Luettelo Suomen kartanoista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on epätäydellinen luettelo Suomen kartanoista aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on mukana myös luovutetuille alueille jääneitä kartanoita.

A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Ahdenkallion kartano Hyvinkää 1906 nykyinen päärakennus 1906 Waldemar Aspelin [1]
Ahlbackan kartano Hattula 1500-luvun alku nykyinen päärakennus 1806 vuoden 1924 uudistus D. Frölander-Ulf [1]
Ahvenkosken kartano Pyhtää 1539 nykyinen päärakennus 1892–1895 ja 1911 nykyinen muoto C. Armfelt [2]
Aiskogin kartano Siuntio 1500-luvun alku nykyinen päärakennus 1910 Sven Algot Berglund
Ala-Lemun kartano Kaarina 1567 nykyinen päärakennus 1767 Christian Friedrich Schröder
Albergan kartano Espoo 1620-luku nykyinen päärakennus 1874–1876 Frans Ludvig Calonius [3]
Alikartano (Frugård) Mäntsälä 1608 nykyinen päärakennus 1805. Vanha, yhä pystyssä oleva päärakennus 1730-luku [4]
Amberlan kartano Vehmaa 1540 nykyinen päärakennus 1922 [5]
Anjalan kartano Anjala, Kouvola 1608 nykyinen päärakennus 1700–1800-lukujen vaihteessa [6]
Annilan kartano Mikkeli 1540-luku tai aiemmin [7]
Anolan kartano Nakkila 1400-luku nykyinen päärakennus 1937–1938 arkkitehti Jarl Eklund [8]
Arolan kartano Kylmäkoski, Akaa päärakennuksen vanhimmat osat vuodelta 1756
Arrajoen kartano Nastola, Lahti 1651 päärakennus paloi 1948, nykyisin jäljellä lähinnä kartanopuisto
Atun kartano Attu, Parainen 1400-luku
Auvaisbergin kartano Kaarina ainakin 1647 [9]

B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Backaksen kartano Vantaa 1500-luku nykyinen päärakennus 1818 [10]
Bastvikin kartano Espoo 1700-luvun jälkipuolisko 1800-luvulla 1920-luvun uudistus Väinö Toivio [11]
Billnäsin kartano Pohja, Raasepori edeltänyt ruukki perustettiin 1641 nykyinen päärakennus 1916–1917 Lars Sonck [12]
Bodomin kartano Espoo Ainakin 1492 nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1793, ja sen ulkoasua on muokattu vuosina 1885 ja 1929-1930. [13]
Bolarskogin kartano Latokaski, Espoo 1600-luvun alku päärakennus 1908 ja 1921, runko 1800-luvun alusta
Bosgård Porvoo
Brakilan kartano Hamina 1700-luvulla valmistunut päärakennus paloi kesällä 2008 [14]
Brinkhallin kartano Turku rälssisäteriksi 1576 nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1793 Gabriel von Bonsdorff [15]
Bussilan kartano Piikkiö, Kaarina

D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Degerön kartano Helsinki 1600-luku nykyinen päärakennus 1800-luvulta [16]

E[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Espoon kartano Espoo 1556 nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun lopulla, peruskorjattiin vuonna 1914. [17]
Erkylän kartano Hausjärvi ennen 1540-lukua nykyinen päärakennus 1845-1851 Anders Fredrik Granstedt [18]
Erstan kartano Nastola, Lahti 1650-luku nykyinen päärakennus on 1830-luvulta. [19]

F[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Fagernäsin kartano Kuopio 1500-luku (tila) [20][21]
Fagervikin kartano Inkoo 1646 nykyinen päärakennus 1773 Christian Friedrich Schröder [22]
Fiskarsin kartano Pohja, Raasepori
Friskalan kartano Hirvensalo, Turku rälssisäteriksi 1400-luvulla nyk. päärakennus 1797-1811, jota laajennettu 1905, ja siipirakennukset noin 1754. Alexander Nyström, vuoden 1905 laajennus [23]
Frugårdin kartano Joroinen 1663 nykyinen päärakennus 1784 Carl Wijnblad [24]
Furuvikin kartano Parainen 1600-luku nykyinen päärakennus 1906 [25]
Fellmanin kartano Lahti nykyinen päärakennus 1898 Hjalmar Åberg

G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Gumbölen kartano Espoo 1500-luku nykyinen päärakennus 1840-luvulta.
Gårdskullan kartano Siuntio 1840 nykyinen päärakennus vuodelta 1840

