Luettelo Ruotsin sodista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä on luettelo Ruotsin sodista.

Sisällysluettelo

Varhaisen keskiajan sodat [muokkaa]

Viikinkiajan voidaan katsoa loppuneen noin vuonna 1050. Seuranneen parin sadan vuoden historiasta on jäänyt vain hyvin vähän lähteitä. Ruotsissa käytiin kuitenkin sotia tuolla ajalla, etupäässä kuninkaankruunusta ja ulkopuolisia vihollisia vastaan. Lähteiden perusteella on vaikea tehdä eroa kuninkaanmurhien ja sisällissotien välillä. [1] Tälle ajalle ajoittuu muun muassa kiistelty ensimmäinen ristiretki Suomeen. [2]

Ajankohta Sota Vastustajat Lisätietoja
1063 Norja Norjalaiset kukistivat ruotsalaiset Vänernin rannalla.[3]
1070-luku Sisällissota Kuningas Stenkilin kuoleman jälkeen maa ajautui sisällissotaan. Lähteissä mainitaan ainakin viisi eri kuningasta tälle aikakaudelle. Adam Bremeniläinen on ainut lähde Stenkilin kuoleman jälkeiselle ajalle.[3] [4]
n. 1098-1101 Inge vanhemman ja Maunu Paljassäären sota. Norja Tämän sodan taustalla oli norjalaisten yritys vallata Dalsland, joka oli aikaisemmin kuulunut Norjalle. Norjalaiset hyökkäsivät Länsi-Götanmaalle, mutta ruotsalaiset kukistivat heidät taistelussa. Sota loppui Kungshällassa vuonna 1101 solmittuun rauhaan. Dalsland pysyi osana Ruotsia, mutta Norjan kuningas Maunu Paljassääri meni naimisiin Inge vanhemman tyttären kanssa. [3] [5]
1120-luku Sisällissota Inge nuoremman kuoleman jälkeen syttyi sisällissota. Lähteissä mainitaan useita eri kuninkaita. Naapurimaat hyökkäsivät Ruotsiin. [3] [6]
1123 Kalmare ledung Ristiretki Sigurd I Jerusaleminkävijän kerrotaan tehneen ristiretken Smoolantiin, niin sanottu Kalmare ledung. Tätä ei pidetä todennäköisenä kosta kyseinen seutu oli jo kristittyä. [6]
1145 Norja Ruotsalaiset yrittivät vallata Bohuslänin, mutta norjalaiset kukistivat heidät Krokaskogenin taistelussa. [2]
n. 1156 Ensimmäinen ristiretki Suomeen Suomalaiset Ristiretken historiallisuudesta kiistellään, mutta ruotsalaisilla oli jonkinlainen jalansija Suomessa tähän aikaan.[2]
n. 1164 Novgorod Novgorodilaisen kronikan mukaan ruotsalaiset piirittävät Laatokankaupunkia, mutta hävisivät.[2]
1170-luvun alku Sisällissota Knuut Eerikinpoika kukisti vallanhavittelijat Kolin ja Burisvelin Bjälbon taistelussa.[7]
n. 1178 Norja Knuut Eerikinpojan hallituskaudella Ruotsi menetti Jämtlannin Norjalle.[7]
1187 Sigtunan tuho Ryöstöretki Idästä tulleet pakanat polttivat Sigtunan. [7]
n. 1195 Ristiretki Ruotsalaiset osallistuvat saksalaisten ja gotlantilaisten sotaretkeen Kuurinmaalle. Birger Brosan johtama laivasto päätyy kuitenkin Viroon. [7]

Keskiajan sodat [muokkaa]

1200-luku [muokkaa]

