Los Solidarios
Los Solidarios ('Solidaarisuus') oli 1920-luvun alussa Barcelonassa perustettu anarkosyndikalistinen aseellinen järjestö. Se syntyi vastavoimaksi Espanjan hallituksen ja työnantajajärjestöjen ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistamaan painostukseen ja väkivaltaan. Ryhmä jatkoi myöhemmin taistelua myös diktaattori Miguel Primo de Riveran hallintoa vastaan. Los Solidariosin jäsenet kuuluivat anarkosyndikalistiseen Confederación Nacional de Trabajadores -ammattiliittoon, jolla oli yli 250 000 jäsentä.[1]
Los Solidariosin perustajia ja keskeisiä hahmoja oli tunnettu anarkisti Buenaventura Durruti. Hän oli jo aikaisemmin Ranskasta maanpaosta palattuaan ollut mukana San Sebastianin kaupungissa toimineessa Los Justicieros (Kostajat) -ryhmässä.[2] Los Solidarios teki useita pankkiryöstöjä ja poliittisia murhia. Ryöstöistä tunnetuin oli syyskuussa 1923 Espanjan keskuspankin Banco de Españan Gijónin-konttorin ryöstö, josta anarkistit saivat saaliiksi yli 600 000 pesetaa ja haavoittivat pankinjohtajaa.[1][3]
Poliittisista murhista merkittävin oli kardinaali Juan Soldevilla y Romeron surmaaminen pommi-iskulla kesäkuussa 1923. Romeron murha oli kosto ammattiyhdistysaktiivi Salvador Seguin ampumisesta, jonka takana oli espanjalainen työnantajaliitto. Kardinaali oli sen merkittävimpiä tukijoita ja rahoittajia. Jo kahta vuotta aiemmin, ennen Los Solidariosin varsinaista syntyä olivat katalonialaiset anarkistit surmanneet Madridissa pääministeri Eduardo Daton. Kardinaali Romeron murhan jälkeen suuri osa ryhmän jäsenistä joutui pakenemaan ulkomaille, aluksi Ranskaan ja myöhemmin Latinalaiseen Amerikkaan, jossa he tekivät pankkiryöstöjä ainakin Chilessä ja Argentiinassa.[1] Eurooppaan palattuaan Los Solidariosin jäsenet suunnittelivat Espanjan kuninkaan Alfonso XIII:n murhaamista tämän Pariisin vierailun yhteydessä, mutta hanke paljastui ja ryhmä karkotettiin Belgiaan, josta he saivat oleskeluluvan.[2]
Espanjan toisen tasavallan syntymisen aikaan vuonna 1931 Los Solidariosin aktivistit palasivat jälleen Espanjaan ja alkoivat toimia anarkistisen Federación Anarquista Ibérica -järjestön sisällä sen radikaalina siipenä. Tammikuussa 1932 järjestö organisoi kansannousun Kataloniassa yhdessä trotskilaisten kanssa.[4] Espanjan sisällissodan syttyessä vuonna 1936 oli ryhmä jo käytännössä hajonnut, mutta sen jäsenet osallistuivat kuitenkin sotaan tuhansien muiden espanjalaisten anarkistien tavoin tasavaltalaisten rinnalla.[2]
Ryhmän keskeisiä jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joan García Oliver
- Buenaventura Durruti
- Francisco Ascaso
- Gaston Leval
- Antonio Ortiz Ramírez
- Gregorio Jover
- Ricardo Sanz
- Antonio Martín Escudero
- Miguel García Vivancos
- Rafael Torres Escartín
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c The Hiddens Wanderings of Durruti (Arkistoitu – Internet Archive) Blackened.net. Viitattu 28.9.2013 (englanniksi)
- ↑ a b c About Buenaventura Durruti Modern American Poetry. Arkistoitu 7.8.2013. Viitattu 28.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Bank Robbery in Spain, The Mercury 3.9.1923. Trove Digitised Newspapers. Viitattu 28.9.2013 (englanniksi)
- ↑ Buenaventura Durruti Kapinatyöläinen. nro 21, 1996. Anarkismi.net. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 28.9.2013.