Lavettivaunu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lavettivaunu on erityisrakenteinen kapearaiteisen radan kuljetusvaunu, jonka avulla voidaan kapearaiteisella radalla kuljettaa normaali- tai leveäraiteista kalustoa.

Suomessa lavettivaunuja oli kaikkiaan kolmella kapearaiteisella rautatiellä: Jokioisten Rautatiellä, Läskelän rautatiellä ja Töölön sokeritehtaan rautatiellä.

Useimmat Suomessa olleet lavettivaunut olivat leveäraiteisten vaunujen siirtoon tarkoitettuja neliakselisia telivaunuja; niiden yläpuoli muodosti eräänlaisen kiskotuksen, johon voitiin siirtää erityiseltä kuormauspisteeltä leveäraiteisia vaunuja; näin vältyttiin hitaalta ja kalliilta siirtokuormaukselta. Lastattu vaunu kiinnitettiin paikalleen pyörien kahta puolta asetetuilla säädettävillä kiiloilla.

Vaunuja oli Jokioisissa kuusi, Läskelässä neljä ja Töölön tehdasradalla kymmenen.

Finlayson Oy:n Forssan tehtailla oli kolme kankaankuljetusvaunuiksi sisustettua Gb-tavaravaunua, joita kuljetettiin lavettivaunuilla Forssasta Humppilaan, jossa ne siirrettiin VR:n kiskoille vietäväksi Tampereelle ja takaisin samalla tavoin.

Yhtä Jokioisten vaunua pidennettiin VR:n vaunukaluston kasvun johdosta, mutta siinä tuli nopeasti pää vetävän käteen: pidentää ei voinut rajattomiin, koska leveäraiteisten vaunujen kasvu ohitti nopeasti kapearaiteisen radan päällysrakenteen kantokyvyn.

Läskelän radan lavettivaunut jäivät Neuvostoliittoon yhdessä radan muun kaluston kanssa, Töölön tehdasradan vaunut romutettiin yhdessä muun kaluston kanssa ja Jokioisten laveteista pelastui yksi, pidennetty JR21, vuonna 1974 muun museoidun kaluston mukana. Kyseistä lavettia käytetään etupäässä sorajunissa Mas-soravaunun kuljettamiseen; lisäksi sille on kerran lastattu normaalisti Minkiön asemalla omalla raiteellaan säilytetty Gb-tavaravaunu erityistä museotavarajunaa varten. Samoin lavetilla kuljetettiin Jokioisten asemalle Minkiöllä rakennettu uusi inforakennus kokonaisena.

Mas-soravaunulla lastattu JR21 –lavettivaunu radankunnostusjunassa kesällä 2005; vaihtotyötä suorittaa LWR 6

Lisäksi Utin - Haukkasuon turve- ja metsäradalla oli kahdesta Move1 -moottoriveturin alustasta rakennettu lavettivaunu, jota käytettiin kaivinkoneen kuljetukseen eri turpeennostokohtien välillä. Tämä vaunu oli ainoa kapearaiteinen lavettivaunu jossa ei ollut kiskotusta yläpinnassa. Tämä lavetti on edelleen tallessa Uttiin varastoituna; sen siirrosta Jokioisten Museorautatielle neuvotellaan.

Lavettivaunujen käyttö muualla maailmassa on ollut kohtalaisen yleistä; mm. ruotsalaiset kapearaiteiset rautatiet käyttivät tavaraliikenteen loppuun asti runsaasti lavettivaunuja normaaliraiteisten tavaravaunujen kuljettamiseen hitaan ja kalliin siirtokuormauksen välttämiseksi. Samoin saksalaiset Harzin ja Zillertalbahnin kapearaiteiset rautatiet käyttävät yhä lavettivaunuja ja -telejä tavaraliikenteessään. [1]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nummelin, s. 46, 48, 49, 56

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kapeat kiskot : Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet / toimittajat: Matti Bergström, Erkki Einola ja Olavi Kilpiö
  • Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: Jokioisten rautatie - 100 vuotta liikenteelle avaamisesta
  • Markku Nummelin: Kapearaiteiset rautatiet - Narrow gauge railways
  • Resiina-lehti 3/86, s. 18
  • http://vaunut.org/kuva/15884?m=1&t=Zillertalbahn
  • http://vaunut.org/kuva/22304