Linjaorganisaatio
Linjaorganisaatio on organisaatiomalli, jonka lähtökohtana on suora ohjaus: jokaisella toimijalla on vain yksi johtaja, ja toiminnasta viime kädessä vastaa yksi henkilö. Malli perustuu hierarkiaan.
Linjaorganisaatio on yksinkertainen, ja siinä vallitsee tarkoin määritelty työnjako. Valta- ja vastuusuhteet ovat selkeät, ja johtamisen keinoina ovat käskyt ja niiden toteutuksen valvonta. Kannustimena toimii lähinnä määriteltyjen rangaistusten välttäminen. Työntekijän ei odoteta olevan oma-aloitteinen tai itsenäinen vaan kuuliainen.[1]
Edut ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linjaorganisaatiossa yksilöille on jaettu tehtävät, joiden tarkoitus on ollut alun perin rakentaa organisaatio jäsenten tietotaidon varaan. Linjaorganisaatio on hierarkian avulla yksinkertainen selittää.
Linjaorganisaatio voi johtaa tylsistyttäviin rutiinitöihin erikoistumisen vuoksi. Organisaation kasvaessa tai muutostilanteessa linjaorganisaatio koetaan usein jäykäksi ja kaavamaiseksi.[1] Organisaation kasvaessa linjaorganisaatiota täydennetään monesti muilla malleilla, eli esimerkiksi matriisiorganisaatiolla, prosessiorganisaatiolla tai projektiorganisaatiolla.
Sotilasorganisaatioissa ja poikkeusoloissa linjaorganisaatio ja siihen liittyvä esimies- ja alaistehtävät mahdollistavat nopean päätöksenteon ja niiden toimeenpanon poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Linja-esikuntaorganisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linja-esikuntaorganisaatio on linjaorganisaatiosta kehittynyt organisaatiorakenne, jossa johdon apuna on asiantuntijoista koostuva esikuntaelin. Esikunta on kuitenkin sivuelin, jolla ei ole oikeutta antaa määräyksiä, vaan vain neuvoja ja ohjeita. Linja-esikuntaorganisaatiossa vaikeuksia voivat aiheuttaa ohjeiden ja käskyjen erottaminen toisistaan, koska usein ohjeet koetaan asiantuntijana toimivan lähettäjän auktoriteetin vuoksi käskyiksi.[2][1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c 3 Organisaatiot (Arkistoitu – Internet Archive), Oulun kauppaoppilaitos, viitattu 21.11.2014.
- ↑ Rissanen, R., Sääski, K. & Vornanen, J. 1996. Uudistuvat organisaatiot. Käsikirja organisaatioista ja henkilöstöjohtamisesta, sivut 25-26), katso Kallunki, Hannu: Muutos ja johtaminen organisaatiossa -tapausesimerkkinä Kuusamon kaupungin perusturvan toimiala (Arkistoitu – Internet Archive), sivu 37. Pro gradu -tutkielma, Hallintotiede, kevät 2008, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Viitattu 21.11.2014.