Lehtohopeatäplä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lehtohopeatäplä
2007 08 Nacré porphyrin.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Boloria
Laji: titania
Kaksiosainen nimi
Boloria titania
(Esper, 1793)
Synonyymit
  • Clossiana titania
Katso myös
 Commons-logo.svg Lehtohopeatäplä Commonsissa

Lehtohopeatäplä (Boloria titania) on täpläperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtohopeatäplän siipien kärkiväli on noin 31–44 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtohopeatäplä on boreomontaani laji. Se esiintyy laikuttaisesti Euraasiassa Keski-Euroopan länsiosista Baltiaan, Suomeen ja Venäjälle ja täältä Siperiaan, Altai- ja Kenteivuorille. Laji puuttuu Skandinaviasta. Pohjois-Amerikassa laji esiintyy Labradorista Alaskaan sekä Yhdysvaltojen pohjoisosissa ja Kalliovuorilla New Mexicoon saakka.

Levinneisyys Suomessa on rajoittunut muutamille alueille erityisesti Kaakkois-Suomessa (Pernaja ja Kitee). Perhosta esiintyy mahdollisesti myös Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa. Lehtohopeatäplä on ollut Suomessa aina harvinainen laji, mutta levinneisyys on ollut aikaisemmin laajempi, jolloin sitä on tavattu myös Varsinais-Suomessa. Laji on rauhoitettu Suomessa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtohopeätäplän elinympäristöä ovat valoisat metsämaastot, metsänreunat ja aukiot. Alpeilla lajia tavataan 1 200–1 700 metrin korkeudessa. Elinympäristöä Suomessa ovat rehevät ja lehtomaiset metsät, joissa se lentää puoliavoimilla paikoilla.

Lentoaika ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtohopeatäplän lentoaika on kesä–heinäkuussa riippuen esiintymisalueesta. Lentoaika Suomessa on kesäkuun lopulta heinäkuun lopulle. Runsaimman lennon ajankohta riippuu kesän säistä. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat orvokit (Viola) ja tattaret (Polygonum).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]