Libyan energiapolitiikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
El Saharara öljykenttä Libyassa, Repsol YPF

Libyan energiapolitiikka kertoo Libyan energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot.

70 % Libyan BKT:stä oli öljyteollisuudesta vuonna 2008. Vuonna 2010 Libya tuotti 1,6 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä. 80 % Libyan tunnetuista öljyvaroista on Sirten alueella (Sirte basin).[1]

Libya on Opecin jäsen ja kuuluu suuriin energiantuottajiin. IEA:n mukaan vuonna 2007 energian vienti oli 83 Mtoe. Vuonna 2007 Libya oli 73 miljoonalla tonnilla maailman öljyn ja öljyjalosteiden viennissä 10. sijalla.[2]

Ydinvoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muammar Gaddafi vieraili Ranskassa Élysée-palatsissa syksyllä 2007. Ranska tarjosi Libyalle ydinvoimaa ja maat solmivat sopimuksen EPR-reaktorista. Ranskan poliittisesti epästabiilit ydinvoimakumppanit huolestuttavat riippumattomia kansalaisjärjestöjä, kuten Greenpeace.[3]

Vienti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Libyan öljyn ostajia olivat: Italia 32 %, Saksa 14 %, Kiina 10 %, Ranska 10 %, Espanja 9 %, USA 5 %, Brasilia 3 %, muu Eurooppa 14 % ja muu Aasia 4 %.[1]

Eurostatin mukaan vuonna 2007 Libya vei Euroopan unioniin raakaöljyä 55 miljoonaa tonnia (Mt), mikä vastasi 9 % EU:n öljyn tuonnista. EU:n öljyn tuontimaista Libya oli volyymin mukaan 3. Venäjän (185 Mt) ja Norjan (84 Mt) jälkeen. Libyan maakaasun vienti EU:n oli vuonna 2004 noin 48 000 TJ ja vuonna 2007 noin 384 000 TJ, mikä oli 2,5 % EU:n tuonnista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Libyan chaos threatens oil crisis, Financial Times 23.2.2011, s. 2
  2. Key world energy statistics 2009 IEA, s. 23
  3. France’s Nuclear Failures. The great illusion of nuclear energy Greenpeace s.17
  4. Yearly statistics 2007 Energy, Eurostat 17.7.2009, KS-PC-09-001-EN.pdf