Likainen pommi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee radiologista pommia. Likainen pommi on myös elokuva vuodelta 2011.

Likaiset pommit ovat radiologisia aseita, joissa tavanomainen räjähdysaine räjähtäessään levittää radioaktiivista ainetta ympäristöön.[1] Vaikutus riippuu käytetystä radioaktiivisesta aineesta ja käytännössä pommista aiheutuva todellinen säteilyvaara rajoittuu enimmilläänkin muutamien kilometrien etäisyydelle. Likainen pommi soveltuukin hyvin terroristiaseeksi, sillä säteily lisää pommin kauhuvaikutusta[2][3]. Tyypillisesti pommin aiheuttama räjähdys onkin vaarallisempi kuin mukana olevan radioaktiivisen aineen säteily.[2][3][4][5][6] Likainen pommi ei sovellu sotilaskäyttöön, vaan sitä pidetään yleisesti terroristien aseena. Myös Geneven sopimus kieltää likaisen pommin sotilaskäytön. Likaista pommia ei myöskään pidetä varsinaisena joukkotuhoaseena[5], koska sellaisen räjäyttäminen ei todennäköisesti surmaa montakaan ihmistä[3]. Likainen pommi aiheuttaa pikemminkin psykologista tuhoa kuin fyysistä[2][3]. Useat asiantuntijat pitävät sitä ”talousaseena”, koska paniikki häiritsisi nimenomaan talouselämää.[5] Esimerkiksi pernarutto olisi joukkotuhoaseena kuolettavampi, sekä paljon helpompi hankkia ja kuljettaa.[3]

Likaisen pommin rakentaminen ei ole periaatteessa juurikaan vaikeampaa kuin tavanomaisen pommin. Aseessa tavallinen räjähdysaine levittää likaiseen pommiin pakattua radioaktiivista ainetta ympäristöön. Pommin rakentamisessa vaikeinta on hankkia sopivaa radioaktiivista ainetta, joka käytännössä vaikeuttaa säteilyvaikutukseltaan merkittävän pommin rakentamista huomattavasti. Pommissa tarvitaan riittävä määrä radioaktiivista ainetta, jolla on sopivat säteilyominaisuudet ja puoliintumisaika. Säteilyn vaikutukset pienenevät voimakkaasti etäisyyden kasvaessa säteilylähteestä, joten pommissa olevan radioaktiivisen aineen määrän on kasvettava myös haluttaessa laajentaa vaikutusaluetta. Muita valintaan vaikuttavia asioita ovat radioaktiivisen aineen saatavuus, puhdistamisen vaikeus haluttaessa kontaminoida ympäristöä ja kuinka helposti ne ovat levitettävissä ja käsiteltävissä. Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan likaisen pommin rakentamiseen tarvittavia radioaktiivisia aineita on saatavilla lähes jokaisessa maassa.

Teoriassa likainen pommi räjähtäessään voi saastuttaa lähialueen pitkäksikin aikaa ja aina puhdistaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Likaisen pommin räjähtäessä vaikuttavat sen aiheuttamiin seurauksiin useat muuttujat, kuten sääolosuhteet, isotooppi ja sen aktiivisuus sekä hiukkasten koko räjäytyksen jälkeen. Kaasuna, nesteenä tai jauheena oleva aine leviää räjähdyspisteestä ilmavirtojen mukana tehokkaimmin ympäristöön.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fact Sheet on Dirty Bombs U.S.NRC. Viitattu 1.3.2009. (englanniksi)
  2. a b c Gleeson, John: Managing the Dirty Bomb Threat. British American Security Information Council Basic Papers, 2005, nro 42. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.1.2010. (englanniksi)
  3. a b c d e Miller, Richard A.: Dirty Bombs Dont Kill MIT Technology Review. 23.6.2004. Viitattu 13.1.2010. (englanniksi)
  4. ”This paper is in agreement with articles and analyses showing dirty bombs are little more lethal than the initial explosive event. Even the massive amounts of cesium-137 used in the scenario against Browns Stadium would cause few deaths if it were distributed by an overt explosion that serves to alert officials to the presence of the radiation hazard.” Viite: Brown, Chad: Transcendental Terrorism And Dirty Bombs: Radiological Weapons Threat Revisited. Maxwell AFB: Air Command and Staff College / Air University, 2006. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 13.1.2010). (englanniksi)
  5. a b c Zimmerman, Peter D. & Loeb, Cheryl: Dirty Bombs: The Threat Revisited. Defense Horizon, 2004, nro 38, s. 1-8. Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.1.2010. (englanniksi)
  6. Chalk, Peter et al.: Trends in Terrorism: Threats to the United States and the Future of the Terrorism Risk Insurance Act, s. 11-38. RAND Center for Terrorism Risk Management Policy, RAND Corporation, 2005. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]