Mannerheim-risti
Mannerheim-risti on suomalainen kunniamerkki. Mannerheim-ristin 1. ja 2. luokan ristit kuuluvat Vapaudenristin ritarikuntaan. Ritarikunnan sisäisessä järjestyksessä 1. luokan Mannerheim-risti on toisena Vapaudenristin Suurristin (VR SR) jälkeen. 2. luokan Mannerheim-risti on järjestyksessä neljäs. 1. ja 2. luokan väliin sijoittuu Vapaudenristin 1. luokka rintatähtineen (VR 1 rtk.)
Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta.[1] Puolustusvoimien komentajina toimi sotien jälkeen kolme Mannerheim-ristin ritaria: kenraalit Erik Heinrichs (1945), Kaarlo Heiskanen (1954–1959) ja Yrjö Keinonen (1965–1969). Viimeinen puolustusvoimien palveluksessa ollut ritari oli merivoimien komentajana vuosina 1966–1974 toiminut vara-amiraali Jouko Pirhonen.[2] Ritariksi nimitettyjen keski-ikä oli 32 vuotta.
Viimeinen ristillä palkittu ritari, Tuomas Gerdt, kuoli 1. maaliskuuta 2020 ja hänen hautajaisiinsa osallistui tasavallan presidentti Sauli Niinistö.[3]
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mannerheim-risti oli jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin mukaan ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin oma ajatus. Mannerheim halusi kunniamerkin, joka voitiin samanlaisena – ilman aikaisempaa "luokkajakoa" – antaa niin kenraalille kuin sotamiehellekin. Ristin piirsi Oskar Pihl Vapaudenristien pohjalta, jotka Akseli Gallen-Kallela oli suunnitellut.[4] Ensimmäinen ritari oli 5. divisioonan komentaja, eversti Ruben Lagus, nimityspäivä on 22. heinäkuuta 1941. Seuraava ritari oli VI armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Paavo Talvela, kolmas 14. divisioonan komentaja, eversti Erkki Raappana ja neljäs jalkaväkirykmentti 27:n panssarintorjuntatykin ampuja, sotamies Vilho Rättö.
Lisäyksiä ja muutoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1940 joulukuussa tehtiin lisäys Vapaudenristin ja Vapaudenmitalin kunniamerkeistä 8. joulukuuta 1939 annettuun asetukseen, jolloin sen 4. pykälä totesi: "Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi."[5]
1. luokan nauha
2. luokan nauha
Ristin myöntämistä koskeviin säädöksiin tehtiin sodan aikana kaksi huomattavaa muutosta. Laki kunniapalkinnon suorittamisesta... annettiin 14. toukokuuta 1943, jolla ristiin liitettiin valtion varoista maksettava 50 000 markan kunniapalkinto, joka suuruudeltaan vuonna 1943 vastasi vakinaisessa palveluksessa olevan luutnantin vuosipalkkaa. Toisena muutoksena 18. elokuuta 1944 lisättiin asetukseen mahdollisuus palkita sotilas uusista ansioista toistamiseen.
Koska Mannerheim-risti oli korkein sotilaallisista ansioista myönnettävä kunnianosoitus, sen jakaminen haluttiin heti alussa rajoittaa pieneksi, ja tässä myös pysyttiin: Mannerheim-ristin sai kaikista sotilaista noin 0,03 prosenttia. Esitykset kulkivat monen seulan läpi, ja jokaisessa portaassa karsinta oli ankara. Ensimmäisenä esityksen saattoi tehdä komppanianpäällikkö, minkä jälkeen pataljoonan komentaja suositti sitä eteenpäin rykmentin komentajalle, sieltä edelleen divisioonan komentajalle ja seuraavaksi armeijakuntaan. Lopullinen leikkuri oli Päämajan komentoesikunnassa, jossa ainakin 109 sotilaan tie ritariksi katkesi. Vielä viimeisen seulan läpäisseiden listan kävi henkilökohtaisesti läpi marsalkka Gustaf Mannerheim, joka saattoi puuttua – ja hyvin usein puuttuikin – suosituskirjelmien esityksiin. Ilman Mannerheim-ristiä jäivät näin ollen esimerkiksi kenraalimajuri Hannu Hannuksela, eversti Armas Kemppi, kapteeni Kyösti Karhila, luutnantti Vladi Marmo ja vääpeli Alfons Almi.[6]
Osallistuminen Linnan juhliin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki Mannerheim-ristin ritarit kutsuttiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuodesta 1994 lähtien. Ritarit tulivat vastaanotolle ensimmäisinä. Viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari, Tuomas Gerdt kuoli 1. marraskuuta 2020 98 vuoden ikäisenä. Hän oli osallistunut itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuosina 2008–2010, 2012 ja 2014–2015.