H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Haalin kartano Pertteli, Salo 1639 nykyinen päärakennus 1896 [26][27]
Haarlan kartano Perniö, Salo 1470-luku nykyinen päärakennus 1828–1830 [28]
Haaroisten kartano Loimaa 1500-luku todennäköisesti 1770-luvulla Christian Friedrich Schröder [29]
Hagalundin kartano Espoo
Hahkialan kartano Hauho, Hämeenlinna 1400-luku nyk. päärakennus 1917 [30]
Haikon kartano Porvoo 1300-luku nyk. päärakennus 1913 Armas Lindgren [31]
Hakkari Lempäälä nyk. päärakennus 1820-luku Carl Ludvig Engel? [32]
Hakoisten kartano Janakkala esihistoriallinen / rautakausi. Suomen vanhimpia rälssitiloja, alun perin linnavuori. nyk. päärakennus 1800-luvun alku [33]
Hakunilan kartano Vantaa
Haminalahti Kuopio 1700-luvulla 1848–1850 Magnus von Wright, todennäköisesti [34]
Harjattulan kartano Turku
Harakanhovin kartano Imatra
Harjun kartano Somero
Harjun kartano Virolahti
Harvialan kartano Janakkala
Hatanpään kartano Tampere nyk. päärakennus 1883–1885 Sebastian Gripenberg
Haukilan kartano Tyrväntö; Valkeakoski
Hautjärven kartano Mäntsälä nyk. päärakennus 1800-luvun alku
Herkooli Ilmajoki 1400-luku nyk. päärakennus 1893 [35]
Herniäisten kartano Hattula
Herttoniemen kartano Helsinki vuoden 1815 muutostyöt Pehr Granstedt [36]
Herrenhaus von Wehrt Kaasmarkku, Ulvila 1500-luku, aateliseen omistukseen 2022 nykyinen päärakennus 1874 Kartano sijainnut aiemmin Kaasmarkun Fatiporin alueella
Hiiden kartano Janakkala
Hiiden kartano Lohja 1500-luku nykyinen päärakennus 1700-luvulla
Hiiskulan kartano Vihti
Hirsjärven kartano Somero nyk. päärakennus 1840-luvulta
Hirvihaaran kartano Mäntsälä 1918
Hirvilahden kartano Perniö, Salo 1400-luvun alku nykyinen päärakennus 1848, päärakennuksen alla holvikellarit 1400–1500-luvulta
Hommanäsin kartano Porvoo
Hongiston kartano Kisko nyk. päärakennus 1830
Honkolan kartano Urjala nyk. päärakennus 1830
Hovin kartano Vihti 1539 nykyinen päärak korotettu toinen kerros 1920
Hovilan kartano Sysmä 1800-luvun alku tai 1700-luvun loppu
Hovilan kartano Somero
Hovimäen kartano Enonkoski 1854
Hoviniemen kartano Joroinen 1650-luvulla Kaksikerroksinen puinen päärakennus on vuodelta 1870, se on uusittu 1923. [24]
Huhkon kartano Raisio 1500-luku Huhkon kartanosta on jäljellä vain päärakennus. Sen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, mutta nykyinen empire-tyylinen ulkonäkö on peräisin noin vuosilta 1837–1842. [37]
Hyvikkälän kartano Janakkala
Hämeenkylän kartano Vantaa
Härkälän kartano Somero
Håkansbölen kartano Vantaa nykyinen päärakennus 1905 Armas Lindgren

I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Ihantalan kartano Viipurin maalaiskunta 1639 [38]
Ilolan kartano Porvoo
Ilolan kartano (Sysmä) Sysmä paloi vuonna 1984
Inkalan kartano Hämeenlinna
Inkereen kartano Pertteli, Salo päärakennus 1800-luvun alusta
Inkilän kartano (Inkilänhovi) Juva päärakennus vuodelta 1853, laajennettu 1892
Innilän kartano Lempäälä nykyinen päärakennus 1945
Irjalan kartano Janakkala
Isoteutarin kartano Lohja nykyinen päärakennus 1846, vanha päärakennus 1700-l. K.J.E. Gustafsson
Ispoisten kartano Turku 1500-luku päärakennus 1740-luvulta, nykyasu 1914–15

