Live Seventy-Nine
| 'Live Seventy-Nine' Hawkwind | ||
|---|---|---|
| ||
| Livealbumin tiedot | ||
| Äänitetty | St. Albans 8. joulukuuta 1979 | |
| Julkaistu | heinäkuu 1980 | |
| Tuottaja(t) | Hawkwind Ashley Howe | |
| Tyylilaji | heavy rock progressiivinen rock space rock | |
| Kesto | 45.05 | |
| Levy-yhtiö | Bronze | |
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Hawkwindin muut julkaisut | ||
| PXR 5 1979 |
Live Seventy-Nine 1980 |
Levitation 1980 |
Live Seventy-Nine on Hawkwindin livealbumi vuodelta 1980. Se nauhoitettiin talven 1979 kiertueella.
Hawkwind vuonna 1979[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1979 alussa yhtye toimi vielä nimellä Hawklords tekijänoikeusvaikeuksien vuoksi. Yhtyeessä oli myös sisäisiä vaikeuksia ja laulaja Robert Calvert ja rumpali Martin Griffin erosivat yhtyeestä vuoden alussa. Calvertin tilalle ei tullut ketään ja Griffinin tilalle rumpuihin palasi Simon King. Kosketinsoittaja Steve Swindells lähti soolouralle samana keväänä ja tämän jälkeen jäljelle jäänyt kolmikko, kitaristi-laulaja Dave Brock, basisti Harvey Bainbridge ja King, päättivät aloittaa puhtaalta pöydältä ja ottaa jälleen Hawkwind-nimen käyttöön. Toiseksi kitaristiksi yhtyeeseen palasi jo ensimmäisellä albumilla soittanut Huw Lloyd Langton ja kosketinsoittajaksi tuli Gong-yhtyeestä tuttu Tim Blake.
Sopimus Charisma Recordsin kanssa oli päättynyt ja yhtye lähti kiertueelle vuoden 1979 loppupuolella ilman levytyssopimusta. Kiertueen konsertteja nauhoitettiin ja kun bändi huomasi niiden potentiaalin, se tarjosi miksatun konserttinauhan Bronze-yhtiölle[1]. Yhtiössä innostuttiin nauhasta ja Hawkwind sai levytyssopimuksen[1]. Bronze-yhtiölle levytti myös tuolloin suosionsa huipulla ollut, entisen Hawkwind-basistin Lemmy Kilmisterin Motörhead jota, kuten Hawkwindiakin, manageroi Douglas Smith.
Albumin sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musiikillisesti albumi ja yhtyeen live-soitanta ei jatkanut Hawklordsin new wave-suuntausta, vaan yhtye otti askeleen kohti raskaampaa hard rock-ilmaisua. Albumi sisältää niin tuolloin uutta kuin vanhaakin materiaalia ja se poikkeaa tavanomaisesta live-albumi-perinteestä olematta tupla-albumi. Vokaalit albumilla hoitaa Dave Brock, lukuun ottamatta "Lighthouse"-kappaletta jonka Tim Blake laulaa.
Avauskappale "Shot Down In The Night" on Hawklordsin entisen kosketinsoittajan Steve Swindellsin kappale, jonka hän sävelsi vuonna 1979 juuri ennen eroaan yhtyeestä. Hawkwind halusi pitää kappaleen ja myös Swindells levytti oman version siitä. Kummankin versio julkaistiin singleinä ja molemmissa soittavat Simon King ja Huw Lloyd Langton. Hawkwindin versio (editoitu tältä live-albumilta) nousi Brittein singlelistalla sijalle 59.[2].
"Motorway City" on myös tuolloin ennenjulkaisematon kappale, jonka studioversio löytyy vuoden 1980 Levitation-albumilta ja "Spirit Of The Age" on albumin ainoa kappale ns. Calvertin aikakaudelta (1976-1979). Tunnelmallisempi "Lighthouse" on alun perin Tim Blaken soololevyltä New Jerusalem.
Perinteisempiä Hawkwind-kappaleita albumilla edustavat "Brainstorm", "Master Of The Universe" ja "Silver Machine", joka päättyy noin minuutin jälkeen räjähdys-efektiin. Dave Brock oli aina vihannut soittaa tätä hänen mielestään "ikävystyttävää hittisingleä[3]" ja päätti "tappaa" sen räjähdyksellä. Toisaalta levyn julkaisun aikoihin albumin normaali mitta oli noin 40-45 minuuttia ja kappale kokonaisena olisi nostanut levyn kestoa yli 50:een minuuttiin[4].
Albumi mediassa ja CD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Levyn julkaisun aikaan vallitsi Isossa-Britanniassa NWOBHM-buumi (New Wave Of British Heavy Metal) ja Hawkwindin uusi, heavympi tyyli puri yleisöön. Levy nousi Britannian top 20:neen sijalle 15. ja myös singlenä julkaistu "Shot Down In The Night" nousi singlelistoille, ja Hawkwind sai uutta nostetta uralleen.
Live Seventy Ninen on julkaissut CD:llä muun muassa Castle Communications ja Griffin Records ja remasteroituna sen ovat julkaisseet Essential ja Atomhenge. Samalta kiertueelta julkaisi vuonna 1999 Voiceprint albumin Complete '79 - Collectors Series Volume 1, joka sisältää enemmän kappaleita, mutta on myös äänentasoltaan heikkolaatuisempi.
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Shot Down In The Night (Swindells) - 7:39
- Motorway City (Brock) - 8:09
- Spirit Of The Age (Calvert/Brock) - 8:20
- Brainstorm (Turner) - 8:41
- Lighthouse (Blake) - 6:25
- Master Of The Universe (Turner/Brock) - 4:33
- Silver Machine (Requiem) (Calvert/Brock) - 1:23
Remasteroidun version (Atomhenge 2009) bonuskappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Urban Guerilla (Calvert/Brock) - 6:28
- Shot Down In The Night (single-versio) - 4:18
Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dave Brock: kitara, kosketinsoittimet, laulu
- Huw Lloyd Langton: kitara, laulu
- Harvey Bainbridge: basso, laulu
- Tim Blake: kosketinsoittimet, laulu
- Simon King: rummut
Julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heinäkuu 1980: Bronze Records, BRON527, UK vinyyli
- Joulukuu 1988: Castle Communications, TFO17, UK 2CD ja vinyyli (mukana Levitation-albumi)
- Helmikuu 1992: Castle Communications, CLABX911, 3CD (mukana Levitation ja Space Bandits)
- Helmikuu 1992: Castle Communications, CLACD243, UK CD
- Syyskuu 1994: Griffin Music, GCD 229-2, USA CD
- Heinäkuu 1999: Essential Records, ESMCD735, UK CD digipak
- Maaliskuu 2009: Atomhenge (Cherry Red) Records, ATOMCD1011, UK CD
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Artikkeli Starfarer-nettisivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hawkwindin listasijoitukset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Soundin Hawkwind-artikkeli 1983
- ↑ Live Seventy-Nine-albumin remasteroidun version kansiliite