Lauran huone

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauran huone
Ohjaaja Kaisa Rastimo,
Tuula Leinonen (apulaisohjaaja)
Käsikirjoittaja Kaisa Rastimo
Säveltäjä Juha Ollikainen
Kuvaaja Jouko Seppälä
Leikkaaja Kaisa Rastimo
Pääosat Mari Rantasila,
Ilkka Merivaara,
Kristiina Halkola,
Paavo Piskonen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi Suomi
Tuotantoyhtiö Taideteollinen korkeakoulu,
Elokuvataiteen laitos ETL
Ensi-ilta 8. huhtikuuta 1988
Kesto 48 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Lauran huone on vuonna 1988 ilmestynyt, reilun 50 minuutin mittainen komediaelokuva, joka käsittelee ydinperheen ihmissuhteita satiirisesti. Elokuvan pääosissa nähdään Mari Rantasila, Ilkka Merivaara, Kristiina Halkola ja Paavo Piskonen.

Elokuvan käsikirjoitus syntyi Rastimon opiskellessa Teatterikorkeakoulussa Jussi Parviaisen dramaturgiakurssilla, ja elokuva toteutui Taideteollisen korkeakoulun ohjauslopputyönä.[1]

Elokuvan idea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kertoo Silvennoisen perheestä, jossa kauhistellaan normaaleja asioita, muun muassa sitä että äiti (Kristiina Halkola) värjää hiuksensa tummiksi, tai että isä (Paavo Piskonen) kasvattaa parran. Perheen vanhimman tyttären Lauran (Mari Rantasila) poikaystävä Transu (Ilkka Merivaara) on nimensä veroinen. Hän meikkaa yhdessä Lauran kanssa ja pyytää saada Lauran vaatteita lainaksi. Äiti ajaa päänsä kaljuksi, ja vastapainoksi sille isä taas kasvattaa pitkän tukan. Perheen nuorin tytär Skinny (Liisa Kuoppamäki) kärsii anoreksiasta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Mari Rantasila  Laura Silvennoinen  
 Ilkka Merivaara  Transu  
 Kristiina Halkola  äiti Riitta Silvennoinen  
 Paavo Piskonen  isä Kari Silvennoinen  
 Liisa Kuoppamäki  Skinny Silvennoinen  
 Pekka Huotari  Tuomas Silvennoinen  

Televisioesitykset ja julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on esitetty televisiossa vuosina 1988, 1990, 1996, 2002 ja 2003. Yle on julkaissut elokuvan VHS-kasettina.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauran huone sai ristiriitaiset, osin jopa teilaavat arvostelut. Se kuitenkin palkittiin Risto Jarva -palkinnolla Tampereen elokuvajuhlilla sekä Jussi-kunniakirjalla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikko Remes: Kaisa Rastimo, teoksessa Eila Anttila (toim.): Lyhyttä ja pitkää, Kotimaisia elokuvantekijöitä. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2000. ISBN 951-692-474-3.