Lauri Johansson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauri Johansson
Henkilötiedot
Muut nimet Lauri ”Late” Oskari Johansson
Syntynyt1. joulukuuta 1965 (ikä 58)
Lapinjärvi
Kansalaisuus Suomi
Ammatti Evankelista
Siviilisääty Naimisissa
Muut tiedot
Lempinimet Late

Lauri ”Late” Oskari Johansson (s. 1. joulukuuta 1965 Lapinjärvi) on toinen vuonna 1999 perustetun rikollisliiga Natural Born Killersin (NBK) perustajista. Johansson syrjäytettiin liigan johdosta hänen tultuaan vankilassa uskoon ja tunnustettuaan kaksi selvittämätöntä henkirikosta.[1] Johansson on nykyään evankelista.[2]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johanssonin vanhemmat olivat yrittäjiä. Hänen isänsä oli kuorma-autoilija, joka surmattiin vuonna 1991. Taksinkuljettajaäiti kuoli syöpään vuonna 2004.[3]

Johanssoniin kohdistunut murhayritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johansson yritettiin tappaa 4. helmikuuta 2001 Espoon Karakalliossa. Lapinjärveläinen Hannu Tapio Lämsä yritti virittää Johanssonin vaimon auton alle pommin, mutta pommi räjähti ennenaikaisesti. Lämsä loukkaantui räjähdyksessä vakavasti.[4]

Tapausta käsiteltiin Espoon käräjäoikeudessa, ja turvatoimet olivat poikkeuksellisen tiukat. Lämsä tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen murhan yrityksestä ja tuhotyöstä. Risto Jussi Lallo sai osallisena yhdeksän vuotta vankeutta. Syyttäjä oli vaatinut rangaistusta myös kolmannelle miehelle, jonka epäiltiin olleen Lämsän ja Lallon toimeksiantaja. Hänen syytteensä oikeus hylkäsi.[5]

Helsingin hovioikeus alensi Lämsän tuomion kuudeksi ja puoleksi vuodeksi vankeutta. Lieventävänä asianhaarana oikeus piti Lämsän saamia vakavia vammoja. Lallon tuomio säilyi ennallaan. Korkein oikeus ei muuttanut Lämsän ja Lallon tuomioita kesäkuussa 2003.

Sami Huhtimon murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johansson ampui Nagant-revolverilla 16. syyskuuta 2001 syrjäisellä metsätiellä Porvoossa Sami Kristian Huhtimon, 32. Huhtimo oli liittynyt NBK:n jäseneksi vuonna 2000 ja olisi halunnut erota järjestöstä. Johansson ei suostunut eroanomukseen.[6]

Johansson, NBK:n sihteeri Jani Osmo Tapani Jokinen ja Vesa Juhani Kosonen vangittiin murhasta epäiltynä. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe nosti kuitenkin murhasyytteen vain Johanssonia vastaan. Sami Huhtimon äiti ajoi tästä huolimatta Porvoon käräjäoikeudessa asianajajansa avustuksella murhasyytettä myös Jokiselle ja Kososelle.

Johansson kiisti teon kokonaisuudessaan käräjäoikeudessa. Oikeuskäsittelyn aikana suoritetun mielentilatutkimuksen mukaan hän oli alentuneesti syyntakeinen.

Käräjäoikeus totesi joulukuussa 2002 antamassaan päätöksessä, että kaikki kolme miestä olivat syyllisiä Huhtimon murhaan ja langetti jokaiselle elinkautisen vankeustuomion. Käräjäoikeus totesi, että Johanssonin tutkimuksessa havaittu psyykkinen häiriö ei ollut riittävä osoitus syyntakeisuuden alentumisesta vaan tämä oli ymmärtänyt tekonsa syy–seuraussuhteet.[7]

Helsingin hovioikeudessa Johansson yllättäen tunnusti surmatyön ja väitti toimineensa yksin. Hän oli omasta mielestään syyllistynyt täyttä ymmärrystä vailla tehtyyn tappoon.[8]

Heinäkuussa 2003 hovioikeus kumosi Jani Jokisen ja Vesa Kososen tuomiot. Johanssonin elinkautinen tuomio täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta pysyi ennallaan.

