Letalnica

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Letalnica "Bratov Gorišek"
Planica-letalnica1.JPG
Sijainti
Paikkakunta Planica, Slovenian lippu Slovenia
Katsomopaikat 100 000
Koordinaatit 46°28′34.1″N, 13°43′18.3″EKoordinaatit: 46°28′34.1″N, 13°43′18.3″E
Avattu 19.3.1969
Remontoitu 1984, 1994, 2003, 2013-2015
Suljettu Remontissa
Muut mäet Bloudkova Velikanka
Seura ŠD Planica
Rakenne
K-piste 200 metriä
Mäkikoko 225 metriä
Mäkiennätys 239,0 metriä
Norjan lippu Bjørn Einar Romøren
(20.3.2005)
Muovitus ei
Vauhtimäen pituus 123,8 m
Vauhtimäen kulma 35°
Keulan pituus 8,75 m
Keulan korkeus 2 m
Keulan kulma 11,25°
Alastulorinteen kulma 33°

Letalnica on yksi maailman viidestä lentomäestä, se sijaitsee Planicassa Sloveniassa. Se on lentomäistä toiseksi suurin, tosin mäkeä ollaan rakentamassa uudelleen, jotta siitä pystyisi hyppäämänn uusia maailmanennätys hyppyjä. Remontin on tarkoitus valmistua vuoden 2015 maailmancupin finaali viikonloppua varten. Letalnica on osa Planica Nordic Centeriä, johon kuuluvat myös Bloudkova Velikanka mäkihyppystadion ja maastohiihtostadion.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen ensimmäinen lentomäki oli Bloudkova Velikanka, joka avattiin jo vuonna 1934. Se oli maailmanennätys mäki vuoteen 1948 asti. Silloisesta mäestä Josef Bradl hyppäsi ensimmäisen 100 metrin ylitäneen hypyn. Kun Heini-Klopfer-Skiflugschanzesta ja Kulmin lentomäestä hypättiin pidemmälle, ensimmäiset suunnitelmat uudesta lentomäestä kehitettiin vuonna 1954.

Vuonna 1968 slovenialaiset veljekset Lado ja Janez Gorišek rakennuttivat Planicaan uuden Letalnica K153 lentomäen. Alastulorinteen suurin kulma oli 42,24° ja vauhtimäen pituus oli 145 metriä. Letalnican suunnitteli Stanko Bloudek yhdessä Gorišek-veljesten kanssa. Lentomäki on erikoinen siitä, että keulan korkeus on vain kaksi metriä. Siitä huolimatta lentorata oli jopa 15 metriä korkea, se johtui erittäin jyrkästä alastulorinteestä, jota ei oltu muotoiltu mitenkään. Helmikuussa 1969 valmistui 12 metriä korkea ja 8 metriä leveä tuomaritorni. Letalnica avatiin virallisesti 19.3.1969 ja seuraavina päivinä hypättiin viisi uutta maailmanennätystä.

Vuonna 1972 kautta aikain ensimmäiset lentomäen maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin K165 Letalnicassa. Vuoden 1979 lentomäen MM-kilpailut järjestettiin K185 Letalnicassa.

Vuonna 1984 järjestelykomitea päätti remontoida ja suurentaa Letalnican kunnioittaakseen Planican 50-vuotis-juhlavuotta. Tämä oli ensimmäinen iso remontti ja suurin osa töistä tehtiin kesän ja syksyn aikana. Jugoslavian sotilaat, vapaaehtoiset ja erilaiset työorganisaatiot auttoivat rakennustöissä Gorišekin-veljeksiä. 1500 m3 maa-ainesta vaihdettiin alastulorinteeseen ja 300 m3 maa-ainesta kaivettiin pois vauhtimäen alta, koska vanha puinen vauhtimäki korvattiin metallisella vauhtimäellä, lisäksi keulaa siirrettiin 5 metriä taaksepäin.

