Litteäjärvisimpukka

Wikipedia

Litteäjärvisimpukka
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Nilviäiset Mollusca Luokka: Simpukat Bivalvia Lahko: Unionoida Heimo: Jokisimpukat Unionidae Suku: Pseudanodonta Laji: complanata
Kaksiosainen nimi
Pseudanodonta complanata Rossmässler, 1835
Katso myös
Litteäjärvisimpukka Commonsissa

Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Niiden kuori on melko ohut, hauras ja kellertävä. Kuorenpuoliskojen liitoskohdassa ei ole lukkohampaita, kuten jokisimpukoilla tai jokihelmisimpukalla. Pituus 70–80 mm.

[muokkaa] Levinneisyys

Paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomen alueella. Kannat ovat yleensä pieniä ja eristyksissä.

[muokkaa] Elinympäristö

Tulee toimeen sekä järvissä että virtaavissa runsasravinteisissa vesissä. Muista simpukkalajeista poiketen litteäjärvisimpukka on yleensä kokonaan hautautunut pohjahiekkaan.

[muokkaa] Lisääntyminen

Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöitumisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidiumtoukiksi. Toukalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulkoreunassa on hammas; kuorenpuoliskojen välistä tulee ulos rihmamainen säie.

Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emo-simpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymispaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5–10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2–3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.

[muokkaa] Ravinto

Järvisimpukka myllää pohjaa jalallaan, ja ottaa pohjasta nousevaa eliöstöä hengitysveden mukana ravinnokseen.

[muokkaa] Lähteet

Tämä eläimiä käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.