Letalnica bratov Gorišek

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Letalnica)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Letalnica bratov Gorišek
Sijainti
Paikkakunta Slovenia Rateče, Kranjska Gora, Slovenia
Katsomopaikat 50 000
Koordinaatit 46°28′34.1″N, 13°43′18.3″E
Avattu 19.3.1969
Remontoitu 1972, 1978, 1984, 1994, 2000, 2003, 2005, 2010, 2013–2015
Muut mäet Bloudkova Velikanka
Seura ŠD Planica
Rakenne
K-piste 200 metriä
Mäkikoko 240 metriä
Mäkiennätys 252,0 metriä
Japani Ryōyū Kobayashi
(24.3.2019)
Muovitus Ei
Vauhtimäen pituus 125,8 m
Vauhtimäen kulma 35,1°
Keulan pituus 8 m
Keulan korkeus 2,93 m
Keulan kulma 11,5°
Alastulorinteen kulma 33,2°

Letalnica bratov Gorišek on yksi maailman kuudesta lentomäestä. Se sijaitsee Planicassa Kranjska Gorassa Sloveniassa.

Letalnica bratov Gorišek on lentomäistä toiseksi suurin Vikersundbakkenin jälkeen. Lentomäestä voi pystyä hyppäämän uuden maailmanennätyshypyn. Letalnica bratov Gorišek on osa Planica Nordic Centeriä, johon kuuluvat myös Bloudkova Velikankan mäkihyppystadion ja maastohiihtostadion.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Planican ensimmäinen lentomäki oli Bloudkova Velikanka, joka avattiin jo vuonna 1934. Se oli maailmanennätysmäki vuoteen 1948 asti. Silloisesta mäestä Josef Bradl hyppäsi ensimmäisen yli 100 metrin hypyn. Kun Heini-Klopfer-Skiflugschanzesta ja Kulmin lentomäestä hypättiin pidemmälle, ensimmäiset suunnitelmat uudesta lentomäestä kehitettiin vuonna 1954.

Vuonna 1968 slovenialaiset veljekset Lado ja Janez Gorišek rakennuttivat Planicaan uuden Letalnica K153 -lentomäen. Alastulorinteen suurin kulma oli 42,24° ja vauhtimäen pituus oli 145 metriä. Letalnican suunnitteli Stanko Bloudek yhdessä Gorišek-veljesten kanssa. Lentomäki on erikoinen siitä, että keulan korkeus on vain kaksi metriä. Siitä huolimatta lentorata oli jopa 15 metriä korkea. Se johtui erittäin jyrkästä alastulorinteestä, jota ei oltu muotoiltu mitenkään. Helmikuussa 1969 valmistui 12 metriä korkea ja 8 metriä leveä tuomaritorni. Letalnica avattiin virallisesti 19. maaliskuuta 1969, ja seuraavina päivinä hypättiin viisi uutta maailmanennätystä.

Vuonna 1972 kautta aikain ensimmäiset lentomäen maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin K165 Letalnicassa, samoin kuin vuoden 1979 lentomäen MM-kilpailut.

Vuonna 1984 järjestelykomitea päätti remontoida ja suurentaa Letalnican kunnioittaakseen Planican 50-vuotisjuhlavuotta. Tämä oli ensimmäinen iso remontti, ja suurin osa töistä tehtiin kesän ja syksyn aikana. Jugoslavian sotilaat, vapaaehtoiset ja erilaiset työorganisaatiot auttoivat rakennustöissä Gorišekin veljeksiä. 1 500 m3 maa-ainesta vaihdettiin alastulorinteeseen ja 300 m3 maa-ainesta kaivettiin pois vauhtimäen alta, koska vanha puinen vauhtimäki korvattiin metallisella vauhtimäellä. Lisäksi keulaa siirrettiin 5 metriä taaksepäin.

Vuoden 1985 lentomäen MM-kilpailut järjestettiin K185 Letalnicassa. Lentoradan takia vuosien 1993–1994 remontissa keulaa siirrettiin kymmenen metriä taaksepäin ja alastulorinteen kulmaksi remontoitiin 33 astetta. Remontin ansiosta lentorata muuttui V-tyylille sopivaksi. Rakennustöitä johtivat Gorišekin veljekset. Kunnostettu Letalnica oli valmis vuoden 1994 lentomäen MM-kilpailuja varten.

