Luettelo Ruotsin kansallispuistoista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin kansallispuistot (klikattava kartta)
Joen suisto Sarekin kansallispuistossa.
Pierikpakte, vuori Sarekin kansallispuistossa.
Skäralid, joki Söderåsenin kansallispuistossa.
Abiskon kansallispuisto perustettiin vuonna 1909.
Áhkká-tunturi Stora Sjöfalletin kansallispuistossa.
Metsää Dalby Söderskogin kansallispuistossa.
Stenshuvud, tunturi Stenshuvudin kansallispuistossa.
Gotska Sandön, Ruotsin yksi vanhimmista kansallispuistosta.

Luettelo Ruotsin kansallispuistoista. Ruotsin kansallispuistoja ylläpitää Ruotsin luonnonsuojeluvirasto (ruots. Naturvårdsverket). Kansallispuistojen tarkoituksena on luoda suojeltujen alueiden verkosto, joka kuvastaa kaikkia luonnon eri tyyppejä Ruotsissa. Ruotsi oli ensimmäinen valtio Euroopassa, joka perusti kansallispuistoja. Ruotsin valtiopäivät (ruots. Riksdagen) sääti kansallispuistolain vuonna 1909. Samana vuonna perustettiin yhdeksän kansallispuistoa. Määrä kasvoi seitsemällä vuosien 1918 ja 1962 välillä. Vuosina 1982–2002 perustettiin kaksitoista kansallispuistoa. Tällä hetkellä kansallispuistoja on 30[1]. Uusimmat ovat vuonna 2009 perustettu Kosterhavetin kansallispuisto ja vuonna 2018 perustettu Åsnenin kansallispuisto. Ruotsin kansallispuisto-ohjelmassa on ehdotettu noin kymmenen uuden kansallispuiston perustamisesta.[2]

Kansallispuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Sinertävä taustaväri ja asteriski (*) ilmaisevat kansallispuiston olevan maailmanperintökohde.
  Punertava taustaväri ja kaksi asteriskia (**) ilmaisevat kansallispuiston saaneen WWF:n kansainvälisen PAN Parks -sertifikaatin.
Nimi Sijaintilääni Sijaintikunta Pinta-ala (ha) Perustettu Kuvaus Lähde
Abiskon kansallispuisto Norrbottenin lääni Kiirunan kunta 7 700 1909 Luonnontilaisia tunturialueita. Skandinavian suurin tunturijärvi, Torniojärvi, sijaitsee alueen pohjoisosassa. [3]
Björnlandetin kansallispuisto Västerbottenin lääni Åselen kunta 2 369 1991 Björnlandet on tunnettu aarniometsäalueestaan ja rotkoisista vuoristomaisemistaan. [4]
Blå Jungfrun kansallispuisto Kalmarin lääni Oskarshamnin kunta 66 1926 Blå Jungfru on saari Itämerellä. [5]
Dalby Söderskogin kansallispuisto Skånen lääni Lundin kunta 37 1918 [6]
Djurön kansallispuisto Länsi-Götanmaan lääni Mariestadin kunta 2 400 1991 Djurön kansallispuistoon sisältyy noin 30 saarta Ruotsin suurimmassa järvessä, Vänernissä. [7]
Fulufjälletin kansallispuisto** Taalainmaan lääni Älvdalenin kunta 38 485 2002 [8]
Färnebofjärdenin kansallispuisto Taalainmaan, Gävleborgin, Västmanlandin ja Uppsalan läänit 10 100 1998 Daljoki kulkee puiston läpi. Puistoon kuuluu yli 200 saarta ja luotoa. [9]
Garphyttanin kansallispuisto Örebron lääni Lekebergin kunta 111 1909 [10]
Gotska Sandönin kansallispuisto Gotlannin lääni Gotlannin kunta 4 500 1909 Gotska Sandön on moreenista, sorasta ja hiekasta muodostunut saari Itämerellä. [11]
Haaparannan saariston kansallispuisto Norrbottenin lääni Haaparannan kunta 6 000 1995 Sijaitsee Haaparannan edustalla Perämerellä. Kansallispuistossa on matalia ja hiekkarantaisia saaria. [12]
Hamran kansallispuisto Gävleborgin lääni Ljusdalin kunta 1 383 1909 Hamran kansallispuistossa on moreiinikukkuloita ja aarniometsää. [13]
Kosterhavetin kansallispuisto Länsi-Götanmaan lääni Strömstadin ja Tanumin kunnat 38 900 2009 Kosterhavetin kansallispuisto on ensimmäinen varsinainen merellinen kansallispuisto.[14] [15]
Muddusin kansallispuisto* Norrbottenin lääni Jällivaaran ja Jokimukan kunnat 49 340 1942 Kansallispuistossa syviä rotkoja ja aarniometsää. Ruotsin vanhin mänty sijaitsee puistossa. [16]
Norra Kvillin kansallispuisto Kalmarin lääni Vimmerbyn kunta 111 1927 Kansallispuistossa yli 300-vuotiaita mäntypuita. Alueella kolme järveä: Stora Idegölen, Lilla Idegölen ja Dalskärret. [17]
Padjelantan kansallispuisto* Norrbottenin lääni Jokimukan kunta 198 400 1962 Norjan rajalla sijaitsevan kansallispuiston alueella aavoja ja avoimia maisemia, jotka ympäröi Vastenjávrren ja Virihávrren järviä. [18]
Pieljekaisen kansallispuisto Norrbottenin lääni Arjeplogin kunta 15 340 1909 Pieljekaisen kansallispuistossa muun muassa koivumetsää, vuoristomaastoa ja useita järviä. Puisto on nimetty Pieljekaise-vuoren mukaan, joka on alueen maamerkki. [19]
Sarekin kansallispuisto Norrbottenin lääni Jokimukan kunta 197 000 1909 Puistossa alppimaisemia korkeine huippuineen ja kapeine laaksoineen. Alueella on lähes sata jäätikköä ja monia yli kaksi tuhatta metriä korkeita vuoria. [20]
Skuleskogenin kansallispuisto Västernorrlandin lääni Kramforsin ja Örnskoldsvikin kunnat 3 062 1984 Kansallispuistossa on aarniometsiä, korkeita tuntureita ja rannikkoa. [21]
Sonfjälletin kansallispuisto Jämtlandin lääni Härjedalenin kunta 10 440 1909 Puisto on nimetty 1 278 metriä korkean vuoren, Sånfjälletin, mukaan. [22]
