Louisianan kreolit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louisianan kreolit
Louisianan kreolien lippu.
Louisianan kreolien lippu.
Merkittävät asuinalueet
Louisiana Louisiana
Texas Teksas
Kielet ranska, Louisianan kreoli
Uskonnot katolilaisuus
Sukulaiskansat afroamerikkalaiset, ranskalaiset, espanjalaiset

Louisianan kreolit ovat kreoleihin kuuluvaa väestöä, joka asuu Yhdysvalloissa Louisianan ja Teksasin osavaltioissa. He ovat ranskalaisten, espanjalaisten ja afrikkalaistaustaisen väestön seka-avioliitoista syntyneiden jälkeläisiä. Merkittävä Louisianan kreolit muista afroamerikkalaisista erottava tekijä on ranskan kieli. Kreolit puhuvat ranskan kielen kreolimurteita cajunranskaa ja Louisianan kreolia. Louisianan kreoleja on noin neljä miljoonaa, joista noin 10 000 puhuu Louisianan kreolia[1] Kreoli-nimitystä on aiemmin käytetty viittamaan myös ranskalais- ja espanjalaistaustaiseen valkoiseen väestöön.

Asuinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louisianan kreolit muodostuivat Meksikonlahden rannikkoalueella nykyisen Louisianan osavaltion alueella. 1900-luvulla heitä on muuttanut myös Teksasin puolelle. Yhdysvaltojen väestönlaskennoissa Louisianan kreoleja ei tunnusteta omana erillisenä ryhmänään. Historiallisesti heidät on laskettu "vapaiksi värillisiksi" ja mulateiksi. Noin kolmannes Louisianan ranskaa puhuvien piirikuntien väestöstä on mustia, mutta Louisianan ja Teksasin muilla alueilla on myös englantia puhuvia kreoleja, jotka katsovat kuuluvansa samaan yhteisöön.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreolinaisia New Orleansissa Edouard Marquisin maalauksessa vuodelta 1867.

Nimitystä kreoli käytettiin alun perin Ranskan Louisianan ranskalaisista ja espanjalaisista valkoisista siirtolaisista ja heidän jälkeläisistään. Nimitystä käytetään tässä merkityksessä osittain edelleen, mutta se on vakiintunut tarkoittamaan tarkemmin nimenomaan osittaisen afrikkalaisen taustan omaavia henkilöitä. Mustia tuotiin Louisianaan 1700-luvulta lähtien orjiksi Karibian alueelta sekä Länsi-Afrikasta etenkin Senegaljoen alueelta. 1800-luvulla orjia ja vapaita mustia tuli myös Haitista. Koska mustia oli muuhun väestöön verrattuna suhteellisen paljon ja koska espanjalaisten ja ranskalaisten suhtautuminen heihin oli liberaali, mustilla oli suuri vaikutus alueen kulttuuriin. Myös lait takasivat alueen mustille orjille enemmän oikeuksia kuin joillakin muilla alueilla. Valkoisten plantaasiomistajien ja heidän orjiensa seka-avioliitoista syntyneet muodostivat sittemmin eräänlaisen eliitin mustien keskuudessa ja osa heistä esimerkiksi omisti itse orjia.[2]

Vapaamielisten lakien ja asenteiden takia vapaiden mustien määrä eteläisessä Louisianassa oli suurempi kuin missään muualla Etelävaltioissa ennen Yhdysvaltojen sisällissotaa. Sisällissodan jälkeen käyttöön otetut Jim Crow -lait loivat huomattavan eron kreolien ja valkoisen ranskaa puhuneen väestön eli cajunien välille. Nämä kaksi ryhmää olivat alun perin pitäneet toisiaan liittolaisina. Rasismin takia kreoleja muutti Kaliforniaan toisen maailmansodan jälkeen. Sittemmin, erityisesti 1950- ja 1960-lukujen kansalaisoikeusliikkeen vaikutuksesta, heidän keskuudessaan on kasvanut kiinnostus kreolien kulttuuriin.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gumbo on Louisianan kreolien ruokalaji.

Ranskan kieli oli historiallisesti olennainen osa kreolien identiteettiä, joka erotti heidät etelävaltioiden muusta mustasta väestöstä. Viime vuosina ranskan kielen asema on kuitenkin heikentynyt etenkin nuoremman väestön keskuudessa. Kreolit ovat puhuneet ranskan kielen murretta cajunranskaa. Murteen ominaispiirteisiin kuuluu yksinkertaistettu kielioppi ja ranskan yleiskielestä kadonnut vanha sanasto. Louisianan kreoli on puolestaan pidginkieli, joka on muodostunut ranskan kielestä, ja sen ääntämys on saanut vaikutteita afrikkalaisista kielistä. Se on käytössä Louisianan plantaasialueella ja sitä käyttää kielenään myös osa valkoisesta väestöstä.[2]

Suurin osa Louisianan kreoleista on katolilaisia ja he muodostavat Yhdysvaltojen mustien keskuudessa suurimman yksittäisen katolisen yhteisön. Katolisella kirkolla on ollut merkittävä osa kreolien sosiaalisen ja kulttuurisen yhtenäisyyden säilyttäjänä. Afrikkalaisten perinteisten uskontojen vaikutuksesta osa kreoleista harjoittaa myös voodoota.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Simons, Gary F. and Charles D. Fennig: Louisiana Creole Ethnologue: Languages of the World, Twentieth edition. SIL International. Viitattu 19.5.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e Timothy L. Gall ja Jeneen Hobby: Worldmark Encyclopedia of Cultures and Daily Life, s. 161-165. Gale, 2009. ISBN 978-1-4144-4882-4. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]