1. luokan ritarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. luokan ritariksi nimitettiin kaksi henkilöä; ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ja yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs. Mannerheim sai samalla kertaa sekä 1. ja 2. luokan Mannerheim-ristit 7. lokakuuta 1941 presidentti Risto Rytin ja siihen mennessä nimitettyjen 17 ritarin esityksestä.
1. luokan Mannerheim-ristejä valmistettiin vain kahdeksan kappaletta; viisi numeroitua ja kolme numeroimatonta.[7]
Toistamiseen ritariksi nimetyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen kerran Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin 3. divisioonan komentaja, kenraalimajuri Aaro Pajari, Jalkaväkirykmentti 50:n komentaja, eversti Martti Aho, Hävittäjälentolaivue 24:n lentueen päällikkö, kapteeni Hans Wind ja Hävittäjälentolaivue 34:n ohjaaja, lentomestari Ilmari Juutilainen.
Jakauma aselajeittain ja puolustushaaroittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimitetyistä ritareista 165 palveli maavoimissa, 19 ilmavoimissa ja seitsemän merivoimissa. Maavoimien ritareista 159 palveli jalkaväessä (näistä 18 panssarintorjunnassa), neljä kenttätykistössä ja kaksi pioneerijoukoissa.
Sosiaalinen ja maakunnallinen tausta sekä sotilasarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähes puolet ritareista (81) oli syntyisin maanviljelijäperheistä; toiseksi eniten oli virkamiesten (32) ja kolmanneksi eniten liikkeenharjoittajien poikia (30). Eniten ritareita oli kotoisin Karjalasta (49), toiseksi eniten Pohjanmaalta (34) ja kolmanneksi eniten Savosta (30). Neljä ritaria oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneistä ritareista 141 oli kotoisin maalaiskunnista ja 46 kaupungeista. Jääkäreitä oli ritareista 20. Suojeluskuntajärjestöön kuului 121 ritaria eli liki kaksi kolmasosaa kaikista ritareista. Nimityshetkellä oli ritareista upseereja 110, aliupseereja 58 ja miehistöä 23.[8]
Kaatuneet ja sodan aikana kuolleet ritarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
28 ritariksi nimitettyä kaatui, yksi teki itsemurhan ja yhdeksän kuoli muista syistä jatkosodan aikana. Ensimmäisenä kaatui korpraali Arvid Janhunen, joka kuoli Karhumäen lähistöllä 26. marraskuuta 1941.[9] Viimeinen kaatunut ritari oli kapteeni Paavo Kahla, joka sai surmansa tiedustelulennolla Kittilässä 23. lokakuuta 1944.[10]
Luettelo ritareista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa ensimmäisenä nimitysnumero, nimen jälkeen sotilasarvo nimityshetkellä (kahdesti nimitettyjen kohdalla jälkimmäisen nimityksen hetkellä), sekä nimityspäivämäärä.
