Liberaalit

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Liberaalit ry.
Perustettu	1962
Johto	Ilkka Innamaa (pj.) Kimmo Eriksson (vpj.) Harri Mattinen (vpj.) Mika Mustalahti (sihteeri)
Poliittinen ideologia	Liberalismi
Toimisto	Linnanrakentajantie 6-8 C 00880 Helsinki
Äänenkannattaja	Polttopiste
Kansanedustajia	-- 2007
Eurokansanedustajia	-- 2004
Kunnanvaltuutettuja	1 2004
Jäsenyydet
Kotisivu	www.liberaalit.fi

Liberaalit (aiemmin Liberaalinen Kansanpuolue, LKP) on suomalainen liberaalinen puolue. Sen voimassa oleva tavoiteohjelma tähtää etenkin yksilönvapauden ja markkinatalouden edistämiseen. Puolueen kannatus vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oli 0,3 % ja vuoden 2007 0,1 % eikä sillä ole yhtään kansanedustajaa. Puolue poistettiin 4. toukokuuta 2007 puoluerekisteristä sen jäätyä ilman paikkoja vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa.

Sisällysluettelo 1 Liberaalien tavoiteohjelma 2 Historia 2.1 1900-luvun alku 2.2 Edistyspuolue 2.3 Liberaalinen kansanpuolue 2.4 1990-luku ja nykyisyys 3 Organisaatio 4 Puolueen kannatus vaaleissa 4.1 Eduskuntavaalit 4.2 Kunnallisvaalit 5 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Liberaalien tavoiteohjelma

Puolueen tavoiteohjelma erottuu muiden suomalaisten puolueiden ohjelmista klassisen liberaalina, yksilönvapautta puolustavana.

Ohjelman mukaan liberaalit haluavat toteuttaa julkiset palvelut (päivähoito, koulutus, vanhusten ja vammaisten hoito ym.) palveluseteleillä, joilla palvelut voi ostaa haluamastaan paikasta; tämä avaisi palvelut kilpailulle yksityisen sektorin kanssa. Puolue keventäisi verotusta ja tekisi alle 1000 euron kuukausitulot verottomiksi. Mikäli tulot jäävät tämän alle, tulonsaaja saa osan hyvitystä, mikä toimii perustulona (negatiivinen tulovero).

Samaakin sukupuolta oleville pareille sallittaisiin siviiliavioliitto sekä perheensisäinen adoptio. Kaikkein uskontokuntien etuoikeudet poistettaisiin (myös kirkollisverot), samoin liikkeiden aukioloaikojen rajoitukset, työnmarkkinoiden sopimusvapauden rajoitukset (mm. työehtosopimuksen yleissitovuus), elinkeinolupien myöntämismonopolit (apteekit ja taksit: korkeintaan pätevyysvaatimuksia, ei määräsääntelyä). Valtionyhtiöt yksityistettäisiin Yleisradiota myöten. Samalla televisiolupamaksu poistettaisiin. Yhdistymisvapaus toteutettaisiin (esimerkiksi ylioppilaskuntien pakkojäsenyys lakkautettaisiin).

Perustuslakituomioistuin perustettaisiin. Vaaleissa käytettäisiin siirtoäänivaalia (STV) siten, että äänestäjät voisivat asettaa ehdokkaita paremmuusjärjestykseen puolueiden tai vaalipiirirajojen rajoittamatta ja ääniä ei menisi "hukkaan". Läänit lakkautettaisiin ja byrokratiaa pyrittäisiin keventämään kaikilla tasoilla EU:ta myöten.

Edistettäisiin ihmisoikeuksia, demokratiaa ja markkinataloutta kehitysmaissa. Lisättäisiin vapaakauppaa ja vapaata liikkuvuutta yli rajojen. Lisättäisiin pakolaisten määrää Suomessa samalla huolehtien siitä, että tulijoiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan edesautetaan.

Suurin piirtein Alankomaiden esimerkin tapaan valtio rahoituksellaan varmistaisi, että jokainen saisi otettua yksityisen sairausvakuutuksen, joka korvaisi hoidon potilaan itse valitsemassa terveyskeskuksessa, lääkäriasemalla tai sairaalassa enimmäishintojen mukaan.

Ympäristönsuojelussa otettaisiin käyttöön päästömaksut ja haittakorvaukset. Päästömaksutuloilla kevennettäisiin tuloverotusta.^[1]

[muokkaa] Historia

Liberaalipuolueen historiaan kuuluu useita perustamisia, nimenvaihdoksia, yhdistymisiä ja hajoamisia.

Vuosina 1880–1885 toimi Liberaalinen puolue. Sen aktiiveista suurin osa siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen mutta vaikutus tuntui myös Suomalaisessa puolueessa, josta vähitellen irtautui nuorsuomalainen puolue läheisessä yhteistyössä entisten liberaalien kanssa.^lähde?

[muokkaa] 1900-luvun alku

Autonomian aikainen Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli jo varsin pitkälle aatteeltaan liberaali, samoin suurin osa sen aktiiveja voitiin lukea aikansa liberaaleihin. Liberaalinen Nuorsuomalainen puolue vaikutti merkittävästi suomalaiseen politiikkaan 1900-luvun alussa. Nuorsuomalaisten ehdokkaina eduskuntaan valittiin muun muassa K.J. Ståhlberg, P.E. Svinhufvud. Ståhlberg ja Risto Ryti valittiin sittemmin presidenteiksi Nuorsuomalaisten työtä jatkaneen Edistyspuolueeen ehdokkaina, mutta Svinhufvud Kokoomuksen ehdokkaana.

