Imumonnit
| Imumonnit | |
|---|---|
 Nuolimonni (Otocinclus macrospilus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: |
Imumonnit Loricariidae Bonaparte, 1831 |
| Alaheimot | |
|
|
| Katso myös | |
Imumonnit (Loricariidae) kuuluvat monnikalojen (Siluriformes) lahkoon.
Alaheimot ja suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imumonnit jaetaan kuuteen alaheimoon. Alaheimoihin kuuluu lukuisia sukuja, joista seuraavassa on luetteloitu tunnetuimmat.[1]
- Alkuimumonnit Lithogeneinae
- Valeplekot Neoplecostominae
- Pikkuimumonnit Hypoptopomatinae
- Nuolimonnit Otocinclus
- Vasamamonnit Parotocinclus
- Plekot Hypostominae
- Täpläplekot Hypostomus
- Leväplekot Liposarcus
- Purjeplekot Glyptoperichthys
- Pisteplekot Cochliodon
- Plekot Ancistrinae
- Partamonnit Ancistrus
- Puroplekot Chaetostoma
- Kirjosilmäplekot Panaque
- Koruplekot Peckoltia
- Seepraplekot Hypancistrus
- Paholaisplekot Acanthicus
- Tuliplekot Baryancistrus
- Vampyyriplekot Leporacanthicus
- Piikkiplekot Pseudacanthicus
- Kultaplekot Scobinancistrus
- Siimapyrstöt Loricariinae
- Nokkamonnit Farlowella
- Noitamonnit Rineloricaria
- Sampimonnit Sturisoma
- Velhomonnit Loricaria
- Pikkusampimonnit Sturisomatichthys
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imumonneja elää Etelä-Amerikan jokivesistöissä maanosan pohjoisrannikolta alas Argentiinan pohjoisosiin Paranájoelle saakka. Joitain imumonnilajeja esiintyy jopa Keski-Amerikassa Costa Ricassa ja Panamassa.[1]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akvaarioliikkeisiin tuodaan usein Etelä-Amerikasta sellaisia imumonneja, joiden taksonominen määrittely ei ole selvä. Niille on keksitty L-numero, jota käytetään kalaryhmien tunnistamiseen. Joskus käy niin, että kaksi tai useampia L-numeroita osoittautuu saman lajin eri alueilta kotoisin oleviksi populaatioksi, joskus taas samalla L-numerolle on luokiteltu kahta lajia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pertti Rassi: Ripsi- ja imumonnit. Gummerus, 1993. ISBN 952-9748-11-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Family Loricariidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Akvaristi (Arkistoitu – Internet Archive) lehdissä vuonna 2006 esiteltiin imumonnilajit L-numeron mukaan