.jpg)
1. luokka ja 2. luokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 18. Mannerheim, Carl Gustaf Emil, sotamarsalkka, 7. lokakuuta 1941, (sai samalla myös 2. luokan ristin)
- 48. Heinrichs, Axel Erik, jalkaväenkenraali, 31. joulukuuta 1944, (sai 2. luokan ristin 5. helmikuuta 1942)
2. luokka, kahdesti nimitetyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 12. Pajari, Aaro Olavi, kenraalimajuri, 14. syyskuuta 1941 ja 16. lokakuuta 1944
- 52. Aho, Martti Johannes, eversti, 1. maaliskuuta 1942 ja 16. lokakuuta 1944
- 56. Juutilainen, Eino Ilmari, lentomestari, 26. huhtikuuta 1942 ja 28. kesäkuuta 1944
- 116. Wind, Hans Henrik, kapteeni, 31. heinäkuuta 1943 ja 28. kesäkuuta 1944
2. luokka, 1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. Lagus, Ernst Ruben, eversti, 22. heinäkuuta 1941
- 2. Talvela, Paavo Juho, kenraalimajuri, 3. elokuuta 1941
- 3. Raappana, Erkki Johannes, eversti, 3. elokuuta 1941
- 4. Rättö, Vilho, sotamies, 3. elokuuta 1941
- 5. Svensson, Antero Johannes, eversti, 16. elokuuta 1941
- 6. Tuominen, Oiva Emil Kalervo, lentomestari, 18. elokuuta 1941
- 7. Pössi, Juho, luutnantti, 29. elokuuta 1941
- 8. Sorsa, Valde Matias, alikersantti, 1. syyskuuta 1941
- 9. Kivelä, Eero Olavi, kapteeni, 8. syyskuuta 1941
- 10. Remes, Olli, luutnantti, 12. syyskuuta 1941
- 11. Blick, Aarne Leopold, eversti, 14. syyskuuta 1941
- 13. Mantere, Onni Olavi, korpraali, 16. syyskuuta 1941
- 14. Pasanen, Emil, sotamies, 26. syyskuuta 1941
- 15. Vehviläinen, Veikko Kalevi, alikersantti, 26. syyskuuta 1941
- 16. Iisalo, Keijo Pentti, vänrikki, 1. lokakuuta 1941
- 17. Laatikainen, Taavetti, kenraalimajuri, 3. lokakuuta 1941
- 19. Brofeldt, Simo Antero, lääkintäeversti, 7. lokakuuta 1941
- 20. Mallila, Eino Ilmari, kersantti, 7. lokakuuta 1941
- 21. Heiskanen, Kaarlo Aleksanteri, eversti, 7. lokakuuta 1941
- 22. Vihma, Einar August, eversti, 12. lokakuuta 1941
- 23. Sokka, Antti Väinö, alikersantti, 12. lokakuuta 1941
- 24. Savolainen, Tauno Toivo, korpraali, 12. lokakuuta 1941
- 25. Kosonen, Valdemar, alikersantti, 16. lokakuuta 1941
- 26. Varstala, Matti, vänrikki, 16. lokakuuta 1941
- 27. Heino, Ahti, sotamies, 19. lokakuuta 1941
- 28. Korkkinen, Torsten Erik Einar, vänrikki, 19. lokakuuta 1941
- 29. Pentti, Arvo Veikko, luutnantti, 19. lokakuuta 1941
- 30. von Essen, Hans Olof, everstiluutnantti, 22. lokakuuta 1941
- 31. Mikkonen, Soini Armas, luutnantti, 22. lokakuuta 1941
- 32. Rönkä, Oiva Vilho, kersantti, 22. lokakuuta 1941
- 33. Salminen, Viljo Fritjof, lentomestari, 5. marraskuuta 1941
- 34. Korpi, Paavo Armas, alikersantti, 13. marraskuuta 1941
- 35. Viiri, Tauno Johannes, kapteeni, 13. marraskuuta 1941
- 36. Voutilainen, Aarre Alfred, alikersantti, 19. marraskuuta 1941
- 37. Saarelainen, Veikko, korpraali, 19. marraskuuta 1941
- 38. Wenäläinen, Eino Edvin, korpraali, 19. marraskuuta 1941
- 39. Tamminen, Yrjö Alfons, alikersantti, 19. marraskuuta 1941
