Luettelo Suomen ensimmäisistä kansakouluista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Pitäisi määritellä tarkemmin, mihin mennessä perustetut tai millä tavalla ensimmäiset tähän kuuluvat. |
|
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kunnan tai kylän linkittämisen sijaan/ohella pitäisi tehdä linkitykset kouluihin tyyliin Haililan kansakoulu. |
Tämä artikkeli on luettelo Suomen ensimmäisistä kansakouluista perustamisvuoden mukaan.
Yksityiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1826 - Fiskari[1]
- 1855 - Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta (Julie Krohn)
- 1857 - Haililan kansakoulu, Virolahti (Woldemar Baeckman)[2][3][4]
- 1857 - Liperi (A.J. Europaeus)[5]
- 1858 - Sippolan kartano, Sippola [2]
- 1859 - Wärtsilä (Nils Ludvig Arppe)[6]
- 1859 - Möhkö (Nils Ludvig Arppe)[6]
- 1850-luku - Nybergin koulu, Tuusula, kunnallinen kansakoulu perustettiin 1875[7]
- 1862 - Lasitehdas, Sippola, saksankielistä opetusta lasitehtaan työväen lapsille.[2]
- 1862 - Varkaus[8]
- 1862 - Ahlmanin koulu, Pirkkala[9]
- 1863 - Apajalahti, Hirvensalmi (?)[10][11]
- 1863 - Parikkala, Kangaskylän koulu (Pietari Hannikainen)
- 1864 - Elimäki[2]
- 1867 - Äänekoski, Konginkankaan koulu, Wiitasaaren ja Saarijärven pitäjien raja-alueilla.[12]
- 1869 - Mänttä (G.A. Serlachius)[13]
- 1869 - Multia, opettaja Abraham Ruoranen[14]
- 1873 - Nurmijärvi, (Raalan kartanon rouva Matilda Adlercreutz), nyt Nukarin koulumuseo[15]
- 1874 - Merikarvia (Antti Ahlström)[16]
- 1881 - Savonranta[17]
- 1883 - Karhula (Karhulan Sahaliike, William Ruth)[18]
- 1883 - Kymintehdas, Kuusankoski (Axel Wilhelm Wahren)[19]
- 1884 - Joutseno (Nevalan Hovin isäntä, kuvernementinsihteeri Emil Hanén). Ensimmäinen opettaja oli Mathilda Andersin. Koulu siirtyi lahjakirjalla kunnan omistukseen 1888.[20]
- 1892 - Långsjön kartano, Somero, Pitkäjärvi. Koulun perusti kartanonomistaja Waldemar Sagulin. Koulu toimi vuoteen 1907. Tämän jälkeen uuden koulun toiseen paikkaan rakensi kunta.[21]
- 1891 - Åminnen kansakoulu, Espoo.
- 1893 - Luhtaanmäen kansakoulu, Helsingin maalaiskunta (ent. Helsingin pitäjä, nyk. Vantaa). Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen kiinteä suomalainen koulu. Koulun perusti Suomalaisen kansakoulun ystävät (SKY). Maanviljelijä S.A.Alén oli pellolleen rakentanut "koulutalon" ja syksyllä 1893 valittiin ensimmäinen opettaja, Hulda Holopainen. Suomalaisen kansakoulun ystävät hankki kouluun kouluesineet ja kalusteet.[22]
- 1896 - Suomela, Helsingin maalaiskunta (ent. Helsingin pitäjä, nyk. Vantaa). Hgin maalaiskunnan järjestyksessään toisen suomalaisen kiinteän koulun perusti SKY Helsingin pitäjän kirkonkylään, jossa se aluksi toimi vuokratilassa. Koulun ensimmäinen opettaja oli Hilja Liinamaa (myöh. Pärssinen). Helsingin pitäjän Nuorisoseura hankki koulua varten Helsingin pitäjän kirkonkylän Björnsin tilaan kuuluvan tontin kirkonkylän ulkopuolelta Bokullasta (nyk. Kuriiritie 28), jonne rakensi koulutalon v.1897. Koulurakennus paloi vuonna 1909, jonka jälkeen Suomelan koulun toiminta jatkui edelleen yksityisin varoin nk. Jokikoulussa ennen tulemistaan kunnan kouluksi 1912 (Tikkurilan suomalainen kansakoulu).[23] Silloinen Tikkurilan koulu (l. Jokikoulu) sijaitsi nykyisen Jokivarren opetuspisteen alueella Viertolassa.
