Liitonarkku
Liitonarkku eli liitonarkki on Raamatun Vanhassa testamentissa kuvattu juutalaisten pyhä arkku, jossa säilytettiin Mooseksen Jumalalta saamia laintauluja, mannaa erämaavaelluksen ajalta ja Aaronin sauvaa.
Sisällysluettelo |
Rakentaminen [muokkaa]
Liitonarkku rakennettiin Raamatun mukaan Siinainvuorella, ja se oli merkkinä liitosta jonka Jumala teki Israelin kanssa lain taulujen antamisen yhteydessä. Liitonarkun rakentamisesta on tarkka kuvaus 2. Mooseksen kirjan 25. luvussa.[1] Arkku oli Raamatun mukaan tehty akasiapuusta ja kullattu sekä ulkoa että sisältä[2]. Sen päällä oli kaksi kerubia jotka suojasivat arkkua siivillään.
Arkin vaiheet [muokkaa]
Ennen Salomonin temppelin rakentamista liitonarkkua säilytettiin Raamatun mukaan ilmestysmajassa. Kun israelilaiset olivat saapuneet Kanaanin maahan, ilmestysmaja ja liitonarkku sijoitettiin Siiloon[3], jossa se pysyi tuomari Eelin aikaan saakka. Silloin erään israelilaisten ja filistealaisten välisen sodan aikana kansa pyysi, että arkku tuotaisiin taistelupaikalle Eben-Eseriin.[4]. Filistealaiset kuitenkin ryöstivät sen[5], veivät sen Asodiin[6] ja pitivät sitä hallussaan seitsemän kuukautta[7], mutta kun heitä tänä aikana kohtasi joukko onnettomuuksia[8], he päättivät palauttaa sen israelilaisille.[9]. Israelilaiset sijoittivat arkun nyt Kirjat-Jearimiin.[10]. Daavidin aikana se tuotiin Siioniin.[11] Kun Salomo myöhemmin rakennutti Jerusalemin temppelin, liitonarkku sijoitettiin temppelin kaikkein pyhimpään.[12]
Merkitys [muokkaa]
Raamatussa liitonarkun asema on merkittävä. Sillä oli keskeinen paikka Salomon temppelissä Jerusalemissa ja se liittyi israelilaisten menestykseen naapurikansoja vastaan. Se oli merkittävä erityisesti juudealaisille ja se mainitaankin ainoastaan juudealaisessa J-lähteessä.
Teorioita arkun kohtalosta [muokkaa]
Liitonarkun olemassaolosta ei ole löytynyt todisteita. Monet tutkijat uskovat, että liitonarkku katosi babylonialaisten valloittaessa Jerusalemin vuonna 586 eaa.[13], ja se olisi mahdollisesti tällöin viety Mesopotamiaan. Esran kirjassa on luetteloitu babylonialaisten sotasaalis, mutta siinä ei mainita liitonarkkua[14]. Osa tutkijoista taas uskoo, että Jerusalemiin Salomonin pojan Rehabeamin hallituskautena hyökänneet egyptiläiset varastivat arkun[14]. Teoriaa tukee Raamatun kuvaus, jossa kerrotaan egyptiläisten ryöstäneen Jerusalemin temppelistä kaiken. Liitonarkkua ei kuitenkaan mainita erikseen.
Joidenkin arvelujen mukaan liitonarkku olisi nykyään Etiopian Aksumissa, jossa paikalliset väittävät sen olevan erään kirkon sivurakennuksessa. Teoriaa on kehitellyt etenkin brittiläinen toimittaja Graham Hancock[14]. Etiopialaisessa tarukokoelmassa Gebra Nagastissa kerrotaan, että liitonarkku olisi tuotu Etiopiaan 900-luvulla eaa.[14] Historiantutkimuksen kannalta Gebra Nagast ei ole kuitenkaan luotettava tiedonlähde. Asiaa ei voida myöskään varmistaa, sillä arkkua vartioi munkki, joka ainoana saa nähdä sen[14].
Arkku on ollut joidenkin elokuvien aiheena, joista tunnetuin lienee Steven Spielbergin ohjaama Kadonneen aarteen metsästäjät.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ 2. Moos. 25:10-16
- ↑ 2. Moos. 37:1-2
- ↑ Joos. 18:1
- ↑ 1. Sam. 4:1-5
- ↑ 1. Sam. 4:6-18
- ↑ 1. Sam. 5:1-2
- ↑ 1. Sam. 6:1
- ↑ 1. Sam. 5:2-12
- ↑ 1. Sam. 6:2-21
- ↑ 1. Sam. 7:1
- ↑ 2. Sam. 6:1-12
- ↑ 1. Kun. 8:1-6
- ↑ http://concise.britannica.com/ebc/article-9355790/Ark
- ↑ a b c d e Tieteen Kuvalehti 3/2003
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Sivulta puuttuu