Stenshuvudin kansallispuisto Skånen lääni Simrishamnin kunta 400 1986 Suhteellisen tasainen alue Itämeren rannalla Etelä-Ruotsissa. [23]
Stora Sjöfalletin kansallispuisto* Norrbottenin lääni Jällivaaran ja Jokimukan kunnat 127 800 1909 Puiston pohjoisimmat osat kuuluvat Skandien vuoristoon. [24]
Store Mossen kansallispuisto Jönköpingin lääni Värnamon, Gnosjön ja Vaggerydin kunnat 7 850 1989 Store Mossen kansallispuistossa on Etelä-Ruotsin laajin suoalue. Kävsjön-järvellä tavataan monia lintulajeja. [25]
Söderåsenin kansallispuisto Skånen lääni Svalövin ja Klippanin kunnat 1 625 2001 Puistossa syviä rotkoja ja pyökkipuustoa. [26]
Tivedenin kansallispuisto Örebron ja Länsi-Götanmaan läänit Karlsborgin ja Laxån kunnat 2 030 1983 Tivedenin kansallispuisto on osa laajaa Tivedenin metsäaluetta. Kansallispuisto on sijoitettu metsän vaikeapääsyisimpään osaan. Maisema puiston alueella on vuorimaista ja kivistä. [27]
Tresticklanin kansallispuisto Länsi-Götanmaan lääni Dals-Edin kunta 2 909 1996 Puistossa on hautavajoamalaaksoja. [28]
Tyrestan kansallispuisto Tukholman lääni Haningen ja Tyresön kunnat 1 970 1993 Tyrestan kansallispuistossa on rotkoja ja kivisiä rinteitä. Alueella yksi maan laajimmista aarniometsistä. [29]
Töfsingdalenin kansallispuisto Taalainmaan lääni Älvdalenin kunta 1 615 1930 Puiston alueella on kaksi harjua, joiden välissä on laakso, jossa on aarniometsäalue. [30]
Vadvetjåkkan kansallispuisto Norrbottenin lääni Kiirunan kunta 2 630 1920 Vadvetjåkka on Ruotsin kansallispuistoista pohjoisin. Sijaitsee vuoristoisella alueella Tornionjärvestä luoteeseen. Puisto on nimetty alueella sijaitsevan Vadvetjåkka-vuoren mukaan. [31]
Åsnenin kansallispuisto Kronobergin lääni Tingsrydin ja Alvestan kunnat 1 873 2018 Åsnenin pinta-alasta 75 prosenttia on vettä. [32]
Ängsön kansallispuisto Tukholman lääni Norrtäljen kunta 188 1909 Ängsö on saari Tukholman saaristossa. Puisto tunnetaan vanhoista maatiloistaan saaristoympäristössä ja monimuotoisesta lintukannastaan. [33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sveriges nationalparker sverigesnationalparker.se. Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 4.6.2020. (ruotsiksi)
  2. Historia sverigesnationalperker.se. Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 4.6.2020. (ruotsiksi)
  3. Abisko nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  4. Björnlandets nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  5. Blå Jungfrun nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  6. Dalby Söderskog nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  7. Djurö nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  8. Fulufjällets nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  9. Färnebofjärdens nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  10. Garphyttans nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  11. Gotska Sandöns nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  12. Haparanda Skärgårds nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  13. Hamra nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  14. Sveriges första marina nationalpark Svenska Dagbladet. 19.3.2009. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  15. Kosterhavets nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  16. Muddus / Muttos nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  17. Norra Kvills nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  18. Padjelanta / Badjelánnda nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  19. Pieljekaise nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  20. Sarek nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  21. Skuleskogens nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  22. Sonfjällets nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  23. Stenshuvuds nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  24. Stora Sjöfallet / Stuor Muorkke nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  25. Store Mosse nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  26. Söderåsens nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  27. Tivedens nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  28. Tresticklans nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  29. Tyresta nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  30. Töfsingdalens nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  31. Vadvetjåkka nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  32. Åsnens nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)
  33. Ängsö nationalpark Ruotsin luonnonsuojeluvirasto. Viitattu 5.6.2020. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grundsten, Claes: Sveriges nationalparker. Tukholma: Bokförlaget Max Ström, 2019. ISBN 978-91-7126-472-5. (ruotsiksi)