Li Denghui

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Li Denghui
Lee Teng-hui 2004.jpg
Li Denghui (oikealla) (2004)
Kiinan tasavallan presidentti
13.1.1988 - 20.5.2000
Edeltäjä Tšiang Tšing-kuo
Seuraaja Chen Shuibian
Tiedot
Syntynyt 15. tammikuuta 1923 (ikä 91)
Puolue sitoutumaton

Li Denghui (perinteiset merkit: 李登輝, yksinkertaistetut merkit: 李登辉, pinyin: Lǐ Dēnghuī, Wade-Giles: Lee Teng-hui, s. 15. tammikuuta 1923) on taloustieteilijä ja poliitikko, oli Guomindangin (Kuomintang) johdossa ja Kiinan tasavallan presidenttinä (mannerkiinalaisittain Taiwanin johtaja) 1988–2000.[1] Li jatkoi edeltäjänsä Jiang Jingguon (Chiang Ching-kuo) demokratiauudistuksia, korosti paikallista taiwanilaista kulttuuria ja ajoi aggressiivista ulkopolitiikkaa saadakseen liittolaisia.

Hänen vastustajansa syyttivät häntä hēi jīn -politiikasta ja itsenäisyyden tukijaksi. Kun hänen kautensa päättyi ja hänet erotettiin puolueesta, Li siirtyi julkisesti itsenäisyyttä ajavan solidaarisuusliiton (Táiwān túanjíe líanméng) puolelle.

Li Denghui syntyi Hakkakansaan Taipeissa Taiwanilla maan ollessa japanilaisten miehittämä. Hänen vastustajansa ovat väittäneet hänen olevan japanilaisen upseerin avioton lapsi ja jopa rotupetturi. Nuoruudessaan hänet tunnettiin nimellä japanilaisella nimellä Iwasato Masao (岩里政男). Hänen isänsä palveli poliisivoimissa ja veljensä kuoli Japanin keisarillisessa laivastossa. Li sai stipendin ja opiskeli sodan aikana Kioton keisarillisessa yliopistossa, ja viimeisteli arvosanansa agronomiassa kansallisessa Taiwanin yliopistossa. Li liittyi Kiinan kommunistiseen puolueeseen syyskuussa 1946, osallistui 228-tapaukseen, mutta erosi kommunisteista jo 1948.

Vuonna 1953 Li suoritti ylemmän korkeakoulututkinnon maataloustaloudesta Iowan valtionyliopistossa Yhdysvalloissa ja tohtorintutkinnon Cornell Universitysta.

Palattuaan Taiwanille Li opetti yliopistossa, liittyi Guomindangiin 1971 ja nimitettiin hallitukseen maataloudesta vastaavaksi 1972. Hänestä tuli Taipein pormestari 1978 ja Taiwanin provinssin kuvernööri 1981.

Vuonna 1984 Jiang Jingguon (Chiang Ching-kuo) nimitti Lin varapresidentikseen ja seuraajakseen. Vastoin Guomindangin kovan linjan kannattajien, kuten kenraali Hao Bocunin (Hau Pei-tsun) mielipiteitä, hänestä tuli tammikuussa 1988 maan ensimmäinen etninen presidentti.

Li jatkoi edeltäjänsä demokratiauudistuksia, toukokuussa 1991 kumottiin vuonna 1949 asetetut hätätila-artiklat. Joulukuussa 1991 lakia säätävän Yuanin alun perin manner-Kiinassa vuonna 1947 valitut edustajat erotettiin ja maassa järjestettiin vaalit ja kenraali-pääministeri Hao Bocunin menetti paikkansa.

Lin kesäkuun 1995 vierailu Cornellin yliopistolla laukaisi kolmannen Taiwanin salmien kriisin ja kansantasavalta järjesti ohjuskokeita ja sotaharjoitukset Fujianin rannikolla vastineeksi nähdylle Lin provokatiiviselle liikkeelle hajottaa isänmaa.

23. maaliskuuta 1996 Lista tuli ensimmäinen Kiinan tasavallan suoralla kansanvaalilla valittu presidentti 54 %:lla äänistä. Edelliset presidentit oli nimittänyt kansalliskokous.

18. maaliskuuta 2000 presidentinvaaleissa demokraattisen edistyspuolueen (民主進步黨; mín jìn dăng) Chen Shui-bian sai 39 % äänistä, mikä päätti Guomindangin yksinvallan. Litä syytettiin epäsuositun Lián Zhànin (Lien Chan) tukemisesta karismaattisen James Soongin sijaan ja siitä johtuneesta tappiosta. Li erosi protestien jälkeen maaliskuussa 2000 puolueen johtajan paikalta ja joulukuussa hänet erotettiin siitä kokonaan.

Erotuksensa jälkeen Li on asettunut Guomindangia vastaan tukemalla sille ideologisesti vastakkaista itsenäisyysliikkeen toimintaa. Hän on kampanjoinut yleisvihreän koalition (泛綠聯盟; Fànlǜ Liánméng) ehdokkaiden puolesta Guomindangin ehdokkaita vastaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lee Teng-hui Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.11.2013.