Litteäjärvisimpukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Litteäjärvisimpukka
Pseudanodonta complanata.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Lahko: Unionoida
Heimo: Jokisimpukat Unionidae
Suku: Pseudanodonta
Laji: complanata
Kaksiosainen nimi
Pseudanodonta complanata
Rossmässler, 1835
Katso myös

 Commons-logo.svg Litteäjärvisimpukka Commonsissa

Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.

Sisällysluettelo

Koko ja ulkonäkö [muokkaa]

Niiden kuori on melko ohut, hauras ja kellertävä. Kuorenpuoliskojen liitoskohdassa ei ole lukkohampaita, kuten jokisimpukoilla tai jokihelmisimpukalla. Pituus 70–80 mm.

Levinneisyys [muokkaa]

Paikoitellen Etelä- ja Keski-Suomen alueella. Kannat ovat yleensä pieniä ja eristyksissä.

Elinympäristö [muokkaa]

Tulee toimeen sekä järvissä että virtaavissa runsasravinteisissa vesissä. Muista simpukkalajeista poiketen litteäjärvisimpukka on yleensä kokonaan hautautunut pohjahiekkaan.

Lisääntyminen [muokkaa]

Järvisimpukat ovat nuorina kaksineuvoisia, eli samassa yksilössä on sekä muna- että siittiörauhaset. Pienissä vesistöissä yksilöt pysyvätkin kaksineuvoisina mikä turvaa munien hedelmöitumisen. Suurissa vesistöissä ne kehittyvät joko koiraiksi tai naaraiksi. Munasolut, joita on satoja tuhansia, hedelmöityvät emon ulompien kiduslehtien sisällä olevissa onteloissa ja kehittyvät glokidiumtoukiksi. Toukalla on kaksi kuorenpuoliskoa, joiden ulkoreunassa on hammas; kuorenpuoliskojen välistä tulee ulos rihmamainen säie.

Järvisimpukoiden kutuaika on loppukesällä. Talvella glokidiot ovat kehittyneet emo-simpukan sisällä, ja keväällä se päästää ne veteen kalan uidessa ohi. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan eviin tai pintaan. Kala erittää toukan ympärille rakkulan, jonka sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden ajan. Loisimisvaiheen aikana simpukka saattaa kulkeutua hyvinkin kauas lisääntymispaikastaan. Rakkulan puhjettua simpukka pudottautuu pohjaan ja aloittaa 5–10 vuotta käsittävän aikuisvaiheensa. Suurin osa emosimpukan päästämistä toukista joutuu pohjaan, missä ne voivat odotella kalan paikalle osumista 2–3 viikkoa ennen kuin menehtyvät.

Ravinto [muokkaa]

Järvisimpukka myllää pohjaa jalallaan, ja ottaa pohjasta nousevaa eliöstöä hengitysveden mukana ravinnokseen.

Lähteet [muokkaa]

  1. Pseudanodonta complanata IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.