- 40. Räsänen, Albert, luutnantti, 19. marraskuuta 1941
- 41. Törmälehto, Taavi Armas, jääkäri, 19. marraskuuta 1941
- 42. Laine, Viljo Erik, kersantti, 19. marraskuuta 1941
- 43. Janhunen, Arvid Mikael, korpraali, 27. marraskuuta 1941
- 44. Suokas, Viljo Valtteri, vääpeli, 13. joulukuuta 1941
- 45. Viikla, Verner August, eversti, 15. joulukuuta 1941
2. luokka, 1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 46. Häkkinen, Toivo Nikodemus, majuri, 10. tammikuuta 1942
- 47. Hynninen, Jouko Untamo, majuri, 14. tammikuuta 1942
- 49. Hämäläinen, Jorma, luutnantti, 27. helmikuuta 1942
- 50. Honkanen, Ilmari Kalervo, luutnantti, 27. helmikuuta 1942
- 51. Autti, Pietari Aleksanteri, eversti, 1. maaliskuuta 1942
- 53. Hirvi-Kunnas, Teppo Taneli, kornetti, 20. huhtikuuta 1942
- 54. Kahla, Paavo Elias, luutnantti, 26. huhtikuuta 1942
- 55. Winqvist, Rolf Robert, luutnantti, 26. huhtikuuta 1942
- 57. Moilanen, Jooseppi, vääpeli, 15. toukokuuta 1942
- 58. Matilainen, Mikko Olavi, korpraali, 15. toukokuuta 1942
- 59. Kilpinen, Yrjö, alikersantti, 15. toukokuuta 1942
- 60. Nordgren, John Valter Voldemar, everstiluutnantti, 15. toukokuuta 1942
- 61. Laakso, Osmo Tapio, kapteeni, 19. toukokuuta 1942
- 62. Hartikainen, Johannes, korpraali, 19. toukokuuta 1942
- 63. Vuorensola, Ahti Kalervo, kapteeni, 19. toukokuuta 1942
- 64. Kolppanen, Jaakko Jalmari, kersantti, 19. toukokuuta 1942
- 65. Kousa, Sauli, ylikersantti, 5. heinäkuuta 1942
- 66. Kari, Kaarle Kustaa, everstiluutnantti, 5. heinäkuuta 1942
- 67. Lukkari, Aarne Reino Ilmari, majuri, 5. heinäkuuta 1942
- 68. Skyttä, Lauri, kersantti, 5. heinäkuuta 1942
- 69. Nissinen, Lauri Vilhelm, vänrikki, 5. heinäkuuta 1942
- 70. Isosomppi, Feeli Johannes, lääkintäkersantti, 17. heinäkuuta 1942
- 71. Ahola, Johan Aarne Einari, luutnantti, 17. heinäkuuta 1942
- 72. Alakulppi, Olavi Eelis, luutnantti, 17. heinäkuuta 1942
- 73. Toffer, Caj Edvard Ferdinand, kapteeni, 21. heinäkuuta 1942
- 74. Korpi, Reino Kalervo, luutnantti, 9. elokuuta 1942
- 75. Seppänen, Aaro, luutnantti, 9. elokuuta 1942
- 76. Lehtonen, Kaarlo Veikko Tapani, vänrikki, 9. elokuuta 1942
- 77. Laukkanen, Hugo, vääpeli, 9. elokuuta 1942
- 78. Similä, Johan Kustaa, korpraali, 9. elokuuta 1942
- 79. Penttilä, Eino Valfrid, luutnantti, 19. elokuuta 1942
- 80. Polón, Berndt Eino Edvard, everstiluutnantti, 23. elokuuta 1942
- 81. Koli, Paavo Olavi, luutnantti, 23. elokuuta 1942
- 82. Kojo, Leo Johannes, vääpeli, 23. elokuuta 1942
- 83. Laitinen, Kaarlo Kullervo, kersantti, 23. elokuuta 1942
- 84. Kokko, Lauri Albin, luutnantti, 31. elokuuta 1942
- 85. Nuotio, Paavo Konstantin, vänrikki, 31. elokuuta 1942
- 86. Sippola, Ahto Kullervo Kaj, vänrikki, 31. elokuuta 1942
- 87. Mörö, Arvo, ylikersantti, 31. elokuuta 1942
- 88. Suoranta, Paavo Lauri Matias, ylikersantti, 31. elokuuta 1942
- 89. Ovaska, Toivo Johannes, alikersantti, 31. elokuuta 1942
- 90. Maunula, Auvo Herman Toivo, majuri, 8. syyskuuta 1942
