Liisa Hallamaa
Liisa Kaarina Hallamaa (Hallamaa-Walden, ent. Larsen, o.s. Hallamaa, 17. lokakuuta 1925 Helsinki – 28. tammikuuta 2008 Rauma) oli suomalainen keraamikko.
Hallamaa valmistui Taideteollisuuskeskuskoulun keramiikkalinjalta 1949. Hän aloitti työskentelyn Arabialla jo vuonna 1945[1] ja toimi sen taideosastolla taiteilijana 1957–1971. Hänelle ominaisia olivat suuret vadit ja maljakot. Materiaaleina olivat šamotti ja kivitavara. Hän työskenteli myös mm. Aune Siimeksen assistenttina[1] ja hänen töissään on nähty vaikutteita Kyllikki Salmenhaaralta.[2]
Hallamaa piti yksityisnäyttelyjä ja osallistui yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja hänet palkittiin useaan otteeseen. Teoksia on muun muassa Helsingin taideteollisuusmuseon kokoelmissa.
Hän perusti Alamaan Keramiikan Mikkeliin 1974 ja valmisti käyttökeramiikkaa sekä suuria maljakoita ja vateja. 1980-luvun alussa jäätyään leskeksi hän muutti Perniöön, jossa teki erityisesti seinäreliefejä. Hallamaa harrasti Perniön vuosinaan myös koirienkasvatusta.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liisa Hallamaan vanhemmat olivat DI Rafael Hallamaa ja Kirsti Hallamaa o.s. Hyvärinen. Koulua hän kävi Porvoon Yhteislyseossa, kunnes sota keskeytti koulunkäynnin.
Vuonna 1945 Liisa Hallamaa hakeutui harjoittelijaksi Wärtsilä Arabian posliinitehtaalle. Tuolloin hän alkoi muovailla savesta naivistisia pieniä tyttöfiguureja, ja lopulta hänellä oli apulaisiakin niitä tekemässä. Oma ura oli löytynyt. Hän pyrki silloisen Taideteollisuuskeskuskoulun (nyk. Taideteollinen korkeakoulu, TaiK) keramiikkalinjalle, jota kävi vuosina 1947-1949.
Vuonna 1949 hän avioitui norjalaisen taidemaalarin Sverre Larsenin kanssa ja muutti Norjaan, missä työskenteli Figgjon fajanssitehtaassa Stavangerin lähellä suunnittelijana.[3] Tytär Marjatta (nyk. Airas) syntyi vuonna 1950. Samoihin aikoihin tuli myös avioero ja paluu Suomeen.
Liisa Larsen (myöhemmin uudelleen Hallamaa) työskenteli ensin Arabian taideteollisuusosastolla 1950-1957 ja sitten taideosastolla itsenäisenä taiteilijana 1957-1970. Hän oli suurikokoisten astioiden taitava dreijaaja ja lasitteiden tuntija.[4] Hänelle tyypillisiä värejä olivat erityisesti syvän sininen ja turkoosi. Arabian kaudellaan hänellä oli yksityisnäyttelyt Helsingissä vuosina 1957 ja 1970 ja hän osallistui myös lukuisiin yhteisnäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla ja otti menestyksekkäästi osaa moniin kutsukilpailuihin.
Toisen avioliittonsa Liisa Hallamaa solmi vuonna 1965 merikapteeni Reino Waldenin kanssa. Tästä liitosta syntyi kaksi lasta, Eero vuonna 1966 ja Antti 1968. Oman keramiikkapajan perustaminen alkoi kangastella mielessä, ja vuonna 1973 perustettiin Mikkelin Hiirolaan Alamaan Keramiikka. Siellä syntyi sekä käyttökeramiikkaa että uniikkia taidetta. Uusi aluevaltaus olivat seinäreliefit, jotka olivat enimmäkseen kukka-aiheisia. Tältä kaudelta on Kuopion Saarijärven koulun ulkoseinässä oleva moniosainen keramiikkareliefi.
Leskeksi jäätyään Liisa Hallamaa muutti Perniöön (1979) ja perusti sinne pienemmän keramiikkaverstaan. Hän suuntautui yhä enemmän seinäreliefeihin, joissa oli tällä kaudella enemmän yksityskohtia ja vaihtelevampia aiheita, usein myös ihmishahmoja. Alamaan ja Perniön kausien tuotantoa oli esillä kolmessa yksityisnäyttelyssä: Mikkelissä 1974, Helsingissä 1981 ja Salossa 1993.
Vuonna 1996 Liisa Hallamaa muutti Uuteenkaupunkiin ja vuonna 2001 Raumalle, missä kuoli vuonna 2008. Hän ei näinä vuosina enää tehnyt keramiikkaa, vaan maalasi. Hänen maalauksiaan oli 2000-luvun alussa esillä Uudessakaupungissa.
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hopeamitali Cannesissa 1955
- Kultamitali Faenzassa 1971
- Vallauris Usine L'hosfield de Golfe Juan Award 1970
- Kultamitali Japanissa 1973 ja 1974
- Valtion taiteilijaeläke.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Sanomat 13.11.57 Kirjallisuus ja Taide
- Helsingin Sanomat 24.9.1970 Leena Manunulan näyttelykritiikki
- Helsingin Sanomat 1.4.1981 Leena Maunulan artikkeli "Kaksi keraamikkoa"
- Helsingin Sanomat 27.2.2008 s. C7 muistokirjoitus
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Arabian museo (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 27.2.2008
- ↑ Savonlinnan taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 27.2.2008
- ↑ Keramiikka ja lasi n:o 2 1962
- ↑ Arabian museo (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 27.2.2008
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