Maailmanennätyksiä ei hypätty muualla kuin Planican lentomäessä vuodesta 1987 Vikersundin uuden lentomäen käyttöönottoon asti vuonna 2011. Lentomäen MM-kilpailuissa vuonna 1994 Toni Nieminen hyppäsi maailman historiassa ensimmäistä kertaa yli 200 metriä kantaneen hypyn, hyppy oli 203,0 metriä pitkä.

Vuoden 1994 jälkeen mäkeen on tehty vain pieniä muunnoksia. Suurin osa muunnoksista on tehty täyttämään FIS:n vaatimukset, mutta myös pitämään yllä kilpailua maailmanennätyksestä. Vuoden 2004 lentomäen MM-kilpailuja varten mäen sädettä suurennettiin vuonna 2003 mahdollistaen yli 230 metrin hypyt. Vuoden 2004 MM-kilpailussa K-piste oli 185 metrissä ja HS-piste 215 metrissä. Lähes joka vuosi on myös kaivettu alastulorinteen monttua. Mäen voimassa olevan mäkiennätyksen, 239,0 metriä, hyppäsi norjalainen Bjørn Einar Romøren vuonna 2005. Hypyllään Romøren piti hallussaan maailmanennätystä vajaat kuusi vuotta. Samassa kisassa Janne Ahonen hyppäsi pitemmälle (240,0 metriä), mutta kaatui ja eikä saanut maailmanennätystä itselleen. Hyppy oli mahdollisesti pitempikin, mutta alastulorinteen mittausasteikko loppui 240 metriin. Lentomäen MM-kilpailut järjestettiin Letalnicassa vuonna 2010.

Mäen profiili ei rankaise tekniikkavirheitä ja ponnistusvoiman puutetta, jos ponnistuksen suuntaus on hyvä. Kilpailuaikaan aamupäivällä on usein vastatuuli, kuten lentomäen suunnitellut insinööri Stanko Bloudek harkitsi valitessaan rakennuspaikkaa Letalnicalle. Vastatuulen takia on mahdollista hypätä pidemmälle ja alastulo on turvallisempi tehdä pitkiin hyppyihin. Näiden erikoisuuksien takia Letalnica korostaa hyppääjissä hyviä lentäjiä ja ponnistuksen suuntaajia (kuten Robert Kranjec), koska lennon aikana voi paikata teknisiä virheitä ja ponnistusvoiman puutetta. Myös uudessa lentomäessä on samat piirteet.

Uudistus 2013–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden mäkiprofiilin piirsi Janez Gorišek yhdessä poikansa Sebastjan Gorišekin kanssa. Vuosien 2013–2015 aikana Planican lentomäki rakennettiin kokonaan uudelleen. K-piste siirtyy 185 metristä 200 metriin ja HS-piste 215 metristä 225 metriin. Vanha torni purettiin kokonaan ja tilalle rakennetaan betoninen vauhtimäki, jossa on helposti muokattavissa oleva keula seuraavaa suurentamista varten. Keulaa siirrettiin taaksepäin 12–13 metriä ja nostettiin ylemmäs viisi metriä. Alamäen profiilia on muokattu nykyaikaisemmaksi ja sitä on myös betonoitu, jotta pidemmät hypyt onnistuvat turvallisemmin kuin vanhassa mäessä. Myös katsomot rakennettiin kokonaan uudestaan ja yleistä infrastruktuuria parannettiin, jotta ne voisivat palvella jopa 100 000 katsojaa. Koko rakennusprojekti oli valmis kevään 2015 maailmancupin finaaliviikonloppua varten. Uudistuksen takia kevään 2014 Planican kilpailut siirrettiin suurmäkeen, koska lentomäki oli remontissa. Vuonna 2018 HS-piste siirrettiin 240 metriin. Uudistetussa lentomäessä järjestettiin vuoden 2020 lentomäen MM-kilpailut.

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha alastulorinne (–2013).
Vanha vauhtimäki (–2013).
Uusi vauhtimäki (2015–).
Uusi hyppyrin keula (2015–).