J[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Joenniemen kartano Mänttä, Mänttä-Vilppula 1935 Jarl Eklund [39]
Joensuun kartano Halikko, Salo
Jokelan kartano Hämeenkoski, Hollola
Jokioisten kartano Jokioinen
Jollaksen kartano Helsinki 1798 1919 Robert Tikkanen
Jonkan kartano Vampula, Huittinen
Joroisniemen kartano (Braseborg) Joroinen 1748 Puinen päärakennus rakennettu vaiheittain 1700-luvulta 1840-luvulle. [24]
Juthbackan kartano Uusikaarlepyy
Jutikkalan kartano Sääksmäki, Valkeakoski
Jurvalan kartano Somero
Juvan kartano (Espoo) Espoo 1630 Toinen kerros ja nykyinen ilme 1830-luvulta
Juvan kartano Tarvasjoki
Järppilän kartano Taivassalo
Järvikylän kartano Joroinen

K[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Kaarilan kartano Tampere nykyinen päärakennus on vuodelta 1887, vanhempi rakennus 1700-luvulta [40]
Kankaisten kartano Masku Kartanolinna on valmistunut 1500-luvun puolivälin tienoilla, rakennuksen kellari mahdollisesti jo 1400-luvun lopulla [41]
Karhulan kartano Karhula, Kotka nykyinen päärakennus vuodelta 1891 Claes & Carlo Rich. Björnborg [42]
Karolineburgin kartano Kajaani nykyinen päärakennus vuodelta 1836 [43]
Kartanonkylän kartano Ypäjä
Karunan kartano Karuna, Sauvo Nykyinen päärakennus on vuodelta 1556. Vaurioitui Isonvihan aikana pahoin. Kunnostettiin 1700-luvun lopulla, ja muutettiin 1800-luvun lopulla uusgotiikan ja romantiikan ihanteiden mukaan. [44]
Katajiston kartano Hämeenlinna
Katisten kartano Vanaja, Hämeenlinna 1862
Kauniaisten kartano Nokia 1690-luvulla Päärakennus valmistui vuoden 1810 tienoilla ja sen länsisiipi 1821 sekä itäsiipi 1937.
Kavantsaaren kartano Antrea 1556 jatkosodassa tuhoutunut päärakennus 1700-luvun alusta
Kelan kartano Siuntio 1683 1800-luku. Nykyinen asu vuodelta 1900.
Kelhon kartano Lempäälä 1920
Kepolan kartano Köyliö, Säkylä nykyinen päärakennus 1922 arkkitehti Arvid Tollet [45]
Kerppolan kartano Kangasala
Kernaalan kartano Janakkala
Kiialan kartano Porvoo 1796
Kiiskilän hovi Viipurin maalaiskunta 1820 Villiers
Kilon kartano Espoo 1883, uudistettu vuonna 1940
Kimalan kartano Somero
Kinttulan kartano Orimattila 1691 1837-1838 Anders Fredrik Granstedt [46]
Kirkniemen kartano Lohja
Kirstulan kartano Hämeenlinna 1813
Kivirannan kartano Huittinen 1500-luvun alku päärakennus 1793 [47]
Knuutilan kartano Nokia
Koitsanlahden Hovi Parikkala
Koiviston kartano Pori 1557
Koivumäen kartano Kuopio
Kokemäenkartano Kokemäki 1300-luku
Kolkkila Vähäkyrö, Vaasa
Koiskalan kartano Lahti 1650 Päärakennus 1840-luvulta, laajennettu 1890, nykyinen ulkoasu 1936.
Konttilan kartano Janakkala
Kopilan kartano Somero
Korpogård Korppoo, Parainen 1608 päärakennus 1805 arkkitehti Carlos Bassi [48]
Kosken kartano Perniö, Salo [49]
Koskenkartano Koski Tl [50]
Koskenhovin kartano (Forsgård) Joroinen 1751 Päärakennus rakennettu 1844–1890 [24]
Koskenkylän kartano (Forsby Gård) Pernaja, Loviisa
Koskipään kartano Hartola
Kotkanhovin kartano (Kotkan kartano) Joroinen 1651 Päärakennus rakennettu alun perin 1823, uusittu kokonaan kaksikerroksiseksi kivirakennukseksi 1930 [24]
Kristineströmin kartano Ylitornio
Kuitia Parainen Kivilinna 1480-luvulta
Kukkolan kartano Lempäälä
Kuljun kartano Lempäälä
Kuljun kartano Nokia 1671 Päärakennuksen runko vuodelta 1767, korjattu ja laajennettu siipirakennuksilla vuosina 1916–1917
Kulloon kartano Porvoo
Kulosaaren kartano Helsinki Päärakennus 1810-luvulta
Kumpulan kartano Helsinki 1844
Kuokkalan kartano Jyväskylä
Kurjalan kartano Hämeenkoski, Hollola keskiajalla Päärakennuksen yksikerroksinen osa vuodelta 1731 ja kaksikerroksinen osa vuodelta 1884
Kuumolan kartano Janakkala
Kuurilan kartano Kalvola, Hämeenlinna Päärakennus vuodelta 1925
Kuusaan hovi Muolaa
Kuusiston kartano Kaarina 1738
Kyminkartano Kotka n. 1350 Päärakennus 1790-luvulta
Kytäjän kartano Hyvinkää Päärakennus vuodelta 1878
Kyrkstadin kartano Virkkala, Lohja Päärakennus vuodelta 1885
Kyyhkylän kartano Mikkeli Päärakennus vuodelta 1856
Kärkkisten kartano Karuna, Sauvo
Kärkniemen kartano Karuna, Sauvo
Königstedtin kartano Vantaa 1816
Köyliönkartano
(Vanhakartano)
Köyliö, Säkylä 1100–1200-luku, perimätiedon mukaan alun perin mahtimies Lallin kartano päärakennus 1817 [45]