- 1901 - Åvikin kartano, Somero, Jurvala. Koulun perusti kartanonomistaja August Haggrén. Koulu paloi 1917. Tämän jälkeen uuden koulun toiseen paikkaan rakensi kunta.[24]
- 1905 - Hista, ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa[25] [*Suomalaisen kansakoulun ystävät yhdistyksen lähteiden perusteella ensimmäinen suomenkielinen koulu Espoossa on ollut Åminnen koulu ks. 1891 - Åminnen koulu]. Histan kartanon alueelle omistajien Artturi ja Hilda Ihamuotilan aloitteesta ja heidän huolenpitonsa alaisuuteen perustettiin syyslukukauden alussa 1905 pienten lasten koulu, josta kehittyi myöhemmin myös yläkoulu. Alkuaikoina koulua vastustettiin ja jopa vahingoitettiin.[26]
Kunnalliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansakoulujen perustamisessa vilkkain kausi oli vuosien 1870 - 1890 välillä, koska vuoden 1865 kunnallisasetus määräsi perustamaan kouluja eri piireihin. Aktiivisin aloitteentekijäryhmä paikallistasolla oli papisto. Paikallisen väestön suuri enemmistö - rahvas ja talonpojat - olivat puolestaan aktiivisia kansakoulujen vastustamisessa.
Kahdeksassa kunnassa kymmenestä nämä ryhmät asettuivat vastustamaan ensimmäisen kansakoulun perustamista. Vastustajien pääargumentti oli talous. Myös kansakoulutietojen hyödyllisyydestä esitettiin runsaasti epäilyjä. Kansakoulun perustamista ajaneet ryhmät saivat voimakasta tukea hankkeelleen kuvernööreiltä.[27]
Luettelo seuraavassa ei ole täydellinen.
- 1858 - Vähäkyrö, Savilahden kansakoulu (läntisen Suomen ensimmäinen kansakoulu)[28]
- 1866 - Lappeenranta[29]
- 1867 - Kangasniemi[30]
- 1867 - Helsinki, suomenkieliset kansakoulut osoitteissa Kirkkokatu 11 ja Iso Roobertinkatu 59, ruotsinkieliset Kasarmikatu 21 (entinen vuoro-opetuskoulu) ja Fredrikinkatu 47.
- 7.11.1867 Orimattila (Kuivannon kansakoulu)[31]
- 1868 - Karkkila (Pyhäjärvi U.l.), Haaviston Kosken tilalla [32]
- 1869 - Tyrvää[9]
- 1869 - Jämsä[33]
- 1869 - Leivonmäki, Simola[34]
- 1869 - Hattula, Pelkolan koulu[35]
- 1870 - Kannus, kirkonkylän kansakoulu,[36]
- 1870 - Mäntsälä, kirkkoherra Abraham Ehnroosin testamentin turvin.
