Lotus 25

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lotus 25
Goodwood2007-021 Lotus Climax 25 (1963).jpg
Talli Team Lotus
Reg Parnell Racing
Suunnittelija(t) Colin Chapman
Kuljettajat Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Jim Clark
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Trevor Taylor
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Mike Spence
Uuden-Seelannin lippu Chris Amon
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Mike Hailwood
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Richard Attwood
Teknisiä tietoja
Renkaat D Dunlop
Runko alumiinimonokokki
Moottori 1498 cm³ Coventry Climax FWMV tai BRM P56 V8 keskimoottori
Voimansiirto ZF 5DS10 5-vaihteinen manuaali
Kilpailuhistoria
Debyytti Hollannin Grand Prix 1962
Kilpailuja 49
Voittoja 14
Paalupaikkoja 14
Nopeimpia kierroksia 18
Valmistajien maailmanmestaruuksia 2 (1963, 1965)
Kuljettajien maailmanmestaruuksia 2 (1963, 1965)

Lotus 25 oli kilpa-auto, jonka Colin Chapman suunnitteli Formula 1 -kautta 1962 varten. Se oli aikanaan vallankuomuksellinen, koska se oli ensimmäinen kantavalla monokokilla varustettu auto, joka kilpaili Formula 1:ssä. Rikkaasta mielikuvituksestaan tunnettu Chapman teki auton ensimmäiset piirrokset servettiin ollessaan illastamassa Lotuksen korisuunnittelijan Mike Costinin kanssa.

Monokokki teki autosta muita aikakauden F1-autoja jäykemmän ja kestävämmän. 25:n runko oli kolme kertaa jäykempi kuin edeltäneen Lotus 21:n runko, mutta kuitenkin puolet kevyempi. Auto oli erittäin matala ja kapea, ja kuljettaja makasi matalalla ohjauspyörän takana. Tämä antoi autolle lempinimen "kylpyamme". Auton moottorina toimi 1498 cm³ Coventry Climax FWMV V8, tosin Reg Parnell Racing asensi vuonna 1964 käytettynä ostamiinsa 25-autoihin BRM P56 -moottorit. Lotus 25 oli aikanaan niin mullistava auto, että nykyisetkin Formula 1-autot käyttävät samantyyppistä perusrakennetta.

Jotkin Lotus-autoilla kilpailleet yksityiset olivat närkästyneitä, koska Chapman kieltäytyi toimittamasta näille 25-malleja, vaan toimitti näille sen sijaan putkirunkoiset Lotus 24-autot, varaten 25:t tehdastallin kuljettajien Jim Clarkin ja Trevor Taylorin käyttöön. Debyytissä, Hollannin GP:ssä, John Cooper tutki futuristista autoa ja kysyi Chapmanilta, mihin tämä oli sijoittanut auton rungon.

25:llä Jim Clark saavutti uransa ensimmäisen Grand Prix-voiton Belgiassa. Clark voitti myös Britanniassa ja USA:ssa, saaden mahdollisuudet mestaruuteen. Kauden viimeisessä kilpailussa, Etelä-Afrikan GP:ssä Clark joutui kuitenkin keskeyttämään johtopaikalta öljyvuodon takia, menettäen MM-tittelin Graham Hillille.

Clark sai kostettua seuraavana vuonna, jolloin hän voitti ensimmäisen mestaruutensa 25:llä. Hän voitti seitsemän kilpailua: Belgian, Ranskan, Hollannin, Britannian, Italian, Etelä-Afrikan ja Meksikon GP:t. Lotus voitti myös ensimmäisen valmistajien mestaruutensa. Kaudella 1964 Clark voitti 25:llä kolme kilpailua. Kauden päätöskilpailussa Meksikossa, aivan kuten kaudella 1962, Climaxin moottori sai öljyvuodon, ja Clark keskeytti viimeisellä kierroksella, näköetäisyydellä MM-tittelistä, joka meni John Surteesille.

Clark otti 25:n viimeisen voiton vuoden 1965 Ranskan GP:ssä, jonka jälkeen se korvattiin Lotus 33:lla.

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lotus
Nykyiset mallit: Evora | Europa S | Elise | Exige | 2-Eleven

Vanhat mallit: Carlton/Omega | Cortina | Excel | Eclat | Elite | Elan | Esprit | Europa | Zytek Elise | 340R

Kilpa-autot: Mk1 | Mk2 | Mk3 | Mk4 | Mk5 | 6 | 7 | Mk8 | Mk9 | Mk10 | 11 | 12 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 20B | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 27 | 29 | 30 | 31 | 32 | 33 | 34 | 38 | 39 | 42 | 43 | 48 | 49 | 56 | 63 | 64 | 72 | 76 | 77 | 78 | 79 | 80 | 81 | 86 | 87 | 88 | 91 | 92 | 93T | 94T | 95T | 96T | 97T | 98T | 99T | 100T | 101 | 102 | 107 | 109 | 112 | 115 | 119

Konseptimallit: APX | M90