Ajankohta Sota Vastustajat Lisätietoja
1206 Novgorod Novgorodilaiset tekivät ryöstöretken Mälarenin alueelle. [8]
1205-1210 Sisällissota Sverker nuoremman kuoleman jälkeen syttyi sisällissota Knuut Eerikinpojan poikien ja Sverkein pojan Juhanan välillä. Juhana kukisti Knuutin pojat Älgaråsin taistelussa vuonna 1205, mutta Eerik Knuutinpoika kukisti Juhanan vuonna 1208 käydyssä Lenan taistelussa. Juhana palasi tanskalaisten avustamana vuonna 1210, mutta Eerik kukisti hänet Gestrilenin taistelussa. [8]
1217 "Idästä tulleet pakanat" ryöstävät Mälarenin aluetta.[8]
1220 Juhana Sverkerinpojan ristiretki Viroon Virolaiset Sota alkoi hyvin, mutta kuninkaan palattua Ruotsiin virolaiset kukistivat ruotsalaiset Lealin taistelussa 8. elokuuta 1220. Taistelussa kaatui muun muassa jaarli Kaarle Kuuro ja Linköpingin piispa Kaarle.[8]
1225 Värmlanninsota Norja Norjalaiset ribbungit käyttivät Värmlantia tukikohtanaan kapinassaan Norjan kuningasta vastaan. Lopulta Haakon IV Haakoninpoika teki sotaretken Värmlantiin ja kukisti talonpojista koostuneen joukon Holmedalin pitäjässä. Vuonna 1249 solmittiin Lödösen rauha joka lopetti vihanpidon Ruotsin ja Norjan välillä.[9]
1226 Saarenmaan asukkaiden hyökkäys Ruotsiin Saarenmaalaiset Idästä tulleet pakanat ryöstelivät Ruotsin aluetta. Lähteissä ryöstöretkestä syytetään Saarenmaan asukkaita.[10]
1227-1228 Jaroslavin hyökkäys Hämeeseen Novgorod Novgorodin ruhtinas Jaroslav teki vuoden 1227 talvella sotaretken jäämien kimppuun, mikä ehkä tarkoittaa Hämettä. Tämän sodan syynä on luultavasti Turun piispan määräys ettei pakanoiden kanssa saa käydä kauppaa. On epäselvää suuntautuiko sotaretki Ruotsin kruunun alaisia hämäläisiä kohtaan. Toisen vaihtoehdon mukaan kyse oli itsenäisistä hämäläisistä, jotka Novgorod halusi valtansa alle.[11]
1229 Eerik Eerikinpojan syrjäytyssota Knuut Pitkä Tästä sodasta ei tiedetä paljon. Kuningas Eerik Eerikinpoika oli vain 13-vuotias ja kuninkaan valta oli heikko. Neuvoston jäsenen Knuut Pitkän joukot kukistivat kuninkaalle uskolliset joukot Olustran taistelussa. Knuutista tuli Ruotsin kuningas ja Eerik pakeni Tanskaan.[12]
1234 Eerik Eerikinpojan paluu Eerik Eerikinpoika Olosuhteet joiden yhteydessä Eerik Eerikinpoika palasi valtaan ovat epävarmat. Todennäköisesti Eerik palasi Tanskasta mukanaan armeija. Erään näkökulman mukaan Eerik kukisti Knuutin taistelussa. Toinen vaihtoehto on että Knuutin kuoleman oli luonnollinen ja että Eerik palasi valtaan tämän jälkeen.[13]
1236-1237 Hämeen kapina hämäläiset, Novgorod Epävarman tulkinnan mukaan hämäläiset nousivat Novgorodin tuella kapinaa talvella 1236-1237. Kapinan saattaa liittyä ajoitukseltaan ongelmalliseen toiseen ristiretkeen vuosina 1249-1250.[14]
1240 Nevan sotaretki Novgorod Aleksanteri Nevalainen kukistaa ruotsalaiset Nevan taistelussa 15. heinäkuuta 1240.[15]
