Legalismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Legalismi eli lakipositivismi korostaa oikeuden alkuperän palautuvan inhimillisten päätösten sekä niiden noudattamiseen käytetyn pakon yhteisvaikutukseen. Lakipositivismista on johdettu normatiivinen teoria oikeudesta, jolloin voimassa oleva oikeus voidaan palauttaa säädeltyjen lakien teksteihin. Tästä seuraa, että mikä tahansa tahtomisen tuote voi olla oikeutta. Säädetyn lain ei tule siis olla moraalin tai muunkaan poliittisen järjestelmän mukainen ollakseen pätevä.

Legalismin kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Legalismin heikkoutena on modernin oikeusjärjestelmän tarvitseman hyväksyttävyyden ja ihmisten vakaumuksista kumpuavan tuen merkityksen aliarvioiminen. Lakipositivismin sisäinen kritiikki kohdistuu oikeusjärjestelmän antamien lupausten lunastamisen arvioimiseen pitäen lähtökohtana sitä, mitä järjestelmä julkisesti lupaa juridisten oikeuksien haltioille. Ulkoisella kritiikillä tarkoitetaan järjestelmän arvostelemista perusteilla, joita järjestelmä ei lainkaan lupaa toteuttaa.

Arkikielessä legalismilla voidaan tarkoittaa yksisilmäistä ohjesääntösokeutta ja lain kirjaimen pilkuntarkkaa noudattamista lain hengestä piittaamatta. Legalismi ei tunnusta metaetiikkaa eikä kirjoittamattomia oikeusperiaatteita (vrt. luonnonoikeus), jolloin lain sanatarkka noudattaminen voi tehdä niistä epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia suhteessa toisiinsa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Legalismi, kiinalaisen filosofian koulukunta
Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.