Korkein oikeus käsitteli juttua vielä Johanssonin osalta, mutta ei marraskuussa 2004 muuttanut aikaisempien oikeusasteiden tuomioita millään lailla.[9]

Amfetamiinikauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johansson, Jani Jokinen ja Jari Tapio Natunen järjestivät amfetamiinikauppoja kirkkonummelaisella huoltoasemalla lokakuussa 2001. Espoon käräjäoikeus tuomitsi kolmikon kuuden ja puolen vuoden mittaisiin vankeusrangaistuksiin helmikuussa 2002.[10]

Joulukuussa 2002 Helsingin hovioikeus kovensi Johanssonin ja Jokisen tuomiot kahdeksaksi vuodeksi vankeutta. Natusen tuomio koveni seitsemäksi vuodeksi vankeutta.

Kahden henkirikoksen tunnustus medialle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sami Huhtimon murhasta saamansa elinkautistuomion aikana Lauri Johansson myönsi rikoslehti Alibille haastattelun, joka julkaistiin lehdessä vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa. Haastattelussa Johansson kertoi tulleensa uskoon ja tunnusti tehneensä kaksi selvittämättömäksi jäänyttä henkirikosta.

Toinen henkirikoksista paljastui Kotkassa heinäkuussa 1992. Uhri oli vuonna 1962 syntynyt Pauli Juhani Saastamoinen. Saastamoista oli ammuttu ja hänen jalkoihinsa oli sidottu betonipainot, jotta ruumis pysyisi upoksissa veden alla. Ruumis kuitenkin nousi pintaan Hallan satama-altaalla kaasuuntumisen ansiosta.[11]

Toinen Johanssonin tunnustamista henkirikoksista tapahtui 31. elokuuta 1998. Uhrina oli helsinkiläinen liikemies ja rock-muusikko Remu Aaltosen veli Jari Aaltonen.[12] Aaltosen oli tuona päivänä tarkoitus tavata Johansson. Aaltonen astui bensiiniasemalla Mellunmäessä tummansiniseen Audiin ja katosi jäljettömiin. Poliisi epäili alusta alkaen, että Aaltonen oli joutunut henkirikoksen uhriksi ja käynnisti laajat tutkimukset ja aloitti etsinnät ruumiin löytämiseksi.[13]

Pari viikkoa katoamisen jälkeen poliisi pidätti ja vangitsi Johanssonin ja hänen kumppaninsa henkirikoksesta epäiltynä. Molemmat vapautettiin näytön puutteessa. Johanssonin Alibille antamien tunnustusten vuoksi poliisi ryhtyi tutkimaan kumpaakin tapausta uudelleen.[14] Helmikuussa 2008 poliisi aloitti suuretsinnät metsäalueella Uudellamaalla Jari Aaltosen ruumiin löytämiseksi. Johansson kävi useasti poliisin kanssa etsintäalueella, metsäalueella Uudellamaalla, mutta ei muistanut tarkkaa hautapaikkaa. Poliisi lopetti Aaltosen ruumiin etsinnät tuloksettomina toukokuussa 2008.[11][15]

Tunnustusten seurauksena NBK:n jäsenet syrjäyttivät Johanssonin pois johdosta. Syrjäytys johtui siitä, että Johansson rikkoi itse laatimaansa NBK-sääntöä, jonka mukaan niin sanotusta vasikoimisesta poliisille menettää henkensä. Sama uhka koskee myös tällaisen jäsenen läheisiä. Johansson sai tämän vuoksi vankilassa uhkauksia ja hänet jouduttiin siirtämään vankilan turvaosastolle kärsimään elinkautistaan.[16]

Joulukuussa 2008 Aaltosen ja Saastamoisen henkirikosjutut siirtyivät syyttäjälle syyteharkintaan. Johanssonin mukaan hän surmasi Aaltosen ampumalla ja motiivina tekoon oli huumevelat. Johanssonin lisäksi jutussa epäiltiin toista miestä, joka istui elinkautista murhasta. Tämä myönsi oman osuutensa tapahtumiin. Johanssonille luettiin Helsingin käräjäoikeudessa syytteet kahdesta murhasta 23. huhtikuuta 2009. Johansson myönsi murhasyytteet oikeiksi, mutta katsoi olleensa alentuneesti syyntakeinen tekohetkillä.[11]

6. marraskuuta 2009 käräjäoikeus katsoi Johanssonin syyllistyneen kahteen murhaan, mutta katsoi Sami Huhtimon murhasta saadun elinkautisen riittäväksi seuraamukseksi.[17]

Uskoontulo ja vapautuminen elinkautisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johansson on uskoontulonsa jälkeen kierrellyt vankilomillaan puhumassa hengellisissä tilaisuuksissa eri puolilla maata, muun muassa Helsingin jäähallissa vuonna 2012. Vuonna 2014 hänet siirrettiin istumaan elinkautistaan Naarajärven avovankilaan. Kesäkuun lopussa 2016 Helsingin hovioikeus hylkäsi hänen ehdonalaisanomuksensa. Johansson oli tuolloin istunut elinkautistaan 15 vuotta.[18][19][20]

Tammikuussa 2019 Helsingin hovioikeus hyväksyi Johanssonin anomuksen päästä ehdonalaiseen vapauteen. Hovioikeus katsoi vapauttamista puoltaviksi seikoiksi rikollisjärjestöstä ja sen johtajuudesta eroamisen, kahden murhan tunnustamisen, pitkäaikaisen päihteettömyyden sekä poistumislupien moitteettoman sujumisen. Oikeus asetti Johanssonin vapautuspäiväksi 1. kesäkuuta 2020, jolloin Johanssonin elinkautinen vankeus on kestänyt 18,5 vuotta.[21] Ehdonalaiseen koevapauteen liittyy kolmen vuoden koeaika ja saman mittainen jäännösrangaistus. Jos Johansson sen aikana syyllistyy uuteen rikokseen, tuomioistuin ratkaisee pannaanko jäännösrangaistus täytäntöön kokonaan vai osittain. Hän pääsi pois vankilasta jo 12. joulukuuta 2019 valvottuun koevapauteen, joka päättyy 1. kesäkuuta 2020. Sinä aikana hänen liikkeitään seuratiin gps-signaalin avulla.[22][23]

Johansson sai Radio Dei -radioasemalle helmikuussa 2020 oman ohjelman Ex-Criminals, jota hän juontaa yhdessä myös entisen rikollisen Ali Niemelän kanssa.[24]

Syyskuussa 2020 ilmestyi Johanssonin kirjoittama elämäkertakirja Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina.[25]

