Lover Come Back to Me

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lover Come Back to Me” (vap. suom. Rakastettu, palaa luokseni) on Sigmund Rombergin säveltämä ja Oscar Hammerstein II:n sanoittama musiikkikappale vuoden 1928 Broadway-musikaalista The New Moon.[1]

Kappale nousi vuonna 1929 Yhdysvalloissa listalle kolme kertaa: Rudy Valléen, Paul Whitemanin ja Arden-Ohman Orchestran esittämänä. 1940-luvulla kappaleesta tuli erittäin suosittu numero jazzartistien keskuudessa ja se on muodostunut jazzstandardiksi. Instrumentaalina kappaleen ovat äänittäneet Roy Eldridge, Lester Young, Erroll Garner, Dizzy Gillespie, Ben Webster ja John Coltrane. Laulettuja versioita ovat nauhoittaneet muun muassa Billie Holiday ja Mildred Bailey.[1]

Kappale on rakenteeltaan AABA. A-osio soitetaan As-duurista ja B-osiossa siirrytään rinnakkaissävellaji f-molliin. Jazzmusiikissa sävellyksen suosio pohjautuu hyvin improvisaation pohjaksi soveltuvaan sointukulkuun. ”Lover Come Back to Men” sointurakennetta käytetään toisinaan myös uusien sävellyksien pohjana; muun muassa Art Blakeyn sävellys ”Quicksilver” perustuu kappaleen sointuihin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Wilson, Jeremy & Tyle, Chris & McElrath, K.J.: Lover Come Back to Me JazzStandards.com. Viitattu 18.10.2013. (englanniksi)