Mäkiennätyksen 252,0 metriä on hypännyt Ryōyū Kobayashi.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
6.3.1969 Jugoslavia Miro Oman 135,0 m Koehyppy Ensimmäinen hyppy
21.3.1969 Itä-Saksa Jürgen Dommerich 137,0 m Planica Ski Flying Week
Norja Lars Grini 146,0 m
Tšekkoslovakia Jiří Raška 148,0 m
Itä-Saksa Horst Queck 149,0 m
Tšekkoslovakia Josef Matouš 151,0 m Kaatunut
Norja Bjørn Wirkola 156,0 m Maailmanennätys
22.3.1969 Tšekkoslovakia Jiří Raška Maailmanennätys
Norja Bjørn Wirkola 160,0 m Maailmanennätys
Tšekkoslovakia Jiří Raška 164,0 m Maailmanennätys
23.3.1969 Itä-Saksa Manfred Wolf 165,0 m Maailmanennätys K153-mäen mäkiennätys
15.3.1974 Sveitsi Walter Steiner 169,0 m Maailmanennätys
177,0 m Kaatunut ME
18.3.1977 Itävalta Reinhold Bachler 169,0 m
19.3.1977 172,0 m
20.3.1977 Jugoslavia Bogdan Norčič 181,0 m Kaatunut ME
17.3.1979 Itä-Saksa Axel Zitzmann 179,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1979 Kaatunut ME
18.3.1979 Itä-Saksa Klaus Ostwald 175,0 m
176,0 m Maailmanennätys K165-mäen mäkiennätys
15.3.1985 Yhdysvallat Mike Holland 186,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1985 Maailmanennätys
Suomi Matti Nykänen 187,0 m Maailmanennätys
191,0 m Maailmanennätys
13.3.1987 Itävalta Andreas Felder 192,0 m Maailmancup Kaatunut ME
14.3.1987 Puola Piotr Fijas 194,0 m Maailmanennätys K185-mäen mäkiennätys
23.3.1991 Saksa André Kiesewetter 196,0 m Maailmancup Kaatunut ME
17.3.1994 Itävalta Martin Höllwarth 196,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1994 Maailmanennätys
Itävalta Andreas Goldberger 202,0 m Kaatunut ME
Suomi Toni Nieminen 203,0 m Maailmanennätys
18.3.1994 Saksa Christof Duffner 207,0 m Kaatunut ME
Norja Espen Bredesen 209,0 m Maailmanennätys
22.3.1997 210,0 m Maailmancup Maailmanennätys
Norja Lasse Ottesen 212,0 m Maailmanennätys
Saksa Dieter Thoma 213,0 m Kaatunut ME
19.3.1999 Saksa Martin Schmitt 219,0 m Maailmancup Kaatunut ME
214,5 m Maailmanennätys
20.3.1999 Norja Tommy Ingebrigtsen 219,5 m Maailmanennätys
16.3.2000 Itävalta Thomas Hörl 224,5 m Maailmancup Maailmanennätys
18.3.2000 Itävalta Andreas Goldberger 225,0 m Maailmanennätys
20.3.2003 Puola Adam Małysz Maailmancup Maailmanennätys
Suomi Matti Hautamäki 227,5 m Maailmanennätys
21.3.2003 Suomi Veli-Matti Lindström 232,5 m Kaatunut ME
22.3.2003 Suomi Matti Hautamäki 228,5 m Maailmanennätys
23.3.2003 231,0 m Maailmanennätys
17.3.2005 Itävalta Andreas Widhölzl 234,5 m Maailmancup Kaatunut ME
20.3.2005 Norja Tommy Ingebrigtsen 231,0 m Maailmanennätys
Norja Bjørn Einar Romøren 234,5 m Maailmanennätys
Suomi Matti Hautamäki 235,5 m Maailmanennätys
Norja Bjørn Einar Romøren 239,0 m Maailmanennätys HS215-mäen mäkiennätys
Suomi Janne Ahonen 240,0 m Kaatunut ME
20.3.2015 Itävalta Michael Hayböck 241,5 m Maailmancup
242,0 m Kaatunut
Slovenia Peter Prevc 248,5 m
16.3.2016 Slovenia Tilen Bartol 252,0 m Maailmancup Kaatunut
25.3.2017 Norja Robert Johansson 250,0 m Maailmancup
Itävalta Stefan Kraft 251,0 m
Puola Kamil Stoch 251,5 m HS225-mäen mäkiennätys
22.3.2018 Itävalta Gregor Schlierenzauer 253,5 m Maailmancup Kaatunut ME
24.3.2019 Japani Ryōyū Kobayashi 252,0 m Maailmancup

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]