Lentorykmentti 1
Sivulta puuttuu Lentorykmentti 1 (LeR 1) oli Suomen ilmavoimien maayhteistoiminnan joukko-osasto vuosina 1938–1941 ja 1942–1952.
Sisällysluettelo |
LeR 1 talvisodassa [muokkaa]
Lentorykmentti 1 perustettiin 1. tammikuuta 1938 Suur-Merijoelle Lentoasema 5:n tilalle. Sen komentajaksi asetettiin eversti Yrjö Opas. Rykmentti koostui yhteistoimintalaivueista LLv 10, LLv 12, LLv 14 ja LLv 16.[1]
Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 rykmentin kalustona oli Fokker C.X-, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W 34 -koneita. Lentolaivue 10 oli sijoitettu Lappeenrantaan, jossa se oli alistettu suoraan Päämajalle syöksypommitustehtäviä varten. Lentolaivueet 12 ja 14 toimivat Karjalan kannaksella, edellinen Suur-Merijoen, jälkimmäinen Laikon ja Käkisalmen kentiltä käsin. LLv 16 oli sijoitettu Värtsilään ja Sortavalaan toiminta-alueenaan Laatokan Karjala.[2]
Vihollisen hävittäjätoiminnan vuoksi laivueet joutuivat suorittamaan tiedustelu- ja pommituslentoja haavoittuvilla koneillaan pääasiassa öisin.[3] Helmikuussa 1940 LLv 12 ja 14 saivat käyttöönsä taistelukykyisempiä Gladiator-hävittäjiä, mikä mahdollisti myös päivätoiminnan.[4]
Talvisodan aikana rykmentti suoritti 894 sotalentoa, saavuttaen 4 ilmavoittoa 10 koneen tappioin.[5]
LeR 1 jatkosodassa [muokkaa]
Jatkosodan liikekannallepanon yhteydessä 17. kesäkuuta 1941 LeR 1 lakkautettiin ja rykmentin laivueet irrotettiin erillisiksi.[6] Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942 Aunuksen Karjalaan, komentajanaan everstiluutnantti Viljo Rekola. Rykmentille alistettiin lentolaivueet LeLv 12 ja LeLv 32. LeLv 12 suoritti tiedustelua ja tykistön tulenjohtolentoja Fokker D.XXI- ja C.X-koneilla. LeLv 32:n vastuulla oli torjunta- ja suojauslennot Aunuksen Karjalan alueella Curtiss Hawk -koneilla. Molemmat laivueet oli sijoitettu Nurmoilan kentälle.[7]
Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen, jolloin LeLv 12:sta tuli Tiedustelulentolaivue 12 ja LeLv 32:sta Hävittäjälentolaivue 32.[8] Vihollisen käytössä olleen hävittäjäkaluston parantuessa TLeLv 12 joutui siirtymään jälleen yötoimintaan päivätiedustelun jäädessä HLeLv 32:n vastuulle.[9] Toukokuussa HLeLv 24:n Messerschmitt Bf 109 -lentue siirtyi Nurmoilan kentälle rykmentin alaisuuteen erityisesti La-5-koneiden torjuntaa varten.[8]
Suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 molemmat laivueet vetäytyivät Uomaan kentälle ja edelleen heinä-elokuussa Mensuvaaraan.[10] Elokuussa TLeLv 12 sai käyttöönsä kotimaisia VL Myrsky -hävittäjiä sekä 2 Blenheim-pommittajaa tiedustelukäyttöön.[11]
Aselevon jälkeen syyskuussa laivueet siirrettiin Joroisten ja Mikkelin kentille. Joukko Myrsky-koneita luovutettiin HLeLv 26:lle Lapin sotaan. Jatkosodassa rykmentti suoritti 2 308 sotalentoa saavuttaen 109 ilmavoittoa 12 oman koneen menetyksin.[11]
Sotien jälkeen [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Satakunnan lennosto
Sotien jälkeen Lentorykmentti 1 siirtyi Poriin. HLeLv 32 lakkautettiin ja rykmenttiin jäivät TLeLv 12:sta ja 16:sta muodostetut HLeLv 11 ja HLeLv 13 Curtiss- ja Myrsky-konein varustettuna. Kesäkuussa 1946 laivueet saivat käyttöönsä Messerschmitt-koneet. Curtiss ja Myrsky poistuivat käytöstä vuonna 1947, jolloin rykmentin vahvuudeksi jäi 20 Messerschmittiä.[12]
Rykmentti lakkautettiin lopullisesti 1. joulukuuta 1952 Ilmavoimien uudistuksessa, ja sen tilalle muodostettiin 2. Lennosto.[12]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Keskinen, K., Stenman, K.: Suomen Ilmavoimien Historia 20: Lentorykmentti 1. Kari Stenman 2002. s. 3
- ↑ Keskinen, Stenman s. 12–13
- ↑ Keskinen, Stenman s. 16
- ↑ Keskinen, Stenman s. 19
- ↑ Keskinen, Stenman s. 21
- ↑ Keskinen, Stenman s. 27
- ↑ Keskinen, Stenman s. 92
- ↑ a b Keskinen, Stenman s. 112
- ↑ Keskinen, Stenman s. 110
- ↑ Keskinen, Stenman s. 114
- ↑ a b Keskinen, Stenman s. 116
- ↑ a b Keskinen, Stenman s. 118