Vuoden 1985 lentomäen MM-kilpailut järjestettiin K185 Letalnicassa. Lentoradan takia vuosien 1993–1994 remontissa keulaa siirrettiin kymmenen metriä taaksepäin ja alastulorinteen kulmaksi remontoitiin 33 astetta, remontin takia lentorata muuttui V-tyylille sopivaksi. Rakennustöitä johti Gorišek-veljekset. Kunnostettu Letalnica oli valmis vuoden 1994 lentomäen MM-kilpailuja varten.

Maailmanennätyksiä ei hypätty muualla kuin Planican lentomäessä vuoden 1987 jälkeen, kunnes alettiin hyppäämään Vikersundin uudesta lentomäestä 2011. Lentomäen MM-kilpailuissa vuonna 1994 Toni Nieminen hyppäsi maailman historiassa ensimmäistä kertaa yli 200 metriä kantaneen hypyn, hyppy oli 203,0 metriä pitkä.

Vuoden 1994 jälkeen vain pieniä muunnoksia on tehty mäkeen. Suurin osa muunnoksista on tehty täyttäämään FIS:n vaatimukset, mutta myös pitämään yllä maailmanennätys kisaa. Vuoden 2004 lentomäen MM-kilpailuja varten mäen sädettä suurennettiin vuonna 2003 mahdollistaen yli 230 metrin hypyt. Lähes joka vuosi on myös kaivettu alastulorinteen monttua. Mäen voimassa olevan mäkiennätyksen 239,0 metriä, hyppäsi norjalainen Bjørn Einar Romøren vuonna 2005. Hyppy piti maailmanennätyksen titteliä vajaat kuusi vuotta. Samassa kisassa Janne Ahonen hyppäsi pitemmälle 240,0 metriä, mutta kaatui ja hän ei saanut maailmanennätystä itselleen, hyppy oli mahdollisesti pitempikin, mutta alastulorinteen mittausasteikko loppui 240 metriin. Lentomäen MM-kilpailut järjestettiin Letalnicassa vuonna 2010.

Mäenprofiili ei rankaise tekniikka virheitä kaikkien hyppääjien osalta, mutta jos ponnistuksen suuntaus ei toimi, niin hyppy ei lennä pitkälle, koska lentorata on hyvin tasainen. Onneksi kilpailuaikaan aamupäivällä on usein vastatuuli, kuten lentomäen suunnitellut insinööri Stanko Bloudek harkitsi valitessaan rakennuspaikkaa Letalnicalle. Vastatuulen takia on mahdollista hypätä pidemmälle ja alastulo on turvallisempi tehdä pitkiin hyppyihin. Näiden erikoisuuksien takia Letalnica korostaa hyppääjissä hyviä lentäjiä ja ponnistuksen suuntaajia (kuten Robert Kranjec), koska lennon aikana voi paikata teknisiä virheitä ja ponnistusvoiman puutetta ponnistuksessa.

Uudistus 2013–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden mäkiprofiilin piirsi Janez Gorišek yhdessä poikansa Sebastjan Gorišekin kanssa. Vuosien 2013–2015 aikana Planican lentomäkeä uudistetaan: K-piste siirtyy 185 metristä 200-metriin ja HS-piste 215 metristä 225 metriin. Vanha torni on purettu kokonaan ja tilalle rakennetaan betoninen vauhtimäki, jossa on helposti muokattavissa oleva keula seuraavaa suurentamista varten. Keulaa siirretään taaksepäin suunnitelmien mukaan 12–13 metriä ja nostetaan ylemmäs viisi metriä. Alamäen profiilia on muokattu nykyaikaisemmaksi ja sitä on myös betonoitu, jotta pidemmät hypyt onnistuvat turvallisemmin kuin edellisessä Letalnican mäessä. Myös katsomot rakennetaan kokonaan uudestaan ja yleistä infrastruktuuria parannetaan, jotta ne voisivat palvella jopa 100 000 katsojaa. Koko alueen pitäisi olla valmis kevään 2015 maailmancupin finaaliviikonloppua varten. Uudistuksen takia kevään 2014 Planican kilpailut siirrettiin suurmäkeen, koska lentomäki oli jo remontissa.

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 239,0 metriä on hypännyt Bjørn Einar Romøren.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
6.3.1969 Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan lippu Miro Oman 135,0 m Koehyppy Ensimmäinen hyppy
21.3.1969 Itä-Saksan lippu Jürgen Dommerich 137,0 m 1. Planica Ski Flying week
Norjan lippu Lars Grini 146,0 m
Tšekkoslovakian lippu Jiří Raška 148,0 m
Itä-Saksan lippu Horst Queck 149,0 m
Norjan lippu Bjørn Wirkola
Tšekkoslovakian lippu Jiří Raška
156,0 m Maailmanennätys
22.3.1969 Norjan lippu Bjørn Wirkola 160,0 m Maailmanennätys
Tšekkoslovakian lippu Jiří Raška 164,0 m Maailmanennätys
23.3.1969 Itä-Saksan lippu Manfred Wolf 165,0 m Maailmanennätys
15.3.1974 Sveitsin lippu Walter Steiner 169,0 m 2. Planica Ski Flying week Maailmanennätys
177,0 m Kaatunut ME
20.3.1977 Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan lippu Bogdan Norčič 181,0 m 3. Planica Ski Flying week Kaatunut ME
Itävallan lippu Reinhold Bachler 172,0 m
3/1979 Itä-Saksan lippu Axel Zitzmann 179,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1979 Kaatunut ME
16.3.1979 Itä-Saksan lippu Klaus Ostwald 176,0 m Maailmanennätys
15.3.1985 Yhdysvaltain lippu Mike Holland 185,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1985 Maailmanennätys
Suomen lippu Matti Nykänen 187,0 m Maailmanennätys
16.3.1985 191,0 m Maailmanennätys
14.3.1987 Itävallan lippu Andreas Felder Maailmancup Maailmanennätys
Puolan lippu Piotr Fijas 194,0 m Maailmanennätys
23.3.1991 Saksan lippu André Kiesewetter 196,0 m Maailmancup Kaatunut ME
24.3.1991 Saksan lippu Ralph Gebstedt 194,0 m Maailmanennätys
17.3.1994 Itävallan lippu Martin Höllwarth 196,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1994 Maailmanennätys
Itävallan lippu Andreas Goldberger 202,0 m Kaatunut ME
Suomen lippu Toni Nieminen 203,0 m Maailmanennätys
18.3.1994
Saksan lippu Christof Duffner 207,0 m Kaatunut ME
Norjan lippu Espen Bredesen 209,0 m Maailmanennätys
22.3.1997 210,0 m Maailmancup Maailmanennätys
Norjan lippu Lasse Ottesen 212,0 m Maailmanennätys
Saksan lippu Dieter Thoma 213,0 m Kaatunut ME
19.3.1999 Saksan lippu Martin Schmitt 219,0 m Maailmancup Kaatunut ME
214,5 m Maailmanennätys
20.3.1999 Norjan lippu Tommy Ingebrigtsen 219,5 m Maailmanennätys
16.3.2000 Itävallan lippu Thomas Hörl 224,5 m Maailmancup Maailmanennätys
18.3.2000 Itävallan lippu Andreas Goldberger 225,0 m Maailmanennätys
20.3.2003 Puolan lippu Adam Małysz Maailmancup Maailmanennätys
Suomen lippu Matti Hautamäki 227,5 m Maailmanennätys
21.3.2003 Suomen lippu Veli-Matti Lindström 232,5 m Kaatunut ME
22.3.2003 Suomen lippu Matti Hautamäki 228,5 m Maailmanennätys
23.3.2003 231,0 m Maailmanennätys
17.3.2005 Itävallan lippu Andreas Widhölzl 234,5 m Maailmancup Kaatunut ME
20.3.2005 Norjan lippu Tommy Ingebrigtsen 231,0 m Maailmanennätys
Norjan lippu Bjørn Einar Romøren 234,5 m Maailmanennätys
Suomen lippu Matti Hautamäki 235,5 m Maailmanennätys
Norjan lippu Bjørn Einar Romøren 239,0 m Maailmanennätys
Suomen lippu Janne Ahonen 240,0 m Kaatunut ME

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Letalnica.