Litulaukka
Sivulta puuttuu | Litulaukka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Alliaria petiolata (Bieb.) Cavara & Grande |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Litulaukka Wikispeciesissä |
Litulaukka (Alliaria petiolata) on valkokukkainen ristikukkaiskasvi, jonka murskattujen lehtien tuoksu muistuttaa valkosipulia eli kynsilaukkaa; tästä kasvi on saanut nimensäkin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Litulaukka kasvaa 20–100 cm korkeaksi. Sen kolmion- tai sydämenmuotoiset lehdet ovat 10 cm pitkät ja 2–6 cm leveät. Se voi talvehtia ruusukkeena. Keväällä puhkeavat valkeat kukat ovat halkaisijaltaan 8–15 mm ja tiiviinä kukintona. Terälehtiä on ristikukkaiskasvien tapaan neljä.[1]
[muokkaa] Levinneisyys
Litulaukkaa tavataan Länsi- ja Keski-Euroopassa Espanjaa ja Portugalia lukuun ottamatta. Pohjoismaissa sitä kasvaa paikoin rannikoilla ja yleisemmin Ruotsin eteläosassa.[1] Suomessa se on melko yleinen Ahvenanmaalla sekä Turun ja Helsingin seuduilla. Yksittäisiä havaintoja on muualta Etelä- ja Keski-Suomesta Ouluun saakka.[2]
[muokkaa] Litulaukka on kulttuurikasvi
Litulaukka on kasvanut luonnonvaraisena eteläisimmässä Suomessa, mutta sitä on käytetty rohdoskasvina, ja niin se on levinnyt paikoin kiusaksi asti.[3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Anderberg, Arne: Löktrav Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.8.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Litulaukka, Alliaria petiolata) Kasviatlas 2009. 2010. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 8.4.2011. (suomeksi)
- ↑ Hamari, Risto: "Elämäntapa luo kasvimaailmaa" (oppimateriaali). Edu.fi. (luettu 30.6.2007)
