Lazare Lévy

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lazare Lévy (18. tammikuuta 1882, Bryssel, Belgia20. syyskuuta 1964, Pariisi, Ranska) oli ranskalainen pianisti, pianopedagogi ja säveltäjä. Hänen nimensä esiintyy myös muodossa Lazare-Lévy. Brysselissä hänelle opetti pianonsoittoa englantilainen neiti Ellis. Pariisin konservatoriossa hän opiskeli Louis Diémerin johdolla pianonsoittoa ja André Gédalgen johdolla sävellystä. Harmoniaoppia hänelle opetti Albert Lavignac. Konservatoriossa hän voitti 1898 pianonsoitossa ensimmäisen palkinnon. Lévy konsertoi Euroopassa ja Aasiassa ja hän sai tunnustusta merkittävänä klassisen ja modernin ohjelmiston tulkitsijana. Varsinkin hänen Mozart ja Schumann esityksiään kiiteltiin ja heidän teoksiaan hän myös levytti. Lévy oli myös Albénizin sävellysten esitaistelija, joka soitti 1905–1908 sävellettyä Iberia-soolopianoteosta vuodesta 1911 lähtien. Lévy saavutti kuuluisuutta myös opettajana toimiessaan Pariisin konservatorion tilapäisenä opettajana 1914–1916 ja 1920–1923 sekä pianonsoiton professorina 1923–1940 ja 1944–1953.[1]

Lévy sävelsi kaksi jousikvartettoa, teoksia sellolle, huilulle ja uruille sekä pianokappaleita. Pianolle hän sävelsi muun muassa écossaiseja, etydejä, sonatiineja ja valsseja.[2]

Oppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The New Grove dictionary of music and musicians, Grove 2001, ISBN 0-333-60800-3 ja ISBN 1-56159-239-0.
  2. Otavan iso musiikkitietosanakirja, Otava 1976–1979, ISBN 951-1-02380-2.