Louhi ja Murska
Louhi ja Murska olivat Espoon Keilaniemessä sijaitsevan Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kaksi supertietokonetta. Louhen korvasi Sisu vuonna 2013.[1] Murskan käyttö lopetettiin vuonna 2012.[2]
Louhi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Louhi oli CSC:n supertietokone, jonka laskennallinen huipputeho oli 86,7 teraflopsia (eli 86,7 biljoonaa laskutoimitusta sekunnissa).[3] 27. kesäkuuta 2007 järjestetyssä Linpack-testissä Louhi saavutti 8,9 teraflopsin suorituskyvyn saaden näin sijan 109 TOP500-listalta.[4]
Laitteisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järjestelmäperhe: Cray XT3
- Järjestelmän malli: Cray XT4
- Tietokone: Cray XT4 Opteron Dual Core 2,6 GHz
- Muisti: 2048 Gt (1 Gt / ydin)
- Käyttöönottovuosi: 2007
- Käyttöjärjestelmä: UNICOS/Linux
- Suoritin: 2048 kappaletta AMD Opteron Dual Core 2600 MHz (5,2 gigaflopsia / suoritin)
Louhen käyttötarkoitus oli toimia niin kutsuttuna capability-koneena, eli laskea rinnakkain toisistaan riippuvaisia laskutoimituksia. Lopullisessa kokoonpanossa vuonna 2008 Louhi saavutti teoreettisen 100 teraflopsin laskentatehon ollen näin yksi Euroopan tehokkaimmista supertietokoneista.[5][6]
Murska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Murska oli CSC:n superklusteri, jonka laskennallinen huipputeho oli 11,3 teraflopsia. 27. kesäkuuta 2007 järjestetyssä Linpack-testissä Murska saavutti 8,2 teraflopsin suorituskyvyn saaden näin sijan 118 TOP500-listalta.[4]
Laitteisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Järjestelmäperhe: HP Cluster Platform 4000BL
- Järjestelmän malli: ProLiant BL465c Cluster
- Tietokone: Cluster Platform 4000 BL465c Opteron Dual Core 2,6 GHz InfiniBand
- Muisti: 5120 Gt (1 Gt / ydin * 1024, 2 Gt / ydin * 512, 4 Gt / ydin * 512, 8 Gt / ydin * 128)
- Käyttöönottovuosi: 2007
- Käyttöjärjestelmä: Linux
- Suoritin: 1088 kappaletta AMD Opteron Dual Core 2600 MHz (5,2 gigaflopsia / suoritin)
Murskan käyttötarkoitus oli toimia niin kutsuttuna capacity-koneena, eli suorittaa perättäisiä, toisistaan riippumattomia laskutoimituksia.[7][6]
Mahdollisia käyttökohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aerosolien vaikutus ilmastonmuutokseen
- Solukalvot ja lääkemolekyylit
- Maailmankaikkeuden ikä ja koostumus
- Fuusioreaktorin toiminta
- Nanotiede
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Annikka Mutanen: Supertietokoneet Louhi ja Murska jauhavat mannaa tieteelle. Tiede, 2007, nro 6, s. 16–19. Sanoma Magazines. (suomeksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ari Karkimo: Suomen uudet supertietokoneet astuivat palvelukseen Tivi. 19. heinäkuuta 2013. Viitattu 19.7.2019.
- ↑ Vuosikertomus 2012 CSC. Viitattu 19.7.2019.
- ↑ Supertietokone sai lisää puhtia 27. kesäkuuta 2007. mtv3. Viitattu 27. lokakuuta 2008. (suomeksi)
- ↑ a b Louhi ja Murska sijoilla 109 ja 118 superkoneiden TOP500-listalla 27. kesäkuuta 2007. CSC. Arkistoitu 14.7.2007. Viitattu 28. heinäkuuta 2007. (suomeksi)
- ↑ Louhi | TOP500 Supercomputing sites Jack Dongarra. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 27. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ a b CSC:n palvelimet CSC. Arkistoitu 19.8.2007. Viitattu 27. heinäkuuta 2007. (suomeksi)
- ↑ Cluster Platform 4000 BL465c Opteron Dual Core 2.6 GHz Infiniband | TOP500 Supercomputing sites Jack Dongarra. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 27. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tieteen tietotekniikan keskus CSC
- Louhi User's Guide (Arkistoitu – Internet Archive)
- Murska User's Guide (Arkistoitu – Internet Archive)
- Top 500 supercomputer sites