Lisänimi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lisänimi on henkilölle annettu nimi, joka kuvaa jotain tämän ominaisuutta tai saavutusta. Lisänimiä annetaan yleensä vasta nuoruus- tai aikuisiässä. Lisänimeä saatetaan käyttää henkilön oman nimen rinnalla tai sen sijasta. Ne voivat olla myös pilkallisia.[1]

Lisänimet olivat yleisiä Rooman valtakunnassa, jossa sotilasjohtaja saattoi saada ansioistaan "palkkioksi" lisänimen. Rooman keisari Caligula sai pientä saapasta tarkoittavan nimensä jo lapsena ollessaan mukana isänsä sotaretkillä.[1]

Hallitsijoille on annettu lisänimiä useissa maissa, joko hallitsijan elinaikana tai tämän kuoleman jälkeen. Hallitsijan nimeä kirjoitettaessa lisänimi tulee viimeisenä hallitsijanimen ja järjestysnumeron jälkeen (esimerkiksi Venäjän Pietari Suuri). On kuitenkin huomattava, että samalla tavalla kirjoitetaan myös kaksiosaiset hallitsijanimet (kuten Kustaa II Aadolf), jolloin kyse ei ole lisänimestä.

Lisänimet voivat liittyä myös erilaisiin elämään jääneisiin tarinoihin. Esimerkiksi italialainen Ugolino della Gherardesca sai lisänimen Kannibaali hänen syötyään tarinan mukaan kaksi poikaansa ja pojanpoikaansa jouduttuaan rangaistuksena maanpetoksesta muuratuksi heidän kanssaan torniin nääntymään nälkään.[2]

Tavallisia hallitsijoiden lisänimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoisempia hallitsijoiden lisänimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thon, Jan Ingar & Munch, Jens: Lisänimet jäivät historiaan Historianet.fi. 28.12.2009. Viitattu 11.12.2013.
  2. Thon, Jan Ingar & Munch, Jens: Paljassääret ja neuvottomat Historianet.fi. 28.12.2009. Viitattu 11.12.2013.
  3. Thon, Jan Ingar & Munch, Jens: Mielipuolet ja pommit Historianet.fi. 28.12.2009. Viitattu 11.12.2013.