Luettelo Lyydian kuninkaista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vähässä-Aasiassa antiikin aikana kukoistaneen Lyydian – jota aiemmin kutsuttiin Maioniaksi – valtakuntaa hallitsi kolme hallitsijasukua. Näistä ensimmäinen on täysin myyttinen, kuten myös sitä seuraavan alkuosa. Kahdeksannesta vuosisadasta eaa. eteenpäin kertomuksiin alkaa kuitenkin sisältyä historiallisia tapahtumia niin, että lopulta kolmas ja viimeinen suku perustuu kokonaan todellisiin henkilöihin.

Atyadit / Tantalidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viidennellä vuosisadalla eaa. lounaisessa Vähässä-Aasiassa elänyt kreikkalainen historijoitsija Herodotos nimesi Historia-teoksensa ensimmäisessä kirjassaan Maneen ja tämän pojan Atyksen Maionian ensimmäisiksi kuninkaiksi.

Samoihin aikoihin Herodotoksen kanssa elänyt historioitsija Ksanthos ja myöhemmin ajanlaskumme alussa vaikuttanut Strabon nimesivät Tmoloksen ja hänen poikansa Tantaloksen Lyydian kuninkaiksi lähes samana ajanjaksona, kuin mitä on mainittu Herodotoksen kirjassa.

Yhdistävä tekijä näissä luetteloissa on Omfale, jonka molemmat lähteet nimeävät. Tämän vuoksi on oletettu, että luettelot käsittelevät samoja henkilöitä.

Nimi
Herodotoksen mukaan
Nimi
Strabonin mukaan
Huomautus
Manes Tmolos Kuoli härän puskemana
Omfale       Tmoloksen leski, joka seurasi miestänsä kuningattarena
Atys Tantalos Tmoloksen (tai Zeuksen) ja Pluton poika
Lydos Broteas Tantaloksen ja Dionen poika, heittäytyi hulluuden puuskassa tuleen, antoi nimensä lyydialaisille
Tantalos II Broteaan poika, meni naimisiin Klytaimnestran kanssa, kuoli serkkunsa Agamemnonin surmaamana

Herakleidit / Tylonidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myytin mukaan toinen hallitsijasuku polveutuu Omfalen toisesta avioliitosta Herakleen kanssa, joiden poika Alkaios oli Beloksen isä, joka puolestaan oli Ninoksen, Assyrian tarunomaisen perustajan, isä. Lyydialaiset kutsuivat heitä tylonideiksi Herakleen orjanimen Tyloksen mukaan.

Nimi
(aka.)
Kausi
Herodotoksen mukaan
Huomautus
Agron 1216-? eaa. Ninoksen poika
17 nimeltämainitsematonta kuningasta, joista kukin oli edeltäneen kuninkaan poika
Ardys I (Ardysus I) 790-754 eaa. Edeltävän kuninkaan poika
Alyattes I 754-740 eaa. Ardys I:n poika
Meles (Myrsus) 740-728 eaa. Alyattes I:n poika
Sadyattes I (Myrsilos, Kandaules) 728-711 eaa. Meleen poika, kuoli Gygeen murhaamana

Mermnadit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gyges perusti väkivaltaisesti lyhytikäisen, mutta mahtavan mermnadien hallitsijasuvun, jonka aikana Lyydia saavutti valtansa huipentuman Vähässä-Aasiassa, ja jonka olemassaolo päättyi Kroisoksen tappioon persialaiskuningas Kyyros II:ta vastaan.

Vaikka hallitsijasuvun historiallisuus on todistettu, Herodotoksen antamien tietojen paikkansapitävyyttä on epäilty. Nykyään käytetyt ajanjaksot perustuvat poikkeavaan assyyrialaiseen historiankirjoitukseen.

Nimi Kausi
Herodotoksen mukaan
Kausi
assyyrialainen
Huomautus
Gyges 710-672 eaa. ennen 668–644 eaa. Vallananastaja, joka nai Kandauleen lesken
Ardys II (Ardysus II) 671-624 eaa. 643–624 eaa. Gygeen poika
Sadyattes II 625-613 eaa. 623–613 eaa. Ardys II:n poika
Alyattes II 613-556 eaa. 611–556 eaa. Sadyattes II:n poika, rahanlyönnin ”keksijä”
Kroisos 555-541 eaa. Alyattes II:n poika