Liftaaminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liftaaja tien varrella

Liftaaminen eli peukalokyyti on matkustusmuoto, jossa matkustaja saa kyydin toiselta, samaan suuntaan kulkevalta ja useimmiten autoilevalta henkilöltä. Yleisimmät liftauspaikat ovat teiden varsilla, bussipysäkeillä, levähdyspaikoilla, huoltoasemilla ja risteysalueiden lähettyvillä. Liftaaja osoittaa kyydin tarpeensa nostamalla peukalonsa pystyyn ohikulkeville autoille.

Autoistumisen ensimmäisinä vuosikymmeninä peukalokyyti oli hyvin suosittu matkustusmuoto etenkin nuorille. 1980-luvulla se kuitenkin alkoi nopeasti vähetä vaurastumisen myötä, nuorten siirtyessä bussien ja junien tai oman auton käyttäjiksi.[1]

Motiivit ja asenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liftaamiseen on monia syitä. Niitä voivat olla rahan puute, myöhästyminen julkisen liikenteen kulkuneuvosta, oman kulkuneuvon rikkoutuminen, syrjäseuduilla julkisen liikenteen puuttuminen, halu minimoida matkustuksesta muodostuvia päästöjä tai vain halu tavata uusia ihmisiä.

Asenteet liftausta kohtaan vaihtelevat paljon. Monissa länsimaissa on vallalla käsitys, jonka mukaan liftaaminen on vaarallista sekä kyytiin ottajalle että liftaajalle. Nämä käsitykset johtuvat useimmiten median esille tuomista, sensaationhakuisista yksittäistapauksista.[2]

Liftaaminen Euroopassa on suhteellisen helppoa.[2] Tietyissä maissa, esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, jossa julkinen liikenne ei kata läheskään koko maata, kulttuuri on liftausystävällinen ja ihmiset luottavat toisiinsa, liftaus on erityisen yleistä. Suomalaiset liftarit ovat kirjoittaneet kokemuksistaan sekä suomeksi että englanniksi.[3][4]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autostop invalid attempt.jpg
  1. Priima / Regina Rask: Muistatko, kun liftattiin maanteillä? 07.02.2008. Yleisradio. Viitattu 8.3.2013.
  2. a b Linda Lappalainen: Peukalokyydillä maailmalle 11.06.2009. Olotila / Yleisradio. Viitattu 8.3.2013.
  3. Päivi & Santeri: Hitchhiker's Guide To New Zealand. FT Päivi Kannisto, 2005. ISBN 952-99769-0-9 (PDF). Kirjan verkkoversio
  4. Tomi Astikainen: The Sunhitcher. , 2011. Kirjan verkkoversio

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ferguson, Will: Hokkaido Highway Blues : Hitchhiking Japan. Republished in 2005 as Hitching Rides with Buddha. , 1998.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]