Liikakulutus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liikakulutus on liikakansoitukseen liittyvä käsite, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kulutus henkeä kohden kohtuullisesta väestöntiheydestä huolimatta ylittää kestävyyden rajat. Liikakulutus liittyy läheisesti liikakansoitukseen, ympäristön kantokykyyn ja ekologiseen jalanjälkeen.

Energiankulutus öljykiloekvivalenttina henkeä kohden eri maissa. Tummat sävyt ilmaisevat suurempaa kulutusta, punaiset sävyt ilmaisevat kulutuksen lisääntyneen, vihreät vähentyneen vuosien 1990 ja 2001 välillä. Mustista alueista ei ole saatavilla tietoa.

Liikakulutuksen kohteena voivat olla erilaiset uusiutumattomat luonnonvarat, esimerkiksi fossiiliset polttoaineet ja metallit. Lisäksi uusiutuvia luonnonvaroja, kuten vettä voidaan käyttää liikaa, jos sen seurauksena syntyy ympäristöongelmia.

Global Footprint Networkin mukaan ihmiskunta tulee kuluttamaan 40 prosenttia liikaa luonnonvaroja uusiutumiskykyyn verrattuna vuonna 2008. Tutkimuslaitoksen mukaan vuoden 2008 luonnonvarat kulutettiin loppuun 23. syyskuuta, joka oli vuoden 267. päivä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.