1247 Ensimmäinen folkungakapina Folkungit Kuningasta vastustavat folkungit, joiden johtaja on Knuut Pitkän poika Holmger, kukistettiin Sparrsätran taistelussa.[16]
1249-1250 Toinen ristiretki Suomeen hämäläiset Birger jaarlin johtama sotaretki siirsi Ruotsin itärajan Kymijoelle. 1300-luvun tietojen mukaan samalla perustettiin "Hämeen linna", mutta tämä on epätodennäköistä. Jarl Gallén esitti että retki tapahtuikin yllä mainitun Hämeen kapinan jälkeen, vuosina 1238-1239. On myös esitetty että Birger jaarlin rakennuttamana linna olisi ollut Hakoisten linna. [17]
1251 Toinen folkungakapina Folkungit Knuut Pitkän poika Filip nousi kapinaan, koska hän katsoi itsellään olevan yhtä suuri oikeus kruunuun kuin Valdemar Birgerinpojalla. Folkungit asettuivat Filipin puolelle ja värväsivät joukkoja Tanskasta ja Saksasta. Birger jaarlin johtamat joukot kukistivat kapinalliset Herrevadsbron taistelussa.[18]
1256-1257 Narvan sotaretki Novgorod Novgorodilaisen kronikan mukaan ruotsalaiset, suomalaiset ja hämäläiset yrittivät rakentaa linnoituksen Narvajoen suistolle, mutta pakenivat kun Novgorodista lähetettiin joukkoja. Seuranneena talvena novgorodilaiset tekivät retken jäämeja vastaan (Hämeeseen?), mutta heikolla menestyksellä.[19]
1275 Valdemar Birgerinpojan syrjäytyssota Maunu Birgerinpoika, Tanska Maunu Birgerinpoika nousi kapinaan veljeään Valdemaria vastaan vuonna 1275. Tanskan kuningas Erik Klipping tukee Maunua, jonka joukot kukistivat Valdemarin Hovan taistelussa 14. heinäkuuta. Tämän jälkeen Maunusta tuli kuningas.[20]
1276-1278 6000 markan sota Tanska Sodan taustana oli Maunu Ladonlukon aikaisemmin Tanskalta saama apu. Tanskan kuningas Erik Klipping vaati Maunulta 6000 hopeamarkkaa. Ruotsalaiset joukot hyökkäsivät Hallantiin ja Skooneen, mutta perääntyivät kohdatessaan tanskalaisen armeijan. Tanskalaiset hyökkäsivät seuraavana vuonna Smoolantiin. Ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset Ettakin taistelussa vuonna 1277. Tanskalaiset tekivät kuitenkin toisen retken Länsi-Göötanmaalle ja valtaavat muun muassa Skaran. Vuonna 1278 solmittiin rauha jossa Maunun velka laskettiin 4000 hopeamarkkaan.[21]
1278-1280 Kolmas folkungakapina Folkungit Folkungit nousivat kapinaan vuonna 1278. Tällä kertaa heidän tarkoituksenaan oli asettaa Valdemar Birgerinpoika takaisin valtaistuimelle. Kapina ei kuitenkaan onnistu.[22]
1283-1284 Laatokan sotaretki Novgorod Novgorodilaisessa kronikassa mainitaan että "nemtsit" (saksalaiset) tekivät sotaretken Laatokalle, mutta heidät kukistettiin Nevan suistolla käydyssä taistelussa 9. syyskuuta 1284. Kronikassa kaikkia länsimaisia pidettiin saksalaisina, ja onkin esitetty että sotaretken takan olisivatkin olleet ruotsalaiset.[23]
1288 Gotlannin sisällissota - Gotlannin sisäinen konflikti.
1292 Novgorodin hyökkäys hämeeseen Novgorod
1293-1295 Kolmas ristiretki Karjalaan Novgorod

