Lentokoneiden jäänesto- ja -poistokäsittely

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lentokoneiden jäänesto- ja -poistokäsittely tehdään lentokoneille jäätymisen estämiseksi (anti-icing) ja jäänpoistamiseksi (de-icing) hieman ennen lentoonlähtöä. Lentokoneen pintaan ruiskutetaan yleisimmin kuumaa vettä ja propyleeniglykolia. Käsittely varmistaa lento-ominaisuuksien säilymisen ja parantaa lentoturvallisuutta. Irtoava jää voi aiheuttaa merkittävää haittaa moottoriin osuessaan. Nykyaikaisella lentoasemalla suuri osa glykolipitoisesta vedestä kerätään talteen ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamoon, osa kerätään lentokoneen ympäriltä harjaimuriajoneuvoilla, glykolia sisältävä lumi siirretään sulamisalueille. Glykolin kierrätys ja uudelleenkäyttö on yleistymässä. Suuren lentokoneen jäänestoon voi kulua jopa 15–20 minuuttia. Helsinki-Vantaan lentoasemalla käytetään glykolia vuosittain 3–4 miljoonaa litraa.

Jäänestoaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tyyppi I: 80 % propyleeniglykolia, väriainetta ja korroosioinhibiittejä sekä noin 20 % vettä. Käytetään kuuman veden kanssa jään ja huurteen poistoon.
  • Tyypit II ja IV: 50 % propyleeniglykolia, väriainetta, korroosioinhibiittejä ja paksunnosainetta sekä lähes 50 % vettä. Käytetään jäänestoon vaikeammissa sääolosuhteissa, esimerkiksi lumisateella, koska paksunnosaine estää nesteen valumisen pois ruiskutetuilta pinnoilta.

Propyleeniglykolia ei luokitella vaaralliseksi, mutta vesistöön joutuessaan se hajotessaan kuluttaa happea ja aiheuttaa epämiellyttävää hajua. Toistaiseksi tarjolla ei ole haitattomampaa vaihtoehtoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons