Leonhard von Blumenthal

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leonhard von Blumenthal.

Leonhard von Blumenthal (30. heinäkuuta 1810 Schwedt an der Oder, Brandenburg22. joulukuuta 1900 Quellendorf, Anhalt)[1] oli preussilainen kreivi ja sotamarsalkka, jolla oli merkittävä rooli Saksan yhdistymiseen johtaneissa sodissa.

Blumenthal aloitti upseerinuransa vuonna 1827 vänrikkinä jalkaväessä ja opiskeli 1830–1833 Berliinin sota-akatemiassa. Hänet kutsuttiin 1846 Preussin pääesikunnan topografiosastolle. Hän osallistui vallankumouksellisten levottomuuksien tukahduttamiseen Berliinissä 1848 ja sai seuraavana vuonna ylennyksen kapteeniksi. Vuonna 1849 Blumenthal osallistui Schleswig-Holsteinin sotaretkeen kenraali Eduard von Boninin esikunnan jäsenenä, ja näytettyään kykynsä varsinkin Frederician taistelussa hänet nimitettiin Schleswig-Holsteinin armeijan esikuntapäälliköksi. Hän sai ylennyksen 1853 majuriksi, 1858 everstiluutnantiksi ja 1860 everstiksi, ja hänet nimitettiin 1858 prinssi Fredrik Kaarlen henkilökohtaiseksi adjutantiksi.[2][1]

Vuonna 1864 Blumenthal toimi kolmannen armeijakunnan esikuntapäällikkönä, ja uuden sodan puhjetessa Tanskaa vastaan hänet nimitettiin hyökkäävän armeijan yleisesikuntapäälliköksi. Tässä sodassa hän ansioitui varsinkin Dybbølin taistelun ja Alsin saaren valtauksen yhteydessä. Sodan jälkeen hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja nimitettiin prikaatinkomentajaksi. Blumenthal oli esikuntapäällikkönä kruununprinssi Fredrik Vilhelmin komentamassa toisessa armeijassa vuoden 1866 sodassa Itävaltaa vastaan sekä kruununprinssin komentamassa kolmannessa armeijassa vuosien 1870–1871 sodassa Ranskaa vastaan. Useiden voittojen on sanottu olleen hänen ansiotaan. Blumethal ylennettiin 1873 jalkaväenkenraaliksi ja 1888 kenraalisotamarsalkaksi.[1][2] Viimeisessä vaiheessa hän toimi joukkojen tarkastajana ja vetäytyi tehtävistään vasta vuonna 1898.[2] Hän sai lisäksi 1883 kreivin arvon.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Leonhard, count von Blumethal (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 24.7.2013.
  2. a b c Nordisk familjebok (1905), s. 776–777 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 17.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]