1300-luku [muokkaa]

Ajankohta Sota Vastustajat Lisätietoja
1300-1301 Nevan sotaretki Novgorod
1304-1310 Birger Maununpojan sota veljiään vastaan Valdermar ja Eerik Maununpoika
1311-1314 Hämeen linnan sota Novgorod
1313 Gotlannin verosota Gotlannin asukkaat
1316-1317 Hälsinglandin ja Smoolannin kapina Hälsinglannin ja Smoolannin asukkaat
1317-1319 Birger Maununpojan syrjäytyssota Valdermar ja Eerik Maununpoika
1318 Novgorodin hyökkäys Turkuun Novgorod
1321-1323 Käkisalmen sota Novgorod
1322 Ingeborgin sota Tanska
1323 Sotaretki Ingeborgia vastaan Herttuatar Ingeborg
1325-1326 Mats Kettilmundinpojan sota Revalia vastaan Reval
1338-1339 Sven Bielken sota Novgorodia vastaan Novgorod
1339 Johan Offenpojan kapina Johan Offenpoika
1341-1343 Kalundborgin sota Tanska
1341-1343 Viron sotaretki Tanska ja Saksalainen ritarikunta
Wiki letter w.svg
 Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta.

Luettelo sodista [muokkaa]

Vuodet Sota Lopputulos
1300-luku
1321-1323 Käkisalmen sota[24] Pähkinäsaaren rauha
1338-1339 Sten Bielken sota Novgorodia vastaan[25]
1348–1351 Maunu Eerikinpojan ristiretki Tarton rauha (1351)
1400-luku
1495–1497 Vanha viha
1500-luku
1521–1523 Ruotsin vapaussota (Befrielsekriget)
1534–1536 Kreivisota (Danska Grevefejden) Kööpenhaminan rauha (1537)
1554–1557 Suuri Venäjän sota (Stora ryska kriget) Novgorodin rauha (1557)
1563–1570 Pohjolan seitsenvuotinen sota (Nordiska sjuårskriget) Stettinin rauha (1570)
1561–1570 Liivinmaan sota
1570–1595 Pitkä viha (25-årskriget mot Ryssland) Täyssinän rauha (1595)
1597–1599 Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu (Kriget mot Sigismund) Kuusikymmenvuotinen sota alkaa
1600-luku
1600–1629 Puolan sota (Polska kriget) Altmarkin rauha (1629)
1609–1610 De la Gardien sotaretki (De la Gardieska fälttåget)
1610–1617 Inkerin sota (Ingermanländska kriget) Stolbovan rauha (1617)
1611–1613 Kalmarin sota (Kalmarkriget) Knäredin rauha (1613)
1630–1648 Kolmikymmenvuotinen sota (Trettioåriga kriget) Westfalenin rauha
1643–1645 Torstensonin sota (Torstensonkriget) Brömsebron rauha (1645)
1654 Ensimmäinen Bremenin sota (Första bremiska kriget) Staden rauha (1654)
1655–1661 Pohjan sota (Nordiska krigen)
1666 Toinen Bremenin sota (Andra bremiska kriget) Habenhausenin rauha (1666)
1674–1679 Ranskan-Hollannin sota Lundin rauha
1700-luku
1700–1721 Suuri Pohjan sota (Stora nordiska kriget) Uudenkaupungin rauha (1721)
1741–1743 Hattujen sota (Hattarnas ryska krig) Turun rauha (1743)
1757–1762 Seitsenvuotinen sota (Pommerska kriget) Hampurin rauha (1762)
1788–1790 Kustaa III:n sota (Gustav III:s ryska krig) Värälän rauha (1790)
1800-luku
1801–1802 Ensimmäinen barbareskisota (Barbareskkriget)
1805–1810 Ensimmäinen sota Napoleonia vastaan (Första kriget mot Napoleon) Pariisin rauha (1810) (1810)
1808–1809 Suomen sota (Finska kriget)
1810–1812 Sota Englantia vastaan (Kriget mot England) Treaty of Örebro (1812)
1813–1814 Toinen sota Napoleonia vastaan (Andra kriget mot Napoleon)
1814 Sota Norjaa vastaan (Fälttåget mot Norge) Mossin rauha (1814)

Lähteet [muokkaa]

  • Ulf Sundberg: Medeltidens Svenska krig. Hjalmarson & Högberg Bokförlag AB, 2003. ISBN 91-89660-11-0.
  • Ulf Sundberg: Svenska krig 1050–1814 Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek. Viitattu 10. toukokuuta. (ruotsiksi)

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 41
  2. ↑ a b c d Medeltidens Svenska krig s. 43
  3. ↑ a b c d Medeltidens Svenska krig s. 42
  4. ↑ Örjan Martinsson: Sveakungar 1066-1081 Tacitus.nu. Viitattu 30.9.2009. (ruotsiksi)
  5. ↑ Örjan Martinsson: Inge den äldres krig mot Magnus Barfot Tacitus.nu. Viitattu 30.9.2009. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b Örjan Martinsson: Tidig medeltid Tacitus.nu. Viitattu 30.9.2009. (ruotsiksi)
  7. ↑ a b c d Medeltidens Svenska krig s. 45
  8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä M46 ei löytynyt
  9. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 55
  10. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 57
  11. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 59
  12. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 61
  13. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 63
  14. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 65
  15. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 67
  16. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 71
  17. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 73-74
  18. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 79
  19. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 81
  20. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 85-86
  21. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 89-90
  22. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 91
  23. ↑ Medeltidens Svenska krig s. 93
  24. ↑ Kexholmskriget 1321-1323
  25. ↑ Sten Bielkes krig mot Novgorod 1338-1339
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Ruotsin_sodista&oldid=12907078