Leppälammukka

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Leppähelokka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppälammukka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Hymenogastraceae
Suku: Lammukat Flammula
Laji: alnicola
Kaksiosainen nimi

Pholiota alnicola
(Fr.) P. Kumm.[1]

Katso myös

  Leppälammukka Commonsissa

Leppälammukka[2] eli leppähelokka[2] (Flammula alnicola, syn. Pholiota alnicola) on kellomainen tai kupera lammukkalaji. Lakki on sileä ja usein kostealla säällä tahmainen. Lakin leveys on 2–7 senttimetriä ja väriltään se on sitruunankeltainen. Sienen heltat ovat melko tiheät ja aluksi kellertävät. Vanhemmiten ne tummuvat ruosteenruskeiksi. Jalka on keltainen tai ruskea ja siinä on heikko rengas. Jalka on pituudeltaan 4–12 senttimetriä. Sienen maku on mieto tai hieman karvas ja haju on hieman makeahko. Leppälammukka kasvaa kaikenlaisissa metsissä lehtipuiden kannoilla ja kuolleilla rungoilla, varsinkin lepällä ja koivulla.[3] Sieni on Suomessa yleinen.[4] Kasvuaika on syyskuusta marraskuuhun. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 15.1.2023.
  2. a b Leppälammukka (leppähelokka) – Flammula alnicola Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 15.1.2023.
  3. Korhonen, Jarkko & Penkkimäki, Pirjo: Suuri suomalainen sienikirja, s. 161. Readme.fi, 2018. ISBN 978-952-321-727-0.
  4. Phillips, Roger: WSOY Suuri Sienikirja, s. 145. suomeksi toim. Lasse Kosonen. WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3.
  5. Salo, Pertti & Niemelä, Tuomo & Salo, Ulla: Suomen sieniopas, s. 244. Kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.