Egrisi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lazica)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abasgia (Abhasia), Lazica (Egrisi) ja Iberia 1700-luvun eurooppalaisessa kartassa.

Egrisi (georg. ეგრისი) eli Lazica (kreik. Λαζική, Lazikē, myös georg. ლაზიკა, Lazika) oli nykyisen Georgian länsiosassa antiikin aikana sijainnut valtio. Se oli muinaisen Kolkhiin seuraajavaltio ja lienee saanut eurooppalaisen nimensä ”Lazica” lazien mukaan ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua. Egrisistä tuli Rooman valtakunnan vasallivaltio, kun Pompeius valloitti alueen noin vuonna 66 eaa., ja se pysyi Rooman vaikutuspiirissä vuosisatojen ajan.[1] Georgialaisille ”Egrisi” oli varhaisin maan länsiosista käytetty nimi; sitä seurasivat myöhemmin ”Apkhazeti” (Abhasia) ja viimeisimpänä ”Imereti”.[2] Kristinuskoon Egrisin asukkaat kääntyivät jo 300–400-luvuilla.[1]

300–600-luvuilla Georgian alue oli jakautunut kahteen vaikutuspiiriin: roomalaiseen Egrisiin ja persialaisten vasallikseen alistamaan Iberiaan. Alue joutuikin kahden suurvallan taistelukentäksi.[3] Egrisi tuli tunnetuksi Prokopioksen kirjoitusten myötä; hän kuvasi pitkää Lazican sotaa, jonka Bysantti ja sassanidien Persia kävivät 500-luvulla. Lazit kärsivät taisteluista vuosikymmenten ajan, kunnes sassanidien kuningas Khosrau I tunnusti Bysantin ylivallan alueella. Tämän jälkeen Egrisi pysyi Bysantin provinssina, kunnes sen valloitti pohjoinen Abhasian kuningaskunta 700-luvun lopulla. Kuningas Leon II nosti uuden yhdistyneen kuningaskunnan pääkaupungiksi Kutaisin. Seuraavalla vuosisadalla kuningaskunnan kirkko vetäytyi Konstantinopolin patriarkaatista ja liittyi yhteen Itä-Georgian kirkon kanssa.[1] Lopulta vuonna 1008 Abhasian ja Kartlin kuningaskunnat yhdistyivät kuningas Bagrat III:n alaisuuteen, ja ensimmäistä kertaa maan itä- ja länsiosat muodostivat yhtenäisen poliittisen alueen, jolle annettiin nyt myös uusi nimi, ”Sakartvelo”.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Barbara A. West: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, Nide 1, s. 461. Infobase Publishing, 2009. ISBN 9780816071098. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Ronald Grigor Suny: The making of the Georgian nation, s. 3, 32–33. Indiana University Press, 1994. ISBN 9780253209153. Teoksen verkkoversio.
  3. Florin Curta: The other Europe in the Middle Ages: Avars, Bulgars, Khazars, and Cumans, s. 119. BRILL, 2008. ISBN 9789004163898. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]