L[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Laakspohjan kartano Lohja 1556 Valter ja Ivar Thomé
Lahden kartano Somero Päärakennus vuodelta 1898
Lahdentaan kartano Tyrväntö, Hattula
Laitialan kartano Hollola 1882
Lapilan kartano Naantali rokokoo-ajan arkkitehtuuri, valmistunut 1763 Christian Friedrich Schröder
Lastusten kartano Lempäälä Päärakennus vuodelta 1784
Laukon kartano Vesilahti
Laukon kartano Perniö, Salo päärakennus 1840-luvulta
Lauttasaaren kartano Helsinki,Lauttasaari 1624 Päärakennus vuodelta 1837, sivurakennus 1791–1793
Lehtisten kartano Mietoinen, Mynämäki
Lempisaari Askainen, Masku Päärakennus vuodelta 1767
Lepaan kartano Tyrväntö, Hattula
Leppäkosken kartano Leppäkoski, Janakkala Päärakennus 1800-luvun alulta. Sivurakennukset, joista vain pohjoispuolinen on säilynyt, on vuodelta 1855.
Leppävaaran kartano Espoo 1913 Nykyinen päärakennus 1947, jota edelsi 1913 valmistunut puinen päärakennus
Lihasulan kartano Kangasala
Linnaisten kartano Mäntsälä 1600-luku Päärakennus 1960-luvulta
Linnaisten kartano Vantaa 1500-luku päärakennus noin 1800 [51]
Liuksialan kartano Kangasala Päärakennus on vuodelta 1804.
Louhisaaren kartano Askainen, Masku Kartanolinna valmistui vuonna 1655.
Lusin kartano Tyrväntö, Hattula
Luukin kartano Espoo 1601 Nykyinen päärakennus 1925
Lyttylän kartano Pori 1614 [52]
Långsjön kartano Somero klassistinen päärakennus 1926 Jarl Ungern
Löyttymäen kartano Janakkala

M[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Maikkulan kartano Oulu
Mallusniemen kartano Orimattila 1600-luvulla vanhin osa 1700-luvulta [53]
Malmgårdin kartano Pernaja, Loviisa
Malminkartano Helsinki
Matinkylän kartano Espoo Nykyinen päärakennus 1940-luvun lopulta, aiemman tuhouduttua tulipalossa
Mattelmäen kartano Kaarina
Maunulan kartano Urjala
Meilahden kartano Helsinki
Melkkilän kartano Perniö, Salo päärakennus vuodelta 1775
Merilän kartano Utajärvi päärakennus vuodelta 1811
Messilän kartano Hollola
Metsänkylän kartano Hattula
Mommilan kartano Hausjärvi nykyinen päärakennus 1859
Mommolan kartano Kisko
Monikkalan kartano Janakkala
Monnoinen Lemu, Masku
Mukkulan kartano Lahti nykyinen päärakennus 1700-luvun loppupuolelta
Munkkiniemen kartano Helsinki Alkuperäisessä muodossaan 1700-luvulta, laajennettu 1839 Vuoden 1839 muutostyöt Carl Ludvig Engel
Mustion linna Karjaa, Raasepori rakennettu vuosina 1783–1792
Myllykylän kartano Siuntio 1500-luvulla nykyinen päärakennus 1800-luvun alkupuolelta
Myrskylän kartano Myrskylä
Mäntsälän kartano Mäntsälä

