Litteäjärvisimpukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Litteäjärvisimpukka
Pseudanodonta complanata.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Lahko: Unionoida
Heimo: Jokisimpukat Unionidae
Suku: Pseudanodonta
Laji: complanata
Kaksiosainen nimi
Pseudanodonta complanata
Rossmässler, 1835
Katso myös
 Commons-logo.svg Litteäjärvisimpukka Commonsissa

Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niiden kuori on melko ohut, hauras ja kellertävä. Kuorenpuoliskojen liitoskohdassa ei ole lukkohampaita, kuten jokisimpukoilla tai jokihelmisimpukalla. Pituus 70–80 mm.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomen alueella. Kannat ovat yleensä pieniä ja eristyksissä.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulee toimeen sekä järvissä että virtaavissa runsasravinteisissa vesissä. Muista simpukkalajeista poiketen litteäjärvisimpukka on yleensä kokonaan hautautunut pohjahiekkaan.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöitumisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidiumtoukiksi. Toukalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulkoreunassa on hammas; kuorenpuoliskojen välistä tulee ulos rihmamainen säie.

Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emo-simpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymispaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5–10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2–3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvisimpukka myllää pohjaa jalallaan, ja ottaa pohjasta nousevaa eliöstöä hengitysveden mukana ravinnokseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pseudanodonta complanata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.