Lezgiläiset kielet
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Lezgiläiset kielet on Venäjällä Etelä-Dagestanissa sekä Pohjois-Azerbaidžanissa puhuttujen dagestanilaisten kielten ryhmä.
Lezgiläisiin kieliin kuuluvat lezgi, tabasarani, agul, rutul, tsahur, kryz, buduh, artši ja udi. Niiden yhteinen puhujamäärä oli vuonna 1989 yli 640 000 henkeä.[1]
Sukulaisuussuhteiden perusteella kielet jaetaan seuraaviin alaryhmiin:
- lezgi, tabasarani ja agul (kaksi jälkimmäistä ovat lähimpänä toisiaan);
- rutul ja tsahur;
- kryz ja buduh;
- artši.
Ensimmäisenä lezgiläisestä kantakielestä on eronnut udi. Hinalugin kuulumista kieliryhmään pidetään kyseenalaisena.[2]
Udin kieltä käytettiin muinaisen Kaukasian Albanian kirjakielenä.[3] 1920–1930-luvuilla luotiin lezgin ja tabasaranin kirjakielet.[4] 1990-luvulla omat kirjoitusjärjestelmänsä saivat myös agul, rutul ja tsahur.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 369. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
- ↑ Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 369–370. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 179. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
- ↑ Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 256. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aleksejev, M.Je. Voprosy sravnitelno-istoritšeskoi grammatiki lezginskih jazykov. Morfologija. Sintaksis. Moskva, 1985.
- Talibov, B.B. Sravnitelnaja fonetika lezginskih jazykov. Moskva, 1980.
- Zagirov, V.M. Istoritšeskaja leksikologija jazykov lezginskoi gruppy. Mahatškala, 1987.