N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Nautelan kartano Lieto
Niemen kartano Kalvola, Hämeenlinna
Niemenlautan kartano Säkkijärvi
Nissbackan kartano Vantaa
Niukkalan hovi Uukuniemi, Parikkala 1600-luvulla valmistunut päärakennus. Kreivillisen Berg-suku omistaa kartanon.
Nokian kartano Nokia Viimeistään keskiajalla [54]
Nordenlundin kartano Sysmä 1813
Nuhjalan kartano Vehmaa
Numlahden kartano Nurmijärvi
Nuutajärven kartano Urjala 1606 nykyinen päärakennus 1822
Nyynäisten kartano Masku 1300-luku Päärakennus 1700-luvulla

O[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Oittaan kartano Espoo
Ojamon kartano Lohja 1384 (rustholli) nykyinen päärakennus 1850
Olkkalan kartano Vihti
Olkkolan kartano Savitaipale nykyinen päärakennus 1906
Orisbergin kartano Isokyrö nykyinen päärakennus valmistui 1810-luvulla P. G. Holm
Orrilan kartano Nastola, Lahti vanha päärakennus 1870-luvulta
Osaran kartano Hämeenkyrö

P[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Paason kartano Heinola
Paattion kartano Kemi
Paarskylän kartano Perniö, Salo päärakennus 1800-luvun alusta
Paddaisten kartano Sauvo 1762 Christian Friedrich Schröder
Palhon kartano Vesilahti
Palikaisten kartano Somero
Paloniemen kartano Lohja 1600-luku Päärakennus paloi 1950. Eliel Saarinen
Palttilan kartano Laitila
Parkun kartano Rantasalmi Päärakennus 1700-luvulla
Partolan kartano Pirkkala Päärakennus palanut vuonna 1982
Pekkalan kartano Ruovesi Perustettiin 1500-luvulla rälssitilaksi, sääntöperintötilaksi 1770-luvulla Päärakennus 1700-luvulta, nykyinen ulkoasu 1820-luvulta
Pekkalan kartano Joensuu 1881
Perheniemen kartano Iitti
Pihlavan kartano Pöytyä
Pikkalan kartano Siuntio Perustettu rälssitilaksi 1590. Nykyinen päärakennus valmistui 1850 A. F. Granstedt [55]
Pisan kartano Nöykkiö, Espoo ensimaininta 1540-luvulta
Pohjankartano Perniö, Salo nykyinen päärakennus 1929 Toivo Paatela
Poitsilan kartano Hamina
Porin kuninkaankartano Pori 1558
Porlammin kartano Lapinjärvi
Poukan kartano Orivesi 1876
Prestbackan kartano Askola
Pukkilan kartano Piikkiö, Kaarina nykyinen päärakennus 1762
Puolimatkan kartano Köyliö, Säkylä 1812 päärakennus 1870-luku [56] [45]
Puotilan kartano Helsinki nykyinen päärakennus 1800-luvulla
Pyhänkorvan kartano Kokemäki 1300-luku [57]
Pyhäniemen kartano Hollola nykyinen päärakennus 1780
Päisterpään kartano Karuna, Sauvo

R[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Raadelman kartano Piikkiö, Kaarina
Raalan kartano Nurmijärvi nykyinen päärakennus 1848
Rabbelugnin kartano Anjala, Kouvola 1820
Rapalan kartano Sysmä
Rapola Sääksmäki, Valkeakoski päärakennus 1813
Rastilan kartano Helsinki nykyinen päärakennus 1800-luvulta
Ratulan kartano Orimattila 1639 päärakennus 1780-luvulla [58]
Rauhamaan kartano Kouvola
Rauhalinnan kartano Kaarina 1840-luku[59]
Rehakan kartano Janakkala
Reitkallin kartano Hamina 1820
Riilahden kartano Tammisaari, Raasepori nykyinen päärakennus 1803–1806 Pehr Granstedt
Rinta-Kurikan talonpoikaiskartano Kurikka 1400-luvulla
Ritoniemen kartano Ruovesi
Ruhan kartano Orimattila 1660 nykyinen päärakennus 1750-luvulla [60]
Runsaan kartano Ylöjärvi 1480 nykyinen päärakennus 2018
Ruotsilan kartano Kiikka, Sastamala 1641 nykyinen päärakennus 1924.
Rutumin kartano Lapinjärvi 1794
Ruukin kartano Ruukki, Siikajoki
Ryttylän kartano Ryttylä, Hausjärvi 1600-luvulla hirsinen päärakennus 1850 vaiheilla A.F. Granfelt