- 91. Keinonen, Yrjö Ilmari, kapteeni, 8. syyskuuta 1942
- 92. Karhunen, Jorma, kapteeni, 8. syyskuuta 1942
- 93. Lindblad, Tor Robert, luutnantti, 8. syyskuuta 1942
- 94. Korte, Toivo, vänrikki, 8. syyskuuta 1942
- 95. Gerdt, Kaiho Tuomas Albin, kersantti, 8. syyskuuta 1942
- 96. Puroma, Albert Aleksander, eversti, 18. lokakuuta 1942
- 97. Laaksonen, Sulo Eero, eversti, 6. marraskuuta 1942
- 98. Karu, Veikko Johannes, kapteeni, 6. marraskuuta 1942
- 99. Vorho (Vallebro), Antti , ylikersantti, 6. marraskuuta 1942
- 100. Manninen, Toivo Kaarlo, kersantti, 6. marraskuuta 1942
- 101. Paajanen, Paavo, alikersantti, 6. marraskuuta 1942
- 102. Nordin, Arvid Oskar, alikersantti, 6. marraskuuta 1942
- 103. Winell, Claës, kenraalimajuri, 12. joulukuuta 1942
2. luokka, 1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 104. Arho, Jouko Olavi Kaarlo, komentajakapteeni, 8. maaliskuuta 1943
- 105. Kivilinna, Osmo Kullervo, kapteeniluutnantti, 8. maaliskuuta 1943
- 106. Ek, Rolf Birger, kapteeni, 8. helmikuuta 1943
- 107. Korhonen, Niilo Juhani, luutnantti, 8. maaliskuuta 1943
- 108. Ovaskainen, Toimi, sotilasmestari, 8. maaliskuuta 1943
- 109. Storbacka, Harald, vääpeli, 8. maaliskuuta 1943
- 110. Schadewitz, Einar, ylikersantti, 10. helmikuuta 1943
- 111. Pirhonen, Jouko Kalevi Esaias, kapteeniluutnantti, 4. kesäkuuta 1943
- 112. Leskinen, Veikko Kullervo, luutnantti, 4. kesäkuuta 1943
- 113. Moisander, Leevi Veli, vääpeli, 4. kesäkuuta 1943
- 114. Liikkanen, Arvi Anton, kersantti, 4. kesäkuuta 1943
- 115. Laisi, Eino, korpraali, 4. kesäkuuta 1943
- 117. Puustinen, Timo Johannes, majuri, 1. elokuuta 1943
- 118. Nykänen, Kaarlo Heikki, luutnantti, 1. elokuuta 1943
- 119. Määttänen, Onni Henrik, vääpeli, 1. elokuuta 1943
- 120. Pöllä, Mikko, ylikersantti, 1. elokuuta 1943
- 121. Tuomela, Oiva Olavi, kersantti, 1. elokuuta 1943
- 122. Oksala, Unto Johannes, lentomestari, 21. marraskuuta 1943
- 123. Heino, Lauri Aleksanteri, kersantti, 21. marraskuuta 1943
- 124. Sandroos, Sakari August, korpraali, 21. marraskuuta 1943
- 125. Korpi, Erkki Matias, sotamies, 21. marraskuuta 1943
2. luokka, 1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 126. Turkka, Kauno Josef Vilhelm, everstiluutnantti, 16. tammikuuta 1944
- 127. Luukkanen, Eino Antero, majuri, 18. kesäkuuta 1944
- 128. Kuiri, Auno Johannes, everstiluutnantti, 19. kesäkuuta 1944
- 129. Magnusson, Gustaf Erik, everstiluutnantti, 26. kesäkuuta 1944
- 130. Martola, Ilmari Armas-Eino, kenraalimajuri, 26. kesäkuuta 1944
- 131. Oesch, Karl Lennart, kenraaliluutnantti, 26. kesäkuuta 1944
- 132. Kvikant, Carl-Birger Valdemar, kapteeni, 26. kesäkuuta 1944
- 133. Aulanko, Olli Sakari, luutnantti, 26. kesäkuuta 1944
- 134. Tuomala, Kauko Hans Villiam, alikersantti, 27. kesäkuuta 1944
- 135. Leppänen, Eero Kaarlo Olavi, majuri, 27. kesäkuuta 1944
- 136. Kausti, Esko, luutnantti, 1. heinäkuuta 1944
- 137. Kuvaja, Eino Hjalmar, majuri, 4. heinäkuuta 1944