Myöhempi elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johansson tapasi tulevan vaimonsa Mian päästyään koevapauteen, ja he menivät naimisiin 10. lokakuuta 2020. He asuvat Tampereella.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Karhukorpi, Marjaana: Lauri ”Late” Johansson oli yksi Suomen vaarallisimmista rikollisista, mutta sitten hän tunnusti kaksi murhaa – Kokeneen rikosylikomisarion mukaan se oli ihmeellisin hetki hänen poliisiurallaan Aamulehti. 17.1.2019. Arkistoitu 14.11.2020. Viitattu 14.11.2020.
  2. ↑ Elinkautisesta vapautunut Lauri Johansson kiittää päättäjiä ja isänmaata: “Jossain toisessa maassa olisi voinut tulla piikki suoneen” Yle Uutiset. 23.9.2022. Viitattu 13.6.2023.
  3. ↑ Astu tarinaan, Lauri "Late" Johansson, jakso 17 (video) IRR-TV / Youtube. 18.4.2011. Viitattu 7.5.2011.
  4. ↑ KKO:2003:53 Finlex. 12.6.2003. Oikeusministeriö. Viitattu 29.6.2016.
  5. ↑ Karakallion pommista tuomiot MTV3 Uutiset. 15.6.2001. Viitattu 29.6.2016.
  6. ↑ Jengin johtajalle murhasyyte MTV3 Uutiset. 11.3.2002. Viitattu 29.6.2016.
  7. ↑ Natural Born Killers -murhasta elinkautiset MTV3 Uutiset. 18.12.2002. Viitattu 29.6.2016.
  8. ↑ NBK-ryhmäläisten murhatuomiot kumottiin hovioikeudessa MTV3 Uutiset. 1.7.2003. Viitattu 29.6.2016.
  9. ↑ KKO:2004:119 Finlex. 25.11.2004. Oikeusministeriö. Viitattu 29.6.2016.
  10. ↑ Natural Born Killers -jäsenille ankarat tuomiot MTV3 Uutiset. 15.2.2002. Viitattu 29.6.2016.
  11. ↑ a b c Johansson oikeudessa: "Sitten mä ammuin hänet" MTV3 Uutiset. 23.4.2009. Viitattu 29.6.2016.
  12. ↑ Kunnas, Risto: Remun veljen murha selviämässä Iltalehti. 27.2.2008. Viitattu 29.6.2016.
  13. ↑ Poliisi: "NBK-johtajalla vakaa tahto selvittää vanhat henkirikokset" MTV3 Uutiset. 27.2.2008. Viitattu 29.6.2016.
  14. ↑ Markkula, Hannes: Remun veljen ruumis yhä kateissa – juttu silti syyttäjälle Ilta-Sanomat. 17.12.2008. Viitattu 29.6.2016.
  15. ↑ Myllyniemi, Timo: Pappi siunaa Remun veljen etsintäpaikan Ilta-Sanomat. 31.5.2008. Viitattu 29.6.2016.
  16. ↑ Kunnas, Risto: Rikollispomo hengenvaarassa Iltalehti. 28.2.2008. Viitattu 29.6.2016.
  17. ↑ Natural Born Killers -pomon kaksi murhaa: Ei lisätuomioita Uusi Suomi. 6.11.2009. Viitattu 29.6.2016.
  18. ↑ Julku, Mari: Jäähalli hurrasi kolmoismurhaajalle. Iltalehti. 16.3.2012. Arkistoitu 8.7.2012. Viitattu 29.6.2016.
  19. ↑ Laitinen, Janne: Uskoon tullut ex-jengipomo ja kolmoismurhaaja anoo vapautusta Keskisuomalainen. 3.4.2016. Viitattu 29.6.2016.
  20. ↑ Kunnas, Risto: NBK:n perustaja Late Johansson: Kolmoismurhaaja pysyy vankilassa Iltalehti. 29.6.2016. Viitattu 29.6.2016.
  21. ↑ Julku, Mari: Kolmoismurhaaja Lauri ”Late” Johansson pääsee vankilasta – saarnakeikat puolsivat vapauttamista Iltalehti. 17.1.2019. Viitattu 17.1.2019.
  22. ↑ Kolmoismurhasta tuomittu Lauri ”Late” Johansson pääsee vankilasta jo ensi jouluksi – FB:ssä sataa onnitteluja Iltalehti. Viitattu 18.1.2019.
  23. ↑ Kolmoismurhaaja Late Johansson jouluksi kotiin Iltalehti. Viitattu 10.12.2019.
  24. ↑ Vankilasta vapautunut kolmoismurhaaja Late Johansson saa oman radio-ohjelman Iltalehti. Viitattu 12.12.2019.
  25. ↑ Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina. Helsinki: Docendo, 2020. ISBN 978-952-2-91853-6.
  26. ↑ Kolmoismurhaaja Lauri "Late" Johanssonin vaimon lasten oli vaikea hyväksyä äidin uutta miestä: "Lapset olivat aluksi peloissaan puolestani" mtvuutiset.fi. 16.7.2022. Viitattu 13.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johansson, Lauri: Late - Suomen pelätyimmän rikollisen tarina. Crime time, toimittanut Jarkko Sipilä, 2020. ISBN 978-952-291-993-9.

 

Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lauri_Johansson&oldid=22305802”