Luettelo Ahvenanmaan suomalaisperäisistä paikannimistä ja sovinnaisnimistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli on luettelo Ahvenanmaan suomalaisperäisistä paikannimistä ja sovinnaisnimistä. Ahvenanmaalla on joitakin paikannimiä, jotka on todettu suomalaisperäisiksi tai joiden on arveltu olevan suomalaisperäisiä. Lisäksi Ahvenanmaan kunnista on ennen 1920-luvulla alkanutta itsehallintoaikaa ollut käytössä sovinnaisnimiä.

Suomalaisperäiset paikannimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritva Liisa Pitkäsen mukaan lähes 30 Ahvenanmaan paikannimen on esitetty olevan suomalaisperäisiä.[1] Lars Hellbergin mukaan Axel Olof Freudenthalin vuonna 1868 julkaiseman lyhyen katsauksen jälkeen Ahvenanmaan paikannimistöstä on kirjoitettu useaan otteeseen.[2]

Väinö Voionmaa toteaa vuodelta 1919 olevassa teoksessaan seuraavaa Ahvenanmaan paikannimistöstä:[3]

»Yleisesti on tunnettu, että Ahvenanmaan mantereella, mutta varsinkin saaristossa esiintyy täysin selviä vanhoja suomalaisia paikannimiä, joita ei millään tulkinnalla voida muunkielisiksi saada.»

Suomalaisina paikanniminä Voionmaa piti seuraavia nimiä:[3]

Lisäksi Voionmaa mainitsee rotuaiheisina paikannimiä, joissa on alkuosassa "finn":[3]

Uudempi paikannimitutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudempaa tutkimusta edustaa Lars Huldénin teos vuodelta 2001. Edellä luetelluista Voionmaan esittämistä suomalaisperäisistä paikannimistä Huldén on todennut seuraavalla tavalla:

  • Finnbo (viittaa suomalaisiin)[4]
  • Finnby (taustalla joko henkilön nimi tai viittaus suomalaisiin)[5]
  • Finnholma (viittaa henkilöön, joka ollut kotoisin (Varsinais)-Suomesta)[6]
  • Finnö, Getassa (taustalla kansaan viittaava sana)[7]
  • Finnö, Kökarissa (viittaa henkilöön, joka ollut kotoisin (Varsinais)-Suomesta)[8]
  • Finnö, Sottungassa (taustalla kansaan viittaava sana)[9]
  • Finström (taustalla joko henkilön nimi tai viittaus suomalaisiin)[10]
  • Jomala (useimpien tutkijoiden mukaan taustalla suomenkielinen sana jumala)[11]
  • Jurmo (kyseessä on suomenkielinen nimi, jonka loppuosa on maa)[12]
  • Koskenpää (vuodesta 1950 lähtien nimi ollut Korsö, sitä ennen nimi oli virallisestikin Koskenpää)[12]
  • Simskäla (suomalaisperäinen nimi, alkuosa perustuu mahdollisesti sanaan sima ja nimen loppuosa on salo)[13]

Voionmaan suomalaisperäisiksi toteamia nimiä Jumalaö, Jurmoklubb, Jurmoström, Ledsåra ja Tosarby Huldén ei mainitse. Lisäksi Huldénin teoksessa on käsitelty muun muassa seuraavien paikannimien suomalaisperäisyyttä:

  • Geta (erään teorian mukaan taustalla sana kaita, mutta viittaa todennäköisemmin vuohta tarkoittavaan sanaan get)[14]
  • Lemland (joissakin paikannimissä alkuosa lem voi olla suomalaista alkuperää, mutta paikannimen merkitystä ei ole lopullisesti selvitetty)[15]
  • Lumparland (erään tulkinnan mukaan nimen alkuosa perustuu suomen kielen lummetta merkitsevään sanaan lumpo)[16]
  • Posta (viittaa mahdollisesti sanaan puosta, mutta nimen merkitystä ei ole selvitetty)[17]
  • Seglinge (yhtenä mahdollisuutena esitetty, että taustalla suomalainen asutusnimi Seilonen)[18]
  • Sålis (suomalainen paikannimi, taustalla joko suolaksi tai Saarlaks)[17]
  • Töftö (epävarman käsityksen mukaan taustalla suomenkielinen nimi Toivottu)[19]

Kunnista aiemmin käytetyt sovinnaisnimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvenanmaa kuului hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin ennen 1920-luvulla myönnettyä itsehallintoa. Ahvenanmaan kuntien nimistä oli tuolloin käytössä myös suomenkielisiä nimimuotoja. Seuraavan taulukon ensimmäisen sarakkeen nimet ovat kuntien ruotsinkielisiä nimiä ja toisessa sarakkeessa ovat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa vuonna 1916 käytetyt suomenkieliset nimet. Muita suomenkielisiä nimimuotoja tai lähteitä nimimuodoille on mainittu kolmannessa sarakkeessa.

