Libertarismi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Libertaristi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee poliittista aatetta. Libertarianismi on myös metafyysinen kanta. Liberalismi on toinen, läheinen poliittinen aate.

Libertarismi (adj. "libertaari", kannattaja myös "libertaari") on poliittinen aate, joka kannattaa henkilökohtaista ja taloudellista yksilönvapautta negatiivisen vapauskäsityksen mukaisesti.[1][2][3] Libertarismin kannattama yksilönvapaus sisältää perusoikeuksina oikeudet ruumiilliseen koskemattomuuteen, yksityisomistukseen sekä sopimusvapauteen.

Noiden oikeuksien tulkinta on varsin ekspansiivinen: libertarismi kannattaa julkisen vallan minimoimista tai jopa lakkauttamista, ja sitä voidaan pitää klassisen liberalismin skottivalistusperinnön sekä yhdysvaltalaisen individuaalianarkismin kärkevimpänä nykyjatkeena.[4][5] Se jakautuu anarkismiin—erityisesti anarkokapitalismiin ja anarkoindividualismiiin—sekä toisaalta vanhempaan minarkismiiin, joskin muitakin merkittäviä jakolinjoja aatteen sisällä on havaittavissa.

Libertarismi hylkää positiivisen vapauskäsitteen kokonaisuudessaan, eikä siis kannata esimerkiksi valtiollisesti toteutettua tulojen uudelleenjakoa tai ihmisoikeussopimuksista nykyään löytyviä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Niinpä se usein katsotaan varsin oikeistolaiseksi aatteeksi, vaikka se samalla jakaakin henkilökohtaisen vapauden saralla merkittävän osan teoriastaan poliittisen vasemmiston kanssa. Aate katsoo itsensä valistuksen työnjatkajaksi, ja pyrkii edistämään rationaalista lainkuvaa politiikassa.

Ideologinen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Propertarianismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet varsinkin luonnonoikeudelliseen teoriaperinteeseen perustavat libertaarit katsovat, että kaikki ihmisoikeuksiksi katsotut oikeudet ovat johdettavissa yllämainituista kolmesta peruslähtökohdasta. Aatteen teoriaan liittyvät läheisesti mm. käsitteet nonaggressioperiaate (lyhyesti NAP) ja voluntarismi, eli vapaaehtoisuusaktivismi[6].

Aatehistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassinen liberalismi, markkina-anarkia ja protolibertarismi Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös eurooppalaiset anarkistit kuten Max Stirner, Friedrich Nietzsche sekä Gustave Molinari ovat vaikuttaneet osaltaan aatteen syntyyn. Silloin tällöin sellaiset aikaiset vaikutteet kuten ranskalaiset fysiokraatit luetaan myös mukaan teoriaperinteeseen, ja jopa osa antiautoritaarisista sosialisteista. Kuten Mikhail Bakunin.

Libertarismi Yhdysvalloissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsite libertarismi syntyi Yhdysvalloissa korvaamaan käsitettä liberalismi, kun liberalismi alkoi siellä tarkoittaa klassisen liberalismin sijaan Franklin Delano Rooseveltin sosiaaliliberalismia. Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen klassinen liberalismi oli aallonpohjassa ja libertaarit pyrkivät herättämään henkiin klassisen liberalismin perinteitä. Jotkut ovat katsoneet Yhdysvaltojen noudattaneen libertaristista yhteiskuntajärjestelmää aina vuoteen 1913 saakka, jolloin maan perustuslain 16. lisäys astui voimaan. Kyseinen lisäys teki mahdolliseksi liittovaltion tuloveron perimisen. Yhdysvalloissa oli kuitenkin orjuutta, asevelvollisuutta, sananvapauden, maahanmuuton, henkilökohtaisen, seksuaalisen ja taloudellisen vapauden rajoituksia kuten sääntelyä ja keskuspankkeja.

Paleolibertarismi syntyi Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa älyllisesti tiukaksi ja konservatiiviseksi libertarismin haaraksi.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2008 oli ehdolla useita libertaristisin tunnuksin esiintyviä ehdokkaita, kuten Bob Barr, Ron Paul ja Tom Stevens, jotka kuitenkin jäivät ilman valitsijamiehiä.[7] Libertaareille ominaista on keskuspankkijärjestelmän, fiat-rahan, sotien, Patriot Actin, velan oton, verojen korotusten, säännöstelyn ja ylisuuren hallinnon kritisointi. He kannattavat vapaata markkinataloutta ja vakaata rahajärjestelmää, joka perustuu esimerkiksi kultakantaan, sekä laajoja yksilönvapauksia.

Noam Chomskyn mukaan libertarismi tarkoittaa Yhdysvalloissa nykyään eri asiaa kuin mitä se historiallisesti merkitsi. Muualla maailmassa tämä historiallinen merkitys on edelleen käytössä. Historiallisesti libertarismi on tarkoittanut valtionvastaista sosialismia. Yhdysvalloissa libertaristit haluavat minimoida valtiovallan, mutta he eivät välttämättä vastusta yhtiöitä kuten sosialistit. Siinä mielessä yhdysvaltalaista libertarismia voitaisiin kutsua Chomskyn mielestä jopa äärioikeistolaiseksi.[8] Libertaarit ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän kriittisiä yhtiöitä kohtaan ja varsinkin vasemmistolibertaarit voivat vastustaa niiden valtiollista rekisteröintiä, joka antaa niille rajallisen vastuun.

Moderneja libertaareja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Libertarismin määritelmä sanakirjassa Merriam-Webster Dictionary
  2. Peter Vallentyne, Libertarianism, teoksessa Stanford Encyclopedia of Philosophy, Stanford University.
  3. Zwolinski, Matt: Internet Encyclopedia of Philosophy (Libertarianism) Viitattu 2008-08-09.
  4. Professori Brian Martin, Eliminating state crime by abolishing the state; Murray Rothbard, Do You Hate the State?, The Libertarian Forum, Vol. 10, No. 7, July 1977; What Libertarianism Isn't; A Libertarian Cheat Sheet by Wilton D. Alston; Murrary Rothbard, Myth and Truth About Libertarianism.
  5. Sciabarra, Chris Mathew. Total Freedom: Toward a Dialectical Libertarianism, Penn State Press, 2000, p. 193.
  6. Molyneux, Stefan. Unversally Preferable Behaviour - A Rational Proof of Secular Ethics, 2007, p. 89, 172.
  7. Nousiainen, Anu: Näin se meni. Helsingin sanomat, Kuukausiliite, 2008, nro Joulukuu, s. 12, 13.
  8. http://www.zcommunications.org/the-week-online-interviews-chomsky-by-noam-chomsky

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.