Litteäkaisla
Sivulta puuttuu | Litteäkaisla | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Blysmus compressus (L.) Panz. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Litteäkaisla Wikispeciesissä |
Litteäkaisla (Blysmus compressus, myös Scirpus compressus, Scirpus planifolius) on Euraasiassa kasvava sarakasveihin kuuluva kasvilaji. Suomessa vaarantuneeksi luokiteltua lajia tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla.[1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko[muokkaa]
Litteäkaisla kasvattaa 5–20 cm pitkän, tylpästi kolmisärmäisen varren. Varret kasvavat riveinä vaakasuorasta juurakosta. Varren tyvipuoliskosta kasvaa viisi tai kuusi lehteä. Lehtien tyvitupet ovat tumman tai kellanruskeita. Litteät lehdet ovat 8–20 cm pitkiä ja 2–4 mm leveitä. Kukinto on kaksirivinen, litteä kerrannaistähkä, tähkiä on yli kymmenen kappaletta. Alimman tähkän tukilehti on tavallisesti kukintoa pitempi. Tähkät ovat 5–10-kukkaisia. Kukat ovat kaksineuvoisia: heteitä on kaksi tai kolme kappaletta, emi on kaksiluottinen. Kukan kehä on viisisukasinen. Litteäkaisla kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa.[2]
Levinneisyys[muokkaa]
Litteäkaislaa kasvaa Euroopassa Isosta-Britanniasta, Itä-Ranskasta ja Pohjois-Italiasta itään Balkanin niemimaalle, Länsi-Unrainaan, Länsi-Venäjälle ja Baltian maihin saakka. Skandinaviassa lajia tavataan Tanskassa, Etelä-Norjassa sekä Etelä- ja Keski-Ruotsissa. Euroopan ulkopuolella lajia kasvaa Turkissa, Irakissa, Iranissa, Keski-Aasiassa sekä paikoin Venäjän itäosissa sekä Kiinassa.[3] Suomessa litteäkaislaa kasvaa ainoastaan Ahvenamaalla, jossa laji on hävinnyt monilta kasvupaikoiltaan maakunnan itäosista.[4]
Elinympäristö[muokkaa]
Litteäkaisla kasvaa hiesuisilla ja hiekkaisilla merenrantaniityillä sekä letoilla. Laji on kalkinvaatija.[2] Ahvenanmaalla laji on harvinaistunut rantojen umpeenkasvun ja soiden kuivatuksen takia.[4]
Lähteet[muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Toim. Rassi, Pertti & Hyvärinen, Esko & Juslén, Aino & Mannerkoski, Ilpo. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2010.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
