Liikennepolitiikka
Liikennepolitiikalla tarkoitetaan eri tahojen toimenpiteitä, joilla pyritään huolehtimaan liikennepalvelujen tuottamisesta ja hankinnasta tai vaikuttamaan niihin.
Käytännössä sillä tarkoitetaan julkisen vallan keinoja ja toimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa liikenneverkkojen rakentamista, niiden kunnossapitoa ja käyttöä, liikennevälineitä ja niiden käyttöä, liikennekäyttäytymistä, liikenteeseen kohdistuvia tariffeja, maksuja ja erityisverotusta, sekä kuljetusyrityksiä ja laitoksia.
Liikenteen kulkutapaosuudet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimmissa Suomen kaupungeissa autoilu on pääliikennemuoto. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa joukkoliikenteen osuus on suurempi ja sitä kehitetään aktiivisesti. Pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista oli 38 %.[1] Helsingin sisäisistä keskustaan suuntautuneista matkoista 63 % tehtiin julkisella liikenteellä vuonna 2007.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Biopolttoaine |
bioetanoli • E85 • biodiesel • biokaasu |
|---|---|
| Uusiutuva energia |
aurinkovoima • aurinkokenno • tuulivoima • vesivoima • biomassa |
| Kemiallinen | |
| Teemasivut |