Lingala
| Lingala | |
|---|---|
 Lingalan kielen puhuma-alue |
|
| Tiedot | |
| Alue |
 Kongon tasavalta  Kongon dem. tasavalta |
| Virallinen kieli |
Kongon tasavalta Kongon dem. tasavalta |
| Puhujia | 2 141 300[1] |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | bantukielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ln |
| ISO 639-2 | lin |
| ISO 639-3 | lin |
Lingala on nigeriläis-kongolainen kieli. Sitä puhutaan pääasiassa Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.[2] Joidenkin kielitieteilijöiden mukaan lingala on Keski-Afrikan bantu-pohjainen kreoli.[3] Kieltä puhuu äidinkielenään yhteensä noin kaksi miljoonaa ihmistä.[1] Kongon demokraattisen tasavallan asukkaista lingalaa puhuu arviolta 25–38 % koko väestöstä. Se toimii yhtenä monikielisen maan lingua francana.[4]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[5] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan lingalaksi vuonna 1970.[6]
Lingalalla on kansalliskielen asema Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Kongossa.[4]
Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lingalassa esiintyy neljä toonia: matala, korkea, laskeva ja nouseva.
Lähde:[7]
Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bilabiaali | Labio-dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | ||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | |||
| Prenas. | mb | nd | ŋg | ||||
| Afrikaatta | Norm. | ts | kp | gb | gb | |||
| Prenas. | ŋgb | ||||||
| Frikatiivi | Norm. | f | v | s | z | ʃ | h | ||
| Prenas. | ɱf | ɱv | ns | nz ~ ɲʒ | |||||
| Lateraali | l | ||||||
| Tremulantti | r | ||||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:[7]
Kielioppi ja sanasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Substantiivit jaetaan 15 sanaluokkaan. Lukuja on kaksi: yksikkö ja monikko. Verbeissä esiintyy paljon agglutiniivisuutta, jolla ilmaistaan tekijää, tapaa ja passiivisuutta. Aikamuotoja on kolme.[8]
Perussanajärjestys on subjekti–verbi–objekti.[9]
Ranskan kielen vaikutus näkyy kielen sanastossa, mutta lainasanoja on otettu myös muista eurooppalaisista kielistä kuten portugalista (esim. manteca, suom. voi) ja englannista (esim. buku, suom. kirja). Lisäksi afrikkalaisista kielistä, kuten swahilista, kongosta ja kitubasta.[8]
Lukusanat 1–10 lingalaksi:[10]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| mókó | míbalé | mísáto | mínei | mítáno | motóba | sámbó | mwámbe | libwá | zómi |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lingala Ethnologue. 2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Hammarström, Harald; Forkel, Robert ja Haspelmath, Martin (toim.): Lingala 2017. Max Planck Institute for the Science of Human History. Viitattu 18.1.2020.
- ↑ Mufwene, Salikoko Sangol: Lingala Language 27.9.2013. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.1.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Lingala (pdf) National African Language Resource Center. Viitattu 7.102.2023. (englanniksi)
- ↑ Lingala written with Latin script ScriptSource. 2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Lingala in Congo, Democratic Republic of Joshua Project. 2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Lingala language and alphabet www.omniglot.com. Viitattu 7.10.2023.
- ↑ a b Lingala Language - Dialects & Structure MustGo. 2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Survey chapter: Lingala APiCS Online. 2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ulrich, Alexis: Lingala numbers Of Languages and Numbers. 2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)