Liittymänumero

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liittymänumero Interstate 4:llä
Liittymänumeroita Interstate 4:llä

Liittymänumerot helpottavat kulkemista moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä. Järjestelmässä numeroidaan liittymät järjestyksessä ja täten onkin helppoa valita sopiva liittymä katsomalla vain oikea numero, huomiota ei tarvitse kiinnittää tekstiopasteisiin. Tämä helpottaa liikkumista varsinkin vierailla seuduilla. Numerot ovat hiljattainmilloin? tulleet Suomeenkin ainakin moottoritieosuuksille valtateille 1, 3, 4, 5, 7, ja 9. Liittymänumerointi on käytössä nykyisin useimmissa maissa, joissa on moottoriteitä tai moottoriliikenneteitä. Kuitenkaan Italiassa ja Albaniassa sitä ei vielä moottoriteistä huolimatta ole otettu käyttöön.

Numerointitavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numerointi voi olla joko peräkkäinen tai etäisyysperusteinen. Peräkkäisessä numeroinnissa liittymät numeroidaan peräkkäin ykkösestä (Englannissa nollasta) alkaen. Kun tielle rakennetaan uusi eritasoliittymä, numerointi tehdään maasta riippuen seuraavilla tavoilla:

  • uusi liittymä numeroidaan II/ xxA ja seuraavan (vanhan) liittymän numero muutetaan muotoon II/ xxB (esim. Suomessa)
  • uusi liittymä numeroidaan II/ xxb ja edellisen (vanhan) liittymän numero muutetaan muotoon II/ xxa (esim. Saksassa)
  • uusi liittymä numeroidaan lisäämällä edellisen liittymän numeroon a, esim. jos edellinen liittymä on II/ 25, numeroidaan uusi liittymä II/ 25a (esim. Alankomaissa

Etäisyysperusteisessa numeroinnissa liittymät numeroidaan kilometrien mukaan nollapisteestä lähtien (nollapiste on moottoritien jo valmis tai suunniteltu alkupiste). Kilometrejä ei pyöristetä, vaan desimaalit pudotetaan pois numeroinnissa, esim. kilometripisteessä 272,8 sijaitseva liittymä on numeroltaan 272. Jos samalla (tasa)kilometrillä sijaitsee useita liittymiä, ne numeroidaan aina järjestyksessä A, B, jne. Erityisesti Yhdysvalloissa, jossa etäisyydet mitataan maileissa, voi kaupunkialueella olla 4-7 liittymää samalla maililla, jolloin viimeisen liittymän numero voi olla jopa muodossa II/ xxxF tai II/ xxxG. Peräkkäisessä numeroinnissa liittymänumeron perässä oleva kirjain on yleensä vain A, B tai C.

Järjestelmän vaihtaminen toiseen johtaa usein siihen, että vähintään liittymänumeron osa kylteistä on korvattava uusilla. Kiina siirtyi tammikuussa 2010 käyttämään etäisyysperusteista numerointia, jolloin kaikki liittymäkyltit korvattiin uusilla samaan aikaan tapahtuneen moottoriteiden numerointimuutoksen, romanisoitujen paikannimien ja fontin muotoilun parantamisen takia.

Liittymänumerointi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittymänumerointi tuli Suomeen pidempien moottoritieosuuksien valmistuttua 2000-luvun alussa. Se aloitettiin ensin syksyllä 2001 avatulta valtatien 7 osuudelta Porvoon ja Koskenkylän väliltä (numerot 60-65). Vuosina 2002 ja 2003 sitä laajennettiin kaikille eurooppateiden pidemmille moottoritieosuuksille (valtatiet 1, 3 ja 4) ja 2005 numerointi lisättiin myös valtatien 5 moottoritieosuuksille. Tällöin sitä sovellettiin ensimmäisen kerran myös yksikaistaisilla pidemmillä osuuksilla, jotka oli varustettu vain eritasoliittymin. Myöhemmin samana vuonna myös kantatien 45 liittymät numeroitiin. Vuonna 2008 Oulun seudulla numeroitiin kolme valtatien 20 liittymää. Vuonna 2010 valtatie 6 lisättiin mukaan järjestelmään Lappeenrannan ohitustien nelikaistaistuksen valmistuttua. Vuonna 2012 sama tehtiin valtatiellä 9 Joensuussa ja kantatiellä 51 Helsingistä Kirkkonummelle.

Lähiaikoina numerointi on tarkoitus tehdä maastoon myös valtateille 8, 12 ja 19.

Suomessa liittymänumerointi aloitetaan uudella moottoriväyläosuudella yleensä numerosta x1 tai x0. Tämä saattaa jättää joillain alueilla joitain numeroita välistä esim. moottoritien suunnitelman muuttuessa tai hankaloittaa numeroinnin täsmäämistä molemmista päistä.

Numeroidut osuudet alku- (ja loppu)pisteineen Suomen moottoriväylillä:

  • E18 (vt 1, vt 7, kt 50): Turku–Vaalimaa (II/ 1–II/ 88)
  • Vt 3, E12: Helsinki-Vaasa (II/ 1–II/ 119)
  • Vt 4, E75: Helsinki–Äänekoski (II/ 1–II/ 71)
  • Vt 4, Vt 29, E8: Tyrnävä–Tornio (II/ 1–II/ 45)
  • Vt 5: Lusi–Iisalmi (II/ 8–II/ 95)
  • Vt 6: Helsinki–Imatra (II/ 1–II/ 68)
  • Vt 9/Vt 6: Kuopio–Pyhäselkä (II/ 1–II/ 32)
  • Vt 20: Oulu–Kiiminki (II/ 3–II/ 11)
  • Kt 45: Helsinki–Tuusula (II/ 1–II/ 11)
  • Kt 51: Helsinki–Kirkkonummi (II/ 1–II/ 18)

Valtatien 3 liittymänumerointi Vaasan alueella on huomattavan iso (II/ 114–II/ 119), joten on mahdollista, että kaukana tulevaisuudessa eritasoliittymin varustettu tie Vaasaan rakennettaisiin Seinäjoen kautta. Nykyisten valtateiden 18 ja 19 liikennemäärät reitillä Jalasjärvi–Seinäjoki–Laihia mahdollistaisivat 2020-luvulla moottoritien suunnittelun, sillä ne ovat useissa paikoissa 7000-8000 ajoneuvoa/vrk tai hyvin lähellä sitä ja tulevat jatkamaan kasvua tulevaisuudessa asutuksen keskittyessä rautatien varteen ja Kyrönjoen varren taajamiin. 9000 ajoneuvon vuorokausiliikenteen rajaa pidetään Suomessa kannattavuusrajana moottoritien rakentamiseen. Vastaavasti kolmostiellä reitillä Jalasjärvi–Kurikka–Laihia liikennemäärät ovat monin paikoin puolta pienemmät tai jopa alle 2500 ajoneuvoa/vrk. Näin ollen kolmostien siirtäminen hieman pidemmälle reitille voisi tulevaisuudessa olla kannattavaa.


Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liittymänumero.