- 138. Seppänen, Eero, sotamies, 4. heinäkuuta 1944
- 139. Ekholm, Gregorius, luutnantti, 9. heinäkuuta 1944
- 140. Kiiveri, Eino, korpraali, 9. heinäkuuta 1944
- 141. Kärpänen, Heikki, alikersantti, 9. heinäkuuta 1944
- 142. Lehtovaara, Urho Sakari, lentomestari, 9. heinäkuuta 1944
- 143. Toivio, Veikko Eerikki, majuri, 9. heinäkuuta 1944
- 144. Törni, Lauri Allan, luutnantti, 9. heinäkuuta 1944
- 145. Väisänen, Ville, korpraali, 12. heinäkuuta 1944
- 146. Ripatti, Eino Juhana, vänrikki, 12. heinäkuuta 1944
- 147. Oinonen, Erkki Olavi, ylikersantti, 18. heinäkuuta 1944
- 148. Puolamäki, Asser Ensio, ylikersantti, 18. heinäkuuta 1944
- 149. Honkaniemi, Toivo Nikolai, luutnantti, 20. heinäkuuta 1944
- 150. Nurmi, Martti August, ylikersantti, 23. heinäkuuta 1944
- 151. Paronen, Tauno Ilmari, kapteeni, 22. elokuuta 1944
- 152. Miettinen, Martti Juho, everstiluutnantti, 2. lokakuuta 1944
- 153. Veikkanen, Arvo Emanuel, ylikersantti, 2. lokakuuta 1944
- 154. Kirppu, Toivo, alikersantti, 2. lokakuuta 1944
- 155. Ilomäki, Toivo Osmo, korpraali, 2. lokakuuta 1944
- 156. Valkonen, Pentti Pekka, majuri, 7. lokakuuta 1944
- 157. Halsti, Wolfgang Hallstén, everstiluutnantti, 16. lokakuuta 1944
- 158. Loimu, Vilho Jalo Kalervo, everstiluutnantti, 16. lokakuuta 1944
- 159. Airo, Aksel Fredrik, kenraaliluutnantti, 18. marraskuuta 1944
- 160. Tapola, Kustaa Anders, kenraalimajuri, 18. marraskuuta 1944
- 161. Walden, Karl Rudolf, jalkaväenkenraali, 2. joulukuuta 1944
- 162. Ehrnrooth, Adolf Erik, eversti, 4. joulukuuta 1944
- 163. Marttinen, Alpo Kullervo, eversti, 4. joulukuuta 1944
- 164. Ahola, Arvo, majuri, 21. joulukuuta 1944
- 165. Anttila, Allan Sylvester, kersantti, 21. joulukuuta 1944
- 166. Anttonen, Mikko Johannes, kersantti, 21. joulukuuta 1944
- 167. Hämäläinen, Väinö Albin, kersantti, 21. joulukuuta 1944
- 168. Iisalo, Tauno Veikko Ilmari, kapteeni, 21. joulukuuta 1944
- 169. Karjalainen, Esa Ukko, vääpeli, 21. joulukuuta 1944
- 170. Katajainen, Nils Edvard, vääpeli, 21. joulukuuta 1944
- 171. Koivu, Timo Joel, luutnantti, 21. joulukuuta 1944
- 172. Laihiala, Eino, luutnantti, 21. joulukuuta 1944
- 173. Lehtikangas, Aapo Aulis, ylikersantti, 21. joulukuuta 1944
- 174. Pikkarainen, Vilho Antero, ylikersantti, 21. joulukuuta 1944
- 175. Puhakka, Risto Olli Petter, kapteeni, 21. joulukuuta 1944
- 176. Rytöniemi, Jaakko Esko, korpraali, 21. joulukuuta 1944
- 177. Salonen, Aarne Kaarle Valtteri, kersantti, 21. joulukuuta 1944
- 178. Sipiläinen, Valter, sotamies, 21. joulukuuta 1944
- 179. Suhonen, Tauno, korpraali, 21. joulukuuta 1944
- 180. Tanttu, Pauli Veikko, korpraali, 21. joulukuuta 1944
- 181. Vyyryläinen, Viljo Ilmari, alikersantti, 21. joulukuuta 1944
- 182. Äijö, Lauri Alfred, luutnantti, 21. joulukuuta 1944
- 183. Siilasvuo, Hjalmar Fridolf, kenraaliluutnantti, 21. joulukuuta 1944
2. luokka, 1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 184. Nenonen, Vilho Petter, tykistönkenraali, 8. tammikuuta 1945
