Lordi Mortonin tamma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siitostamma ja varsa (eivät liity tapaukseen).

Lordi Mortonin tamma oli eräs usein viitattu esimerkki evoluutioteorian historiassa.

Vuonna 1820 Mortonin kuudestoista jaarli George Douglas ilmoitti Royal Society-tiedeakatemian puheenjohtajalle, että oli astuttanut rautiaan arabianhevostammansa kvaggaoriilla aikeenaan luoda kesykvagga, ja että sama tamma oli myöhemmin varsonut valkoisesta oriista varsan, jolla oli kvaggan tavoin omituisia raitoja koivissaan. Royal Society julkaisi lordi Mortonin kirjeen julkaisussaan Philosophical Transactions vuonna 1821.[1] Saman niteen osio "Erään tapauksen yksityiskohtia, miltei lordi Mortonin tapausta vastaavia, kuten ilmoitettu puheenjohtajalle kirjeessä herra Daniel Gilesiltä" ("Particulars of a Fact, nearly similar to that related by Lord Morton, communicated to the President, in a letter from Daniel Giles, Esq.") raportoi, että villinrotuisen karjun siittämissä ja mustavalkoisen emakon kantamissa porsaissa "karjun ruskea väri kovasti vallitsi" jopa kolmanteen seuraavaan pahnueeseen.

Nämä tapaukset vaikuttivat todistavan vanhan ajatuksen telegoniasta periytymisessä; Charles Darwin viittasi esimerkkiin teoksessaan The Variation of Animals and Plants under Domestication (1868). Ajatus telegoniasta eli aiemmin naaraan kanssa lisääntyneen uroksen vaikutuksesta naaraan myöhempiin jälkeläisiin on peräisin Aristoteleelta, ja se säilyi hyväksyttynä teoriana aina 1890-luvulle asti, jolloin Mendeliläinen periytyminen todistettiin kokein. Nykybiologia selittää lordi Mortonin tamman tapauksen alleelien dominoivuudella ja resessiivisyydellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "A Communication of a singular Fact in Natural History. By the Right Honourable the Earl of Morton, F.R.S. In a Letter addressed to the President" Philosophical Transactions of the Royal Society 1821:20.