S[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Saaren kartano Mynämäki nykyinen päärakennus 1779 Christian Friedrich Schröder
Saaren kartano Mäntsälä
Saaren kartano Tammela 1599 nykyinen päärakennus 1805-1820 [61]
Saaren kartano Ulvila 1500-luvulla nykyinen päärakennus 1805 [62]
Sahalan kartano Rautalampi
Saksalan kartano Padasjoki 1500-luvulla nykyinen päärakennus 1826
Salahmin kartano Salahmi, Vieremä
Sandön kartano Kemiö 1565 1700-luku [63]
Sankilan kartano Pirkkala 1651 Nykyinen päärakennus 1820-luvulta [54]
Sannäsin kartano Porvoo rakennettu 1836-1837
Sanssin kartano Kauhajoki
Santamäen kartano Loppi 1800-luvulla kolme päärakennusta, vanhin 1800-luvulta ja uudemmat vuodelta 1894 ja vuodelta 1920 H. R. Helin ja Yrjö Sadeniemi
Sapalahden kartano Halikko, Salo Vanhimmat osat 1673
Saustilan kartano Sauvo
Sauvalan kartano Janakkala
Seestan kartano Nastola, Lahti
Selkeen kartano Mouhijärvi, Sastamala 1613 [64]
Sippolan hovi Sippola, Kouvola 1836
Sjökullan kartano Lapinjärvi 1896
Sjölaxin kartano Kemiö 1812 [65]
Sjundbyn kartano Siuntio
Sköldvikin kartano Porvoo 1700-luku
Sotavallan kartano Lempäälä
Soukanpohjan kartano Espoo
Spurilan kartano Paimio
Stansvikin kartano Helsinki 1803–1804 [66]
Stendalin kartano Joroinen 1600-luvulla Päärakennus rakennettu 1880-luvulla, peruskorjattu 1962 [24]
Strömman kartano Perniö, Salo
Strömsin kartano Helsinki 1910
Steningen kartano Karuna, Sauvo
Suitian kartano Siuntio
Sukkisten kartano Nousiainen päärakennus 1787
Summan kartano Hamina
Sundholman linna Uusikaupunki 1400-luku [67]
Sunniemen kartano Ulvila 1330-luku uudempi päärakennus 1888 Arvo Suomenmaa [68] [69]
Suontaan kartano Tyrväntö, Hattula
Suorlahden hovikartano Kitee
Suurkylän kartano Sysmä 1801
Suur-Sarvilahden kartano Pernaja, Loviisa 1672–1683
Sälinkään kartano Mäntsälä
Söderkullan kartano Sipoo nykyinen päärakennus 1908 Karl Lindahl
Söderlångvikin kartano Dragsfjärd, Kemiönsaari uusi päärakennus 1934–1935 W. G. Palmqvist
Söderskog Espoo vanha päärakennus 1600- ja 1700-luvun taitteesta

T[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Takkulan kartano Huittinen päärakennus 1796 Gabriel von Bonsdorff [70]
Talin kartano Helsinki 1820-luvulta
Tammenpään kartano Halikko, Salo 1862–1868
Tammerkosken kartano Tampere [71]
Tapilan kartano Sauvo
Tavastilan kartano Kotka
Tavinsalmen kuninkaankartano Maaninka, Kuopio 1543–1545 [72]
Teijon kartano Perniö, Salo päärakennus vuodelta 1770
Teiskolan kartano Tampere Päärakennus valmistui 1810
Terriniemen kartano Orimattila 1769 1910 [73]
Tertin kartano Mikkeli 1540 J.L.Lybeck
Tervakosken kartano Tervakoski, Janakkala
Tervalammen kartano Vihti 1641 päärakennus 1830 Carl Ludvig Engel
Tervikin kartano Loviisa 1636
Tiittalan kartano Sulkava 1836 Carl Ludvig Engel
Tjusterbyn kartano Loviisa 1400-luku
Toivan kartano Janakkala
Toivonojan kartano Nastola, Lahti 1876
Torstilan kartano Joroinen 1681 Nykyinen päärakennus vuodelta 1894 Leander Ikonen [24]
Tottijärven kartano Nokia [71]
Tupala-Uudenkylän kartano Siuntio 1500-luku Nykyinen päärakennus vuodelta 1900 [74]
Träskändan kartano Espoo
Tuomarinkylän kartano Helsinki 1700-luvun keskivaiheilla päärakennus 1790 [75]
Tuorlan kartano Kaarina 1800-luku
Tykölän kartano Tyrväntö; Valkeakoski
Tynkkylänjoen kartano Savonlinna
Tyyskylän kartano Siuntio Vanha päärakennus 1800-luku (tuhoutui 2011). Nykyinen päärakennus 2011. Vanha päärakennus: Carl Ludvig Engel
Törmänhovin kartano Oulainen
Törnävän kartano Seinäjoki