- 1870 - Mikkelin maalaiskunta, Linnanmäki[11]
- 1870 - Mikkelin maalaiskunta, Suonsaaren vaivaishuoneen kansakoulu (Karl Wilhelm Siljander)[11]
- 1870 - Iitti[2]
- 1870 - Valkeala[2]
- 1870 - Rovaniemi[37][38]
- 1870 - Lohtaja[39]
- 1870 - Savolahti, Oulun läänin ensimmäinen kansakoulu.[40][41]
- 1871 - Kruununhaka, Helsinki[42]
- 1871 - Vihti, Pietilän kylä[43] ensimmäinen koulurakennus valmistui 1873 Ojakkalaan[44]
- 1871 - Vehkalahti, Husulan kansakoulu[2]
- 1871 - Tottijärvi[45]
- 1871 - Hauho, Alvettula[46]
- 1872 - Tampere [47]
- 1872 - Turku[48]
- 1872 - Hamina[2]
- 1872 - Mikkelin kaupunki[11]
- 1872 - Orivesi[49]
- 1872 - Karkku[9]
- 1872 - Simo, Simoniemi[50]
- 1872 - Räisälä[51]
- 1873 - Pietarsaari[52]
- 1873 - Lempäälä[9][45]
- 1873 - Kangasala[9]
- 1873 - Suoniemi[9]
- 1873 - Lieksa[53]
- 1873 - Kuopion pitäjä, Kehvon Haapalahti[54]
- 1874 - Heinjoki[55]
- 1874 - Kauhava[56]
- 1874 - Tornio[57]
- 1874 - Tyrväntö, Lahdentaan koulu[58]
- 1875 - Alatornio, Raumon koulu[57]
- 1875 - Kymi, Helilän kansakoulu[59]
- 1875 - Ruokolahti, Salosaaren Vaittilassa[60]
- 1875 - Muhos, Ponkila[61]
- 1875 - Kankaanpää[62]
- 1875 - Tuusniemi[63]
- 1875 - Punkalaidun, Sarkkilan kansakoulu, opettajana Jaakko Lehtiö[64]
- 1876 - Kuusamo[65]
- 1876 - Loimaa, Vesikosken koulu[66]
- 1876 - Renko[67]
- 1876 - Kaavi[68]
- 1877 - Vesilahti (Palhon kartanon isäntä Aug. Peltonen)[9][45]
- 1878 - Lappee[69][70]
- 1880 - Kalajoki, Pohjankylä[71]
- 1880 - Multia[14]
- 1880 - Ylistaro[72]
- 1881 - Pyhäjärvi[73]
- 1882 - Kauhajoki [74][75]
- 1882 - Paimio[76]
- 1882 - Kempele[77]
- 1882 - Rantsila[78]
- 1882 - Mietoinen[79]
- 1882 - Somero, Kirkonmäki[80]
- 1883 - Paltaniemi, Paltamon kansakoulu [81]
- 1884 - Nurmo (Albert Eemil Tallroth)[82]
- 1884 - Savitaipale[83]
- 1886 - Pyhäjoki[84]
- 1886 - Juupajoki, Kopsamo[85]
- 1887 - Utajärvi[86]
- 1888 - Vilppula[87]
- 1888 - Somero, Somerniemi, Keltiäinen
- 1890 - Jyväskylän maalaiskunta, Puuppolan Rässälässä[88]
- 1891 - Perho [89]
- 1892 - Rääkkylä, koulu perustettiin kuvernöörin määrättyä 1000 markan uhkesakon.[27]
- 1890-luku - Yli-Ii[90]
- 1893 - Rauman maalaiskunta, Unajan kylä[91]
- 1893 - Kuolajärvi (vuodesta 1936 Salla)[92]
- 1894 - Lahden kauppala[93]
- 1895 - Somero, Terttilä[80]
- 1896 - Taipalsaari[94]
- 1897 - Sahrajärvi, Multia[14]
- 1897 - Somero, Häntälä[80]
- 1897 - Somero, Ollila[80]
- 1897 - Somero, Viluksela[80]
- 1898 - Muonio, Ylimuonio[95]
- 1898 - Kolari[96]
- 1898 - Lieto, Yliskulma[97]
- 1899 - Sodankylä[98]
- 1899 - Kannus Märsylän kansakoulu[36]
- 1899 - kyläsaaren koulu
- 1899 - Kannus Hanhinevan kansakoulu [99]
- 1899 - Kannus, Mutkalammin kansakoulu [100]
Pojille PM
- 1900 - Oulainen, Matkanivan koulu
- 1901 - Somero, Somerniemi, Oinasjärvi[80]
- 1902 - Inari, Muddusjärven kylä. Kyrön eli nykyisen Ivalon koulu valmistui jo 1899, mutta paloi.[101]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f g h Virolahden kansakoulun perustamisesta syytä olla ylpeä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Haililan kansakoulu[vanhentunut linkki]
- ↑ Woldemar Baeckman 1818-1901 finnicakymenlaakso.fi. Viitattu 11.1.2010.
