Lindbladin resonanssi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lindbladin resonanssit ovat resonansseja, joita esiintyy painovoiman kasassa pitämissä pyörivissä järjestelmissä pyörimisakselin suhteen esiintyvien epäsymmetrioiden vaikutuksesta. Lindbladin resonansseja esiintyy esimerkiksi galakseissa ja protoplanetaarisissa kiekoissa epäsymmetrioiden, kuten pienten seuralaisgalaksien tai protoplaneetoiden vaikutuksesta.

Jos tällainen järjestelmä pyörii kulmanopeudella \Omega_{b} ja sitä kiertää kappale kulmanopeudella \Omega_{0}, kokee kappale lindbladin resonanssin jos

m(\Omega_{0}-\Omega_{b})=\pm \kappa_{0},

missä \kappa_{0} on episyklitaajuus ja m on jokin positiivinen kokonaisluku. Tällöin kappale kokee järjestelmää kiertäessään sen gravitaatio potentiaalin jaksoittaiset muutokset resonanssissa oman ratataajuutensa kanssa.

On helppo tehdä jaottelu sisempiin ja ulompiin lindbladin resonansseihin. Kun kappaleen kulmanopeus on suurempi kuin muun järjestelmän, sen rata on sisemmällä järjestelmässä ja se saavuttaa radallaan epäsymmetrisyyksiä, mikä vastaa yllä olevan yhtälön plus-merkkiä. Vastaavasti päinvastaisessa tilanteessa kappale on ulompana ja jää jälkeen ja yhtälössä käytetään miinus-merkkiä. Niitä etäisyyksiä järjestelmän keskustasta, joilla lindbladin resonansseja esiintyy, kutsutaan Lindbladin säteiksi (engl. Lindblad radii).

Tilannetta, jossa \Omega_{b} = \Omega_{0} sanotaan korotaatioresonanssiksi (engl. corotation resonance).

Protoplanetaarisissa kiekoissa protoplaneetat toimivat epäsymmetrioina ja tällöin lindbladin resonanssit saavat aikaan kiertoimpulssin kulkeutumista planeetan rada sisäpuolelta sen ulkopuolelle. Vastaavasti myös kaasua ja pölyä kulkeutuu kiekon keskusta kohti.

Lindbladin resonanssit on nimetty ruotsalaisen tähtitieteilijän Bertil Lindbladin (1895-1965) mukaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Origins of Spiral Arms

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.