Lezgiläiset kielet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lezgiläiset kielet on Venäjällä Etelä-Dagestanissa sekä Pohjois-Azerbaidžanissa puhuttujen dagestanilaisten kielten ryhmä.

Lezgiläisiin kieliin kuuluvat lezgi, tabasarani, agul, rutul, tsahur, kryz, buduh, artši ja udi. Niiden yhteinen puhujamäärä oli vuonna 1989 yli 640 000 henkeä.[1]

Sukulaisuussuhteiden perusteella kielet jaetaan seuraaviin alaryhmiin:

  • lezgi, tabasarani ja agul (kaksi jälkimmäistä ovat lähimpänä toisiaan);
  • rutul ja tsahur;
  • kryz ja buduh;
  • artši.

Ensimmäisenä lezgiläisestä kantakielestä on eronnut udi. Hinalugin kuulumista kieliryhmään pidetään kyseenalaisena.[2]

Udin kieltä käytettiin muinaisen Kaukasian Albanian kirjakielenä.[3] 1920–1930-luvuilla luotiin lezgin ja tabasaranin kirjakielet.[4] 1990-luvulla omat kirjoitusjärjestelmänsä saivat myös agul, rutul ja tsahur.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 369. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  2. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 369–370. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  3. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 179. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  4. Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 256. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aleksejev, M.Je. Voprosy sravnitelno-istoritšeskoi grammatiki lezginskih jazykov. Morfologija. Sintaksis. Moskva, 1985.
  • Talibov, B.B. Sravnitelnaja fonetika lezginskih jazykov. Moskva, 1980.
  • Zagirov, V.M. Istoritšeskaja leksikologija jazykov lezginskoi gruppy. Mahatškala, 1987.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.