Suomenkielisistä nimimuodoista vain Maarianhamina on edelleen käytössä; muista kunnista käytetään niiden ruotsinkielistä nimeä.[20] Vuonna 2012 Kotimaisten kielten keskus antoi Maanmittauslaitokselle lausunnon koskien Ahvenanmaan maakuntahallituksen pyyntöä, jonka mukaan Maanmittauslaitoksen laatimista kartoista tulisi poistaa suomenkieliset paikannimet Ahvenanmaa ja Maarianhamina.[21]

Ruotsinkielinen nimi Vanha suomenkielinen nimi[22] Muita vanhoja nimimuotoja
Brändö Brändöö Präntiö[23]
Eckerö Ekkeröö Ekkerö[24]
Finström Finströmi
Föglö Föglöö
Geta Geeta Jeeta[23]
Hammarland Hammarlanti
Jomala Jomala
Kumlinge Kumlinki Kumloinen[23]
Kökar Köökari
Lemland Lemlanti
Lumparland Lumparlanti
Mariehamn Maarianhamina
(edelleen käytössä)
Saltvik Saltviiki Saltviikki, Saltiola[23]
Sottunga Sottunka
Sund Sundi
Vårdö Vordöö

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hellberg, Lars: Ortnamnen och den svenska bosättningen på Åland. Ekenäs: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. ISBN 951-9018-32-8.
  • Huldén, Lars: Finlandssvenska bebyggelsenamn. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0.
  • Pitkänen, Ritva Liisa: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985. ISBN 951-717-399-7.
  • Voionmaa, Väinö: ”Ahvenanmaan kysymys, Historiallinen Ahvenanmaa”, Suomen uusi asema: maantieteellisiä ja historiallisia peruspiirteitä. Porvoo: WSOY, 1919.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pitkänen (1985), s. 16
  2. ↑ Hellberg (1987), s. 246
  3. ↑ a b c Voionmaa (1919), s. 239
  4. ↑ a b Huldén (2001), s. 45
  5. ↑ Huldén (2001), s. 70
  6. ↑ Huldén (2001), s. 80
  7. ↑ Huldén (2001), s. 62
  8. ↑ Huldén (2001), s. 83
  9. ↑ Huldén (2001), s. 86
  10. ↑ Huldén (2001), s. 57
  11. ↑ Huldén (2001), s. 50–53
  12. ↑ a b Huldén (2001), s. 88
  13. ↑ Huldén (2001) s. 75
  14. ↑ Huldén (2001), s. 60–62
  15. ↑ Huldén (2001), s. 76
  16. ↑ Huldén (2001), s. 79
  17. ↑ a b Huldén (2001), s. 48
  18. ↑ Huldén (2001), s. 87
  19. ↑ Huldén (2001), s. 75
  20. ↑ Suomen ruotsinkieliset kuntien nimet 2.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.8.2013. [vanhentunut linkki]
  21. ↑ Nuolijärvi, Pirkko; Paikkala, Sirkka ja Mattfolk, Leila: [http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/Kotus_lausunto_Ahvenanmaa.pdf Lausunto nimien Ahvenanmaa ja Maarianhamina esittämisestä Maanmittauslaitoksen kartoissa ja muissa tuotteissa] (PDF) 23.2.2012. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.8.2013.
  22. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1916 (PDF) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 12.2.2013.
  23. ↑ a b c d Cannelin, Knut: Ruotsalais-suomalainen sanakirja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1904.
  24. ↑ Pieni Tietosanakirja, osa 1: A – Isonzo. palsta 708. Helsinki: Otava, 1926. Sivu Projekt Runebergissä (viitattu 12.8.2013).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Freudenthal, A. O.: Om Ålands ortnamn. Bidrag till kännedom af Finlands Natur och Folk, H. 11. Finska Vetenskaps Societeten, 1868.
  • Paikkala, Sirkka (päätoim.): Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  • Zilliacus, Kurt ja Ådahl-Sundgren, Ulla (toim.): Svenska ortnamn i Finland. 4. painos. Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken, 1984. ISBN 951-9475-37-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mattfolk, Leila ja Vidberg, Maria (toim.): Svenska ortnamn i Finland (En förteckning över svenska namn på orter av allmänt intresse i Finland) 25.10.2012. Helsinki: Institutet för de inhemska språken.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Ahvenanmaan_suomalaisperäisistä_paikannimistä_ja_sovinnaisnimistä&oldid=22181197”