Le Griffon
| Le griffon | |
|---|---|
 Le Griffon. Puupiirros Louis Hennepinin teoksesta Nouvelle découverte (1697). |
|
| Lippuvaltio |
 Ranska |
| Omistaja | Robert Cavelier de La Salle |
| Vesillelasku | elokuu 1679 |
| Status | Uponnut tai upotettu vuonna 1679 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | noin 9–12 m |
| Leveys | 7,70 m |
Le Griffon oli ensimmäinen purjealus, joka seilasi Pohjois-Amerikan Suurilla järvillä.[1] Tutkimusmatkailija Robert Cavelier de La Salle rakennutti laivan keväällä 1679 tarkoituksenaan käyttää sitä myöhemmin Luoteisväylän etsimiseen. Laiva aloitti neitsytmatkansa 7. elokuuta 1679 purjehtien Niagarajoelta Michiganjärvelle. Se katosi paluumatkalla saman vuoden syyskuussa. Aluksen hylkyä ei ole löydetty koskaan, ja laivan kohtalo on jäänyt arvailujen varaan.[2]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Le Griffonin rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 1679 Gayuga Creekin ja Niagarajoen yhtymäkohdassa Niagaran putousten yläpuolella. Projektiin osallistui useita miehiä ja alus rakennettiin ympäristöstä kaadetuista puunrungoista. Laivanrakennuksen etenemistä vaikeuttivat ravinnon niukkuus ja työtarvikkeiden puute. Ranskalaismieliset mohegaanit rakensivät työmiehille wigwamit ja auttoivat näitä riistanpyynnissä.[3]
Niagarajoen ympäristössä metsästäneet irokeesien liittokunnan senecat kerääntyivät päivittäin katselemaan laivan rakennustöitä ja olivat kateellisia eurooppalaisten taidoista rakentaa niin ”suuri kanootti”.[4] La Sallen matkustaessa alkuvuodesta Torontoon hoitamaan tarvikkeiden kuljetuksia töiden edistymisestä vastasivat hänen italialainen luutnanttinsa Henri Tonti ja lähetyssaarnaaja Louis Hennepin.[4] Rakennustöitä seuranneet senecat suunnittelivat aluksen rungon polttamista, mutta salahanke paljastui ja senecojen aikeet estettiin lisääntyneellä vartioinnilla.[5]
Neitsytmatka ja katoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus valmistui toukokuun aikana, ja se ristittiin mystisen taruolennon mukaan Le Griffoniksi (suom. aarnikotka).[6] Laiva aloitti neitsytmatkansa nykyisen Buffalon alueelta varhain elokuussa 1679 ja purjehti yli Eriejärven Detroitjoelle. Sieltä purjehdus jatkui Huronjärvelle. Paikalliset intiaanit ihailivat ja pelkäsivät aseistettua purjelaivaa, jollaista he eivät olleet ennen nähneet. Le Griffon poikkesi monissa intiaanikylissä, ja alus lastattiin täyteen turkiksia Michiganjärven etelärannalla sijaitsevassa potawatomien kylässä. La Sallen jäädessä lähimpien miestensä kanssa nykyiseen Wisconsinin Le Griffon aloitti paluumatkansa Niagaraan. Matkan aikana alus katosi jäljettömiin.[7]
Le Griffonin kohtalosta liikkui monia eri versioita. Joidenkin turkiskauppiaiden arvelujen mukaan potawatomit ja ottawat murhasivat miehistön ja polttivat laivan turkislastin siepattuaan. La Salle itse uskoi omien miestensä upottaneen aluksen ja kuljettaneen turkikset muualle. Yleisin uskomus on, että Le Griffon joutui myrskyyn ja upposi.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Crompton, Samuel: Robert De La Salle (Great Explorers). Chelsea House, 2009. ISBN 978-1604134193. Google-kirjat (viitattu 30.10.2014).
- Payne, Lincoln: Ships of Discovery and Exploration. Houghton Mifflin, 2001. ISBN 978-0395984154. (englanniksi)
- Parkman, Francis Jr.: La Salle and the Discovery of the Great West ... Twelfth Edition. British Library, 2012. ISBN 9781249022480. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Payne 2001, s. 74.
- ↑ An Expedition of Historic Significance: The Search for The Elusive Griffon greatlakesexploration.org. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Parkman 2013, s. 133.
- ↑ a b History of The Great Lakes maritimehistoryofthegreatlakes.ca. Viitattu 30.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Parkman 2013, s. 134.
- ↑ Crompton 2009, s. 42.
- ↑ a b Parkman 2013, s. 169.