- 185. Hänninen, Antti Vilho Valmis Voitto, majuri, 10. helmikuuta 1945
- 186. Kiiskinen, Jouko Paavo Olli, kapteeni, 10. helmikuuta 1945
- 187. Korhonen, Toivo Johannes, luutnantti, 10. helmikuuta 1945
- 188. Linnakko, Kaarlo Olavi, luutnantti, 10. helmikuuta 1945
- 189. Kajatsalo (Salo), Kaarlo Viljam, kapteeniluutnantti, 10. helmikuuta 1945
- 190. Vilanti, Kauko Johannes, kapteeni, 10. helmikuuta 1945
- 191. Laakso, Viljo Aukusti, everstiluutnantti, 7. toukokuuta 1945
Joidenkin ritarien kohdalla saattaa eri lähteissä esiintyä kahta eri nimityspäivämäärää. Tämä johtuu eroavaisuuksista komentoesikunnan nimitysesittelylistoihin kirjattujen ja julkaistuissa luetteloissa ylipäällikön myöntämistä kunniamerkeistä olevien päivämäärien välillä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mannerheim-ristin ritarit – Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö www.mannerheiminperinnesaatio.fi. Arkistoitu 25.2.2021. Viitattu 22.1.2020.
- ↑ Marskin ritarit (2011), s. 53.
- ↑ Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt haudattiin Lappeenrannassa Yle Areena. 2023. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Perustaminen, Mannerheim-risti Mannerheim-ristin ritarit
- ↑ Mannerheim-ristin ritarit Veteraanien Perintö. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Pasi Jaakkonen: Viesti ei vanhene. Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti 2011, s. 80–81. Sanoma Media.
- ↑ Erittäin harvinainen 1. luokan Mannerheim-risti myyntiin ensimmäistä kertaa koskaan – kunniamerkkejä myönnetty vain kaksi, tällainen rajoitus ristin omistamiseen liittyy MTV Uutiset. 9.2.2020. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti, s. 15. Helsinki: Sanoma News Oy, 2011.
- ↑ Pasi Jaakkonen: Ensimmäisenä kaatui punavankileirin Arvi. Marskin ritarit (2011), s. 68−70.
- ↑ Marskin ritarit (2011), s. 46.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Airo, A. F. (toim.): Mannerheim-ristin ritarit. Helsinki: Tuli Oy, 1952.
- Hurmerinta, Ilmari: Mannerheim-ristin ritarien säätiö 50 vuotta. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2001. ISBN 952-91-3324-3.
- Iisalo, Pentti: Ritarivänrikit. , 2002. ISBN 952-91-4717-1.
- Lehtonen, Heikki: Mannerheim-ristin jääkäriritarit. Minerva Kustannus Oy, 2021. ISBN 978-952-375-324-2.
- Porvali, Seppo: Marskin ritarit : 191 ihmiskohtaloa. Helsinki: Valitut palat, 2001. ISBN 951-584-531-9.
- Sariola, Mauri: Viimeiset ritarit. Jyväskylä: Gummerus, 1983. ISBN 951-20-2486-1.
- Tuuri, Antti: Mannerheim-ristin ritarit. Paasilinna, 2013. ISBN 978-952-299-009-9.
Lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tapio Sadeoja (toim.): Marskin ritarit: Ilta-Sanomien erikoislehti 3.11.2011
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mannerheim-ristin ritarit
- Vapaudenristin Mannerheim-risti ja ritarit (Arkistoitu – Internet Archive) Mannerheim, Päämajamuseo]
- Asetus Vapaudenristin ritarikunnasta Finlex