U[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Urajärven kartano Asikkala
Urpolan kartano Humppila
Urpolan kartano Mikkeli
Uudenkylän kartano Nastola, Lahti 1879 Päärakennus paloi 1949, rakennuksista jäljellä kivijalkoja.
Uusi-Hautaa Kylmäkoski, Akaa

V[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Vaanilan kartano Lohja
Vaanin kartano Eura Päärakennuksen vanhimmat osat 1700-luvulta [76]
Vanajan kartano Hämeenlinna Sigurd Frosterus Vem och Vad 1941
Vanantaan kartano Janakkala 1900–1901
Vanha-Hautaa Kylmäkoski, Akaa
Vanhakartano Pori 1902-1903 Usko Nyström
Vanhalinna Lieto
Veitakkalan kartano Salo
Venäjän kartano Humppila
Vesunnin kartano Hattula Ensimmäinen maininta vuodelta 1319 Päärakennus 1800-luvulta
Viialan kartano Viiala, Akaa
Viikin kartano Nokia Viimeistään 1450-luvulla Nykyinen päärakennus 1782 [54]
Viikin kartano Helsinki
Viksbergin kartano Forssa
Viksbergin kartano Paimio
Viksbergin kartano Porvoo
Villilän kartano Nakkila
Vilniemen kartano Hamina
Viralan kartano Janakkala
Virtaan Vanha-Kartano Sysmä
Vitikkala Jämsä
Vohloisten kartano Lohja noin 1630 Vanhimmat osat 1700-luvulta
Voipaalan kartano Sääksmäki, Valkeakoski
Voistion kartano Hollola
Vuojoen kartano Eurajoki
Vuolteen kartano Kokemäki nykyinen päärakennus 1928 Arvid Tollet
Vuorentaan kartano Halikko, Salo
Vuosaaren kartano Helsinki
Västankärrin kartano Kemiö 1784 [77]
Västerbyn kartano Siuntio Ensimmäinen maininta vuodelta 1531
Vääksyn kartano Kangasala

W[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Westerkullan kartano Vantaa nykyinen päärakennus 1820-luvulla
Wijkin kartano Kemiö 1906
Wiurilan kartano Halikko, Salo 1811 Carlos Bassi
Wohls Gård Kirkkonummi 1624
Wredeby Anjala, Kouvola uusi päärakennus 1938–1939 Sven Kuhlefelt
Wuolteen kartano Hauho, Hämeenlinna

Y[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Ylilemun kartano Kaarina
Yläneen kartano Yläne, Pöytyä 1380-luvulla 1790-luvulla [78]
Yyterin kartano Pori

Å[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Åminnen kartano (Espoo) Kurttila, Espoo 1835 nykyinen päärakennus 1900-luvun alusta
Åvikin kartano Somero 1747 päärakennus vuodelta 1802 [79]

Ö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartano Sijainti Perustettu Rakennettu Arkkitehti Lähde
Östersundomin kartano Helsinki (aik. Sipoo) 1600-luvun alkupuolella nykyinen päärakennus 1878 Theodor Decker [80]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ahlbackan kartano
  2. Ahvenkosken historiallinen ympäristö
  3. Albergan kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Alikartano (Frugård)
  5. Amberlan kartano
  6. Anjalan kartanomuseo
  7. Annila Golf (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Museovirasto/Anolan kartano
  9. Taloista (sukuseuraekenberg (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Backaksen Kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Bastvikin kartano
  12. Billnäsin kartano (Villa Billnäs)
  13. Bodomin kartano
  14. Kartano paloi Haminassa - yksi kuoli (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Brinkhall gård
  16. Deger (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Esbogård | Espoonkartano
  18. Erkylän kartano ja kulttuurimaisema
  19. Erstan kartano[vanhentunut linkki]
  20. Fagernäsin kartanon kunnostamisesta kunniaa 10.9.2010. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 27.10.2021.
  21. Fagernäsin kartanon juhlatila, Kuopio (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. Fagervik - historia
  23. Irma Lounatvuori: Rakkaudesta rakennuksiin kartanot Irja Sahlbergin tutkimuskohteina. Turku: Turun Museokeskus, 2013. 935381543. ISBN 978-951-595-175-5, 951-595-175-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.12.2021).
  24. a b c d e f g Etelä-Savon kartanot : Joroinen
  25. Furuvik kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat II, s. 373-374. Helsinki: Kivi, 1941.
  27. Oja, Aulis: Perttelin historia, s. 245-246. [Pertteli]: Perttelin kunta ja seurakunta, 1958.
  28. SALON SEUDUN MAAKUNTAKAAVA
  29. Haaroisten kartano ja kulttuurimaisema
  30. Hahkialan kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. Haikon kartano
  32. Villa Hakkari
  33. Hakoisten kartano[vanhentunut linkki]
  34. Haminalahden kulttuurimaisema
  35. Savela, Anne: Herkooli on harvinainen pohjalainen. Kodin Pellervo, 16.10.2008, nro 10/2008, s. 16–19. Lehtijutun sivut verkossa (PDF). Viitattu 6.12.2017.
  36. Herttoniemen kartano
  37. Huhkon kartano[vanhentunut linkki]
  38. Iso tietosanakirja, Otava 1932, osa 4, palsta 1346, hakusana Ihantala.
  39. Laajasalon ennen vuotta 1940 käyttöön otetut rakennukset Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 4.12.2020.
  40. Tampere-seura.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  41. Kankaisten kartanolinna
  42. Karhulan hovin historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. Kartanohotelli Karolineburg
  44. Karunan kartano
  45. a b c Museovirasto/Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo
  46. Kinttulan kartano[vanhentunut linkki]
  47. Kivirannan kartano
  48. Korpo Gård Archipelago Adventures. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 16.8.2017.
  49. Tervetuloa - Kosken kartano
  50. Koskenkartano
  51. Linnaisten kartano. Viitattu 25.3.2013.
  52. Ahlaisten kyläsuunnitelma vuosille 2007–2013.[vanhentunut linkki] Viitattu 26.2.2013.
  53. Mallusniemen kartanon kulttuurimaisema[vanhentunut linkki]
  54. a b c Saarenheimo, Juhani: Vanhan Pirkkalan historia. Vanhan Pirkkalan historiatoimikunta, 1974.
  55. Pikkala www.siuntio.fi. Viitattu 15.12.2020.
  56. Satakuntaliitto/Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt[vanhentunut linkki]
  57. Kokemäen osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 2010[vanhentunut linkki]
  58. Ratulan kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
  59. Rauhalinna Kaarinassa
  60. Ruhan kartano (Arkistoitu – Internet Archive)
  61. Saaren kartano
  62. Ulvilan kirkko ja ympäristö
  63. Sandön kartano Museovirasto
  64. Omakotitalo Selkeen kartano lisärakennuksineen Jokakoti.fi. Viitattu 12.8.2014.
  65. Sjölaxin kartano Museovirasto
  66. Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus
  67. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY
  68. aarteita Ulvilasta
  69. Ulvilan kaupunki/Kirkot, arkkitehtuuri (Arkistoitu – Internet Archive)
  70. Museovirasto/Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo
  71. a b Kulttuurimaisemat 2016. Pirkanmaan maakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet, s. 20. Pirkanmaan liitto, 2016.
  72. Tavinsalmen kuninkaankartano (Arkistoitu – Internet Archive)
  73. Terriniemen kartano[vanhentunut linkki]
  74. Alf Brenner: Sjundeå sockens historia II, s. 519. Hembygdens vänner i Sjundeå Rf., 1955.
  75. Tuomarinkylän kartano
  76. Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt, Satakuntaliitto.[vanhentunut linkki] Viitattu 26.2.2013.
  77. Västankärrin kartano Museovirasto
  78. Yläneen Vanhakartano ja viljelymaisema
  79. Åvikin kartano ja lasitehtaan paikka
  80. Östersundomin kartano, kappeli ja Björkuddenin huvila