- ↑ A.J. Europaeuksen jälkeläisten sukusanomat 1953 No 1 (5)
- ↑ a b suku.arppe.fi
- ↑ TUUSULANJÄRVEN POLKU - 2. Kirkonkylän kansakoulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 2.2. Varkautelaisen yhdistystoiminnan käynnistyminen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f g Tottijärven koulu (1871)
- ↑ Koulussa entisaikaan
- ↑ a b c d Mikkelin maalaiskunnan ja kaupungin ensimmäiset kansakoulut (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maakunnan vanhin koulu juhli (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mäntän pienoismallit: 1873 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Mauri Mönkkönen: Multian historia 1866–1975, s. 220, 225. Saarijärvi: Multian kunta ja seurakunta, 1983. ISBN 951-99449-0-7.
- ↑ Nähtävyydet Nukarilla - Nukarin koulumuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Merikarvian historia - Laivanvarustus ja sahateollisuus (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ savonranta.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rauhalan koulu
- ↑ Hannu Tapiovaaran kooste Keltin historiasta 1800-luku
- ↑ Kansakoulu Joutsenoon
- ↑ Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882–1982. Someron kunta, Somero. s. 21-22, 27.
- ↑ Heikki Lehmusto, Kappale suomalaista sivistyshistoriaa "Suomalaisen kansakoulun ystävät 1889-1929", Kustannusyhtiö Otava 1930, 36
- ↑ Heikki Lehmusto, Kappale suomalaista sivistyshistoriaa "Suomalaisen kansakoulun ystävät 1889-1929", Kustannusyhtiö Otava 1930, 79, 116
- ↑ Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882–1982. Someron kunta, Somero. s. 24, 27.
- ↑ Nuuksion Omakotiyhdistys ry - Risto Iamuotilan muistelmia Histasta
- ↑ Heikki Lehmusto, Kappale suomalaista sivistyshistoriaa "Suomalaisen kansakoulun ystävät 1889-1929", Kustannusyhtiö Otava 1930, 122
- ↑ a b Historia - Kansakoulusta yhtenäiseen perusopetukseen (Arkistoitu – Internet Archive) - Rääkkylän kunta
- ↑ Vähäkyrö - kappale kauneinta Kyrönmaata[vanhentunut linkki]
- ↑ http://maurikin.blogspot.fi/2015/10/kansanopetus-lappeenrannassa-150-vuotta.html maurikin.blogspot.fi. Viitattu 6.2.2016.
- ↑ 33) "Kassantalo", "Osuuspankki" ("Otonkulma"), vanha kansakoulu "Napala"[vanhentunut linkki]
- ↑ Orimattilan historia. 2 / Veli-Matti Syrjö [Mitarb.]. Orimattilan Kunta, 1976. ISBN 978-951-99094-5-5.
- ↑ Lukuja Karkkilan historiasta (Sivu Internet Archivessa, lähteenä Seppo Aalto - Kimmo Rentola: Karkkilan historia, 1992) Karkkilan kunta. Arkistoitu 27.8.2002. Viitattu 25.8.2012.
- ↑ Koskenpää historiaa
- ↑ Kulttuuri kuntakehityksen voimavarana - Rehtori Aino Sallinen[vanhentunut linkki]
- ↑ 102. Pelkolan koulu
- ↑ a b Kannuksen kukko kiekasi. Kannuksen kaupunki.
- ↑ Lapin koulutushistoria - Kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut, osa 2
- ↑ Lukkarinkoulusta yliopistoon
- ↑ Lohtajan kunta - Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Raahen tienoon historia III, Matti Lackman 1991.
- ↑ Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti 2001-2002. Botnia-foto oy.
- ↑ Kruununhaka - Alueen historia
- ↑ Arno Forsius: [Artturi Hiidenheimon muistoja Pietilän kansakoulusta 1880-luvun lopulta]
- ↑ Perustietoja Vihdin historiasta nopeasti! (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Ylamaen koulun historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HAUHON KOULUT
- ↑ Reaalilyseo, Aleksanterin ja Johanneksen koulu
- ↑ ESITYKSEN LAATIMINEN TURUN KANSANOPETUKSEN HISTORIA -PROJEKTISTA (Arkistoitu – Internet Archive) - Opetuslautakunnan kokous 12.11.1997
- ↑ JUUPAJOEN HIRVIJÄRVEN KANSAKOULUN HISTORIIKKI[vanhentunut linkki]
- ↑ Viantien risteys (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Siirlahti muistoissamme
- ↑ Pietarsaari 2000 vuoden aikana[vanhentunut linkki]
- ↑ Katsaus Lieksa-Pielisjärven menneisyyteen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Haminalax jakokunta no: 570, Antero Rytkönen 2001.
- ↑ Heinjoki - Historia
- ↑ Kauhavan koululaitoksen historiikki - Kansakoulun perustaminen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Raumon koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 73. Lahdentaan koulu
- ↑ Tavastilan koulun historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ RUOKOLAHDEN KOULULAITOKSEN ENSIMMÄISET VUOSIKYMMENET (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Huovilan koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ LAURIN KOULUN TOIMINTAVUOSILTA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tuusniemen kunnan koululaitos ja Tuusniemen kirkonkylän kansakoulu / Kirkonkylän ala-aste 125 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Fennomania (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KOULUN HISTORIAA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Loimaan kaupungin vanhakoulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HELI VALAJA keraamikko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kaavi - Kirkonkylän koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Makkerin blogi: Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Lappeen kunnan Taikinamäen kansakoulu maurikin.blogspot.fi. Viitattu 6.2.2016.
- ↑ Makkerin blogi: Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Oppilaan muistelmia Taikinamäen koulusta 50 vuotta sitten. (Etelä-Savo 22.9.1928) maurikin.blogspot.fi. Viitattu 6.2.2016.
- ↑ VASANKARIN KOULU 100 vuotta 1898-1998
- ↑ Paikalliset oppilaitokset - Ylistaro (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Emoniemi-Kirkonkylä-Pellikkaperä kyläsuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kosken koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kokon koulu - Koulun historia
- ↑ Paimion ensimmäisen kansakoulun perustaminen vei vuosia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historia (Arkistoitu – Internet Archive) - kempele.fi
- ↑ RANTSILAN KUNNAN HISTORIA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mietoisten kappeliseurakunta - Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e f g Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882–1982. Someron kunta, Somero. s. 62.
- ↑ Kontiomäen historiaa
- ↑ Henkilöhistoriaa: TALLROTH, Albert Eemil (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Nimimerkki I.V.: Savitaipaleen kansakoululaitos 50-vuotias. Etelä-Savo, 19.10.1935.
- ↑ [1]
- ↑ JUUPAJOKI - Historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Utajärvi-info > Kirjaston historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vilppulan historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Itsenäinen Jyväskylän maalaiskunta 1868[vanhentunut linkki]
- ↑ Oksakosken koulun historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ JAKUN KOULUA 100 VUOTTA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alkuopetuksen järjestäminen Suomessa 1900-luvun vaihteesta lähtien - esimerkkitapauksena Rauman kaupungin (ent. Rauman maalaiskunnan) Nihattulan koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ KUOLAJÄRVI - Salla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ahlqvist (Sariola), Samuel (Samuli) (1872-1923)[vanhentunut linkki]
- ↑ Makkerin blogi: Taipalsaaren ensimmäisen kansakoulun vihkiäiset 15.1.1896 maurikin.blogspot.fi. Viitattu 21.2.2016.
- ↑ Muonion kunta - Peruskoulu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ SIEPPIJÄRVEN KOULUN HISTORIAA JA TARINOITA[vanhentunut linkki]
- ↑ Suistoranta, Kari: Liedon historia 2, s. 302-303. Liedon kunta ja seurakunta, 1988.
- ↑ TAPAHTUMIA SODANKYLÄSSÄ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kannuksen kukko kiekasi. Kannuksen kaupunki 1993.
- ↑ Kannuksen kukko kiekasi. m7 Kannuksen kaupunki 1993.
- ↑ Inarin ala-aste - HISTORIA (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Reisjärvi - Seurakunnan historia (Arkistoitu – Internet Archive)