeen hän viljeli omistamaansa tilaa Mäntyharjulla sekä toimi työnjohtajana Mäntyharjulla. Hän kuoli keuhkotautiin ja haudattiin Mäntyharjulle. Ylennykset: alikersantti 22. joulukuuta 1918, kersantti 20. huhtikuuta 1919, vääpeli 1. maaliskuuta 1921. Kunniamerkit: Jääkärimerkki, Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

Berndt Ragnar Dyhr

Lähteet

• A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka, WSOY Porvoo 1938.
• Jernström, E. (toim.): Jääkärit maailmansodassa. Helsinki: Sotateos Oy, 1933. Teoksella ei ole ISBN:a..
• Onttonen, Markku (toim.): Jääkärikirja. Helsinki : Gummerus : Ajatus, 2002. ISBN 951-20-6232-1.
• Lackman, Matti: Jääkärimuistelmia. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13498-1.
• Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X.
• Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1.
• Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. Teoksella ei ole ISBN:a..
• Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen toim. Suomen Jääkärit, elämä ja toiminta sanoin ja kuvin osa 1 ja 2, Osakeyhtiö sotakuvia Kuopio 1933
• Aarne Sihvo, Kolmasti komennettuna, Gummerus Jyväskylä 1918
• A. Wegelius, Aseveljet 1 ja 2, WSOY Porvoo 1924
• Heikki Nurmio ja Leonard Grandell toim. Viipurin valloitus kenraalimajuri Wilkmanin armeijaryhmän toiminta. Kustannusosakeyhtiö Ahjo Helsinki 1919
• Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 54(1983), s. 18–22 Koonnut ulkoasiainneuvos Åke Backström.
• Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975, ISBN 951-99046-9-7
• Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995.
• Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng, Soikkeli: Suomen vapaussota I–VI Otava Helsinki 1920–1925.
• Pekkola, Auer: Kalterijääkärit I–III, Wsoy Porvoo 1930.
• Toim. Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I–III, Hata Oy Vaasa 1966.
• Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.