Leppäkertut
Wikipedia
| Leppäkertut | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Seitsenpistepirkko | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Leppäkertut Wikispeciesissä |
Leppäkertut eli leppäpirkot (Coccinellidae) on kovakuoriaisheimo. Ne ovat puolipallonmuotoisia ja hidasliikkeisiä vajaan 10 mm:n pituisia hyönteisiä. Niiden peitinsiivet ovat usein pilkulliset, ja pilkkujen määrä ja väritys vaihtelevat lajikohtaisesti. Kirkkaalla värillään ne varoittavat muita petoja pahanmakuisuudestaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taksonomia
Leppäkerttulajeja on maailmassa noin 4000. Eräs yleisimmistä on seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata). Leppäkerttujen luokittelussa on päädytty myös vakioimaan pääteosaa leppäkerttulajin ulkonäön mukaan. Tämä tehdään peitinsiipien pohjavärin ja pilkkujen värin mukaan siten, että vigintiduo ja punctata -päätteet kertovat että leppäkerttulajilla on tummat pilkut vaalealla pohjalla ja jos lajilla on tummempi pohja ja vaaleammat pilkut, lajinimen loppuosassa ovat muodot octodecim, guttata ja pustulata.[1]
Näin esimerkiksi 22-pistepirkko, jonka keltaisella pohjalla on mustat pilkut on Thea 22-punctata ja 18 -pisarpirkko, jolla on ruskealla pohjalla kermanvaaleita pilkkuja on Myrrha 18-guttata.
Suomessa leppäkerttulajeja on runsaat 60, joista useimmat syövät kirvoja, kilpikirvoja tai punkkeja ja ovat siten hyödyllisiä viljelijöille.
[muokkaa] Elintavat
Melkein kaikki leppäkertut kuten niiden toukatkin ovat petoja, ja kirvat muodostavat niiden ravinnosta pääosan. Joskus toukat voivat syödä jopa lajitoverinsa. Mutta on myös poikkeuksia, kuten neilikkapirkko (Subcoccinella vigintiquattuorpunctata), joka ei ole peto, vaan elää monilla kasveilla syöden kukkia ja lehtiä.
Leppäkerttujen elinkaari on tyypillisesti lyhyt, vain noin 4–7 viikkoa.
Nimi leppäkerttu viittaa hyönteisen verenpunaiseen väriin. Sana leppä merkitsi verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä[2].
Populaarikulttuurissa leppäkerttu tunnetaan mm. lastenlaulusta Lennä, lennä, leppäkerttu ja XTC-yhtyeen pop-kappaleesta "Ladybird". Myös 22-Pistepirkko -yhtye on saanut nimensä leppäkertun mukaan.
[muokkaa] Alaheimoja
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Åke Sandhall ja Carl H. Lidroth, "Kovakuoriaiset".
- ↑ Hendrik Relve: Puiden juurilla. Gummerus Kirjapaino Oy, 1997. ISBN 951-796-070-0. sivu 38.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- ITIS: Coccinellidae (englanniksi)