[muokkaa] Edistyspuolue

Nuorsuomalainen Puolue yhdistyi Kansanpuolueen enemmistön ja Vanhasuomalaisen Puolueen tasavaltalaissiiven kanssa 1918 Kansalliseksi Edistyspuolueeksi, joka toimi Suomessa selkeästi liberaalina puolueena, jakson 1918–1951. Vuonna 1951 se hajosi, jolloin liberaalisen puolueen seuraajana jatkoi edistyspuolueen vähemmistöstä muodostunut Vapaamielisten Liitto, joka myös oli Liberal International -järjestön jäsen. Vapaamielisten Liitto ja Suomen Kansanpuolue yhdistyivät joulukuussa 1965 ja muodostivat Liberaalisen Kansanpuolueen.

[muokkaa] Liberaalinen kansanpuolue

Pääartikkeli Liberaalinen kansanpuolue

Liberaalinen Kansanpuolue oli aikanaan merkittäväkin puolue, jolla oli edustus Suomen useissa hallituksissa ja jolla oli kansanedustajia vuosina 1965–1983 sekä 1991–1995.

Liberaalinen Kansanpuolue oli syntynyt toisaalta aitoliberaalin poliittisen ryhmittymän Vapaamielisten Liiton ja toisaalta Suomen Kansanpuolueen puoluefuusion tuloksena joulukuussa 1965. Tämä kaksijakoisuus näkyi hyvin pitkään puolueen toiminnassa, vaikka aate olikin Vapaamielisten Liitolta lähinnä periytyneen liberaalinen. Liberaalisen Kansanpuolueen katsomuksellinen perusta oli lähinnä sosiaaliliberalismi. Perustamisjulistuksessaan Liberaalinen Kansanpuolue asemoi itsensä ei-konservatiiviseksi, ei-sosialistiseksi puolueeksi.

Liberaalinen puolue oli menestyksensä aikoina erityisesti nuorten ihmisten puolue. Opiskelija- ja nuorisojärjestöjen osuus ja jäsenmäärä oli poikkeuksellisen suuri puolueen sisällä.

Liberaalinen Kansanpuolue liittyi 1982 Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi. Istuvan puoluejohdon läpiajama liitos johtui puolueen velkaongelmista ja herätti vastustusta puolueen riveissä. Satoja puolueen jäseniä erosi. Liberaalinen Kansanpuolue ryhtyi ikääntymään ja kutistumaan siitäkin huolimatta, että se erosi Keskustapuolueesta vuonna 1986.

[muokkaa] 1990-luku ja nykyisyys

1990-luvulla puolueen kannatus putosi prosentin kymmenyksiin ja puolue vaihtoi virallisen aatekuvauksensa sosiaaliliberaalista liberaaliksi. Puolueella ei ole ollut kansanedustajaa vuoden 1995 vaalien jälkeen, paitsi hetkellisesti, kun Seppo Kanerva loikkasi liberaaleihin kesken kauden.

Pudottuaan vuoden 1999 eduskuntavaalien tuloksena puoluerekisteristä puolue onnistui kuitenkin keräämään 2001–2002 5000 kannattajakorttia ja 12.4.2002 oikeusministeriö hyväksyi sen uudestaan puoluerekisteriin. Liberaalit rp. pysyi rekisterissä vuoden 2007 eduskuntavaaleihin asti.

Pudottuaan puoluerekisteristä, Liberaalinen Kansanpuolue muutti nimensä 26.-27. helmikuuta 2000 pidetyssä puoluekokouksessa nimeksi Liberaalit ry, joskin muutos merkittiin yhdistysrekisteriin vasta 14.3.2001. Puolue yritti uuden puheenjohtajansa Tomi Riihimäen johdolla päästä eduskuntaan vuonna 2003, mutta tavoitetta ei saavutettu.

Nykyisen puheenjohtajan Ilkka Innamaan ja uuden hallituksen johdolla puolueen linjaa on uudistettu klassisen liberalismin mukaiseksi.

[muokkaa] Organisaatio

Liberaalit rp:n jäseninä ovat henkilöjäsenet suoraan ja puoluekokouksissa henkilöjäsenet ovat suoraan äänioikeutettuja. Tämä on poikkeuksellista suomalaisessa puoluejärjestörakenteessa, jossa yleensä jäsenet kuuluvat puolueeseen puolueosaston kautta, ja jäsenten päätäntävaltaa puoluekokouksissa käytetään vain edustuksellisesti ja välillisesti puolueosaston valtuuttaman puoluekokousedustajan kautta, ei suoraan eikä yksilöllisesti. Puolueessa vuodesta 1990 käytössä ollutta suoraa henkilöjäsenyysjärjestelmää perustellaan liberaalien jäsenten yksilöllisyydellä sekä järjestöbyrokratian ja laumasieluisuuden vastaisuudella.

Liberaalit rp:llä on useita paikallisyhdistyksiä ja muita järjestöjä. Aktiivisimpana toimivat Helsingin, Tampereen/Pirkanmaan ja Turun paikallisjärjestöt sekä Liberaaliklubi, joka järjestää liberaaliaiheisia keskustelutilaisuuksia.

Liberaalinen Nuorisoliiton (lyhyemmin Liberaalinuoret) puolue katsoo eronneen maksamattomien jäsenmaksujen takia.

[muokkaa] Puolueen kannatus vaaleissa

[muokkaa] Eduskuntavaalit

Vuosi	Paikat	Äänet	Osuus
2003	0	8 776	0,31%
2007	0	3 171	0,11%

[muokkaa] Kunnallisvaalit

Vuosi	Valtuutetut	Äänet	Osuus
2004	1	1 016	0